Aina lainsäädäntö edellä: Oikaisuvaatimus 12 April, Apr 2019 - 16:42

Yleensä en ikinä jaa mitään tällaista, mutta nyt tekee mieli raottaa arkkua. Taustalla tapahtuu kokoajan kaikenlaista ja pieni, mutta julkinen alamme on jatkuvasti suurennuslasin alla. Meiliketjuni lakiasiantuntijoiden kanssa on jo parissa kuukaudessa kasvanut kilometrin pituiseksi.

Olen oikeastaan tähän vuoteen asti katsonut kaiken enemmän tai vähemmän läpi sormien, mutta tänä keväänä päätin, että tämä loppuu nyt. Päätin, että yritän parhaani mukaan puuttua jokaiseen epäkohtaan, jota meidän alasta tai kollegasta julkisuuteen nostetaan. Jos me itse emme pidä puoliamme, niin kuka sitten?

Törmäsin toissapäivänä vaikuttajamarkkinoinnin ammattilaisen LinkdIn -julkaisuun, joka pysäytti hetkeksi. Olin saanut aiheesta viestiä peräti viideltä yhteistyökumppaniltani. Yksi huolestunut ja neljä julkaisun epäammattimaisuudesta pöyristynyttä. Suurimpaa osaa ihmetytti miten Suomen suurimpiin mediatoimistoihin kuuluvan päättäjän julkaisuun voidaan nostaa yksittäinen vaikuttaja. Ja vieläpä ihan syyttä.

Minun on vaikea käsittää miksi tällaista mustamaalausta kohdistetaan toimijoihin, jotka tuntevat säädökset ja mainitsevat kaupallisesta yhteistyöstä/mainoksesta selkeästi. Käytettäisiin energia mielummin siihen todelliseen ongelmaan, eli piilomainonnan kitkemiseen sen sijaan, että isketään lainsäädäntöä noudattavien julkaisujen kimppuun.

Otin yhteyttä Kuluttaja-asiamieheen ja vaikuttajamarkkinoinnin lakiasiantuntijoihin. Laadin oikaisuvaatimuksen, jonka toimitin julkaisijalle.

ICC:n saatavilla olevissa markkinointisäännöissä sekä MEN:n ja kuluttaja-asiamiehen Instagramia/muita sosiaalisen median portaaleja käsittelevissä lausunnoissa todetaan, että mainostunnisteen on oltava nopeasti silmäiltäessä helposti havaittava, selkeä ja ymmärrettävä. Siitä, missä kohtaa kaupallisen yhteistyön pitää Instagram-kuvassa lukea ei ole minkäänlaista virallista linjausta. Kaupallisiin blogi ja Youtube-sisältöihin on olemassa selkeämpiä linjauksia, mutta Instagramiin ei.

Perehdytän itseäni jatkuvasti uudesta lainsäädännöstä ja uusista virallisista tulkintakannanotoista olemassa olevaan lainsäädäntöön, sillä minulle on ensiarvoisen tärkeää, että brändiini voivat luottaa sekä kuluttajat, että yhteistyökumppanini. Mutta vielä julkistamattomien linjausten tarkasta sisällöstä ei toimijoiden voida olettaa olevan tietoisia.

Erilaisia vaikuttajamarkkinoinnin opaskirjoja on tehty useampiakin, ja uusimmissa IAB:n Vaikuttajamarkkinoinnin oppaassa (2019) on mainittu kaupallisten yhteistöiden merkitsemisestä Instagramissa. Oppaat ovat hyviä ohjenuoria alalla toimiville, mutta samaan aikaan epävirallisia, eivätkä näin ollen valideja sääntöjä. Kilpailu- ja Kuluttajavirasto on tänä vuonna julkaisemassa Vaikuttajamarkkinointi sosiaalisessa mediassa (2019) -linjauksen, johon tässäkin LinkedIn-julkaisussa nojattiin, mutta se ei ole vielä julkinen. Näin ollen linjaus ei ole voimassaolevaa oikeutta ja/tai soft law –normistoa.

Miten sitten merkitsen kaupalliset Instagram-julkaisuni? Asiakkaiden ohjeiden mukaan. Suurimmasta osaksi yhteistöistä laaditaan briiffi, jossa on selkeä ohjeistus julkaisulle. Syy miksi kaupallinen yhteistyö -merkintä saatetaan laittaa tekstiosuuden loppuun voi olla esteettinen tai esimerkiksi asiakkaan yleinen linja. On myös käyty spekulointia siitä, että algoritmit tarttuvat alussa mainittuun kaupalliseen merkintään antaen kuville vähemmän näkyvyyttä, ja tästä syystä suositaan ilmoitusta tekstiosuuuden lopussa. Ja miksei näin tehtäisiin, merkintätapa kun on täysin Suomen lain mukainen.

Odotan innolla KKV:n Vaikuttajamarkkinointi sosiaalisessa mediassa (2019) -linjausta ja sen tuomia selkeitä lainpitäviä sääntöjä alalle. Mutta siihen asti toimitaan tämän hetken lainsäädännön puitteissa.

xx Sara