D8X_3346-4.jpg

*hiuslisäkkeet saatu blogin kautta

 

Istuin pari viikkoa sitten kampaajani tuoliin. Tarkoituksena oli tehdä niinsanotusti perinteiset: irroittaa vanhat teippipidennykset, värjätä oma juurikasvu ja pistää uusilla teipeillä varustellut vanhat pidennykset takaisin päähän. Pidennykset on tosi vähän väärä sana, puhutaan pikemminkin tuuhennuksesta. Tukkani kun on ollut pitkään jo pidennysten kanssa saman pituinen.

Ensitöikseen kampaajani Simo kysäisi haluaisinko kokeilla toisen firman hiuslisäkkeitä, jotka hän oli saanut testiin? Kyseessä oli slaavihiusta valmistavan BPhair:n Premium Slavic-hius.

Tässä vaiheessa myönsin, etten ole koskaan aikaisemmin kuullutkaan slaavihiuslisäkkeistä. Olen tähän päivään asti ostanut aina omat lisäkkeeni toiselta firmalta, ja lisäkkeet ovat olleet tyypillisesti aasialaista hiusta. Olen ollut aikaisempiin ihan tyytyväinen, mutta miksenpä tosiaan kokeilisi välillä jotain muuta? 

 

D8X_3393-3-side.jpg

D8X_3372.jpg

 

Miten slaavihius sitten eroaa perinteisestä aasialaisesta pidennyshiuksesta? BPhair Premium Slavic -hius on äärimmäisen laadukasta ja kestävää. Se on aasialaista ohuempaa ja sulautuukin luonnollisesti pohjoiseen hiuslaatuun. 

Premium Slavic-hiukset tulevat Venäjältä. Niissä ei käytetä tehtaalla hoitoaineita tai pintasilottajia, joten hius käytännössä vaan paranee käytössä kun se saa pestessä kosteutta. Premium Slavic-pidennyksiin käytettävien hiusten luovuttajilta vaaditaan, ettei hius ei saa olla entuudestaan käsiteltyä. Vaaleisiin hiuksiin valitaan aina valmiiksi vaalea tai vaaleanruskea luonnonhius jolloin ei tarvitse tehdä rajuja vaalennuksia, eikä hius näin ollen kärsi.

Pidennyshiuksiani ei värjätty lainkaan, väri osui täydellisesti yhteen oman hiusvärini kanssa. Päätettiin, ettei tällä kertaa leikatakaan uusia pidennyksiä pitkäksi polkaksi, kuten normaalisti on tehty. Sekä minä, että kampaajani haluttiin nähdä miltä pitkä slaavihius näyttää käytössä ja miten se kestää arjessa. 

Vaikka teippejä upotettiin päähän aika reilusti, tuntui alkuun koko tukka huomattavasti tavallista lisäkepehkoani ohuemmalta. Slaavilisäkkeet tuntuivat paljon aikaisempia pidennyksiäni kevyemmiltä.

Muutaman pesun jälkeen tilanne oli toinen. Vaikka hiukset ovat edelleen kevyet, kosteutettu slaavihius tuntuu nyt runsaammalta ja luonnollisemmalta. Hiukset näyttävät paksuilta ja hyvinvoivilta. Ne sulautuvat aikaisempia lisäkkeitäni paremmin omaan hiukseeni, eikä juurta tarvitse tupeerata tms.

 

D8X_3319-3.jpg

 

Syy miksi päädyin aikoinani lisäkkeisiin on otsatukkani. Kohtalaisen massiivinen otsikseni vie hiusten paksuudesta reilun neljänneksen. Unelmatukkani on aina ollut otsiksella varusteltu, kylmänvaalea, paksu ja skarppi. Tämä kuvaus unelmatukastani ei ole muuttunut viidessä vuodessa mihinkään.

Käyn kampaajalla suunnilleen parin kuun välein värjäämässä tukkaa ja vaihtamassa teippejä. Samoja teippilisäkkeitä pystyn käyttämään kolmisen kertaa. Kolmella huoltokerralla aasialaisille hiuslisäkkeille tulee siis elinaikaa n. 5-6 kk. Kolmannella huoltokerralla hius on kuitenkin jo selvästi käytössä kärsinyttä eikä näytä läheskään niin hyvältä kuin ensimmäisellä kiinnityskerralla. 

Innolla odotan miten slaavihiuksen kanssa käy, ainakin tässä vaiheessa vaikuttaa lupaavalta! 

 

D8X_3354.jpg

Pictures: Elisa Lepistö // edit by me

 

 

xx Sara

Tags:
,

D8X_9936-2.jpg

 

Kerro jotain, mitä emme tiedä sinusta?

– Kävin ala-asteen puheopetuksessa S- ja R-vian vuoksi.

 

Mitkä ovat huonoja puoliasi?

– Olen aikaoptimisti, en pidä kaappeja järjestyksessä, liioittelen aivan liian usein, olen laiska ruoanlaittaja ja katson roskasarjoja sängyssä ennen nukkumaanmenoa.

 

Mikä sinussa ihastuttaa muita?

– Veikkaan, että innostuneisuus ja positiivisuus. Olen hyvin sopeutuvainen, ja olen saanut kuulla siitä kiitosta!

 

Oletko lähiaikoina nolannut itseäsi julkisesti, missä ja miten?

– Tuoreinpana tulee mielee kun astelin viime viikonloppuna apteekkiin ja kysyin kohtalaisen kovalla äänellä “moi, löytyys teiltä niitä läskejä?”. Farmaseutti (ja pari asiakasta) oli hämillään, ihan syystäkin. Läskeillä tarkoitin tietenkin rakkolaastareita, joita meidän perheessä jostain syystä kutsutaan läskeiksi. Varmaan minä tai sisko aikoinaan keksinyt tuon nimen läpinäkyvälle, “läskiltä” näyttävälle rakkolaastarille ja se on sitten jäänyt pysyäkseen. Mene ja tiedä 😀

 

Millaisia harhaluuloja someminääsi liittyy?

– Joskus joku kutsui minua sometilieni perusteella perfektionistiksi, joka pukeutuu aina loppuun asti suunniteltuun asuun, photoshoppaa jokaisen valokuvansa överitarkkaan, treenaa jatkuvasti ja noudattaa säntillisesti terveellistä ruokavaliota. Analyysi pysäytti, se ei nimittäin voisi juuri kauemmaksi minusta osua. Olen tavattoman suurpiirteinen ja toimin fiilispohjalla lähes kaikessa tekemisessäni. Enkä edes omista photaria 😀

 

D8X_9830-2.jpg

D8X_9898-3.jpg

 

Miten tapasit poikaystäväsi?

– Lähdin hetken mielijohteesta silloisen puolituttuni, nykyisen ystäväni Ellin kanssa Joensuuhun, hänen jonkun random koulukaverinsa tupareihin. Tuolle helmikuiselle viikonlopulle oli luvattu kunnon lumimyrskyä ja ajomatka Joensuuhun, kesti suunnilleen tuplat siihen mitä normaalisti. Ja normaalillakin kelillä ajomatka Helsingistä Joensuuhun on pitkä. Mutta päätös lähteä mukaan oli ehkä parhaimpia päätöksiäni ikinä. Kyseessä oli poikaystäväni tuparit 🙂

 

Mikä sinusta tulee ?isona??

– En tiennyt sitä lapsena, en lukioikäisenä, enkä oikein vieläkään. Eikä minusta tarvikaan, ei tänäpäivänä. Juuri nyt olen unelmaduunissani. Rakastan työni vaatimaa luovuutta, ideointia ja monipuolisuutta, mutta samaan aikaan pidän kaikki mahdollisuudet auki. Todennäköisesti tulen kyllä pysymään yrittäjänä loppuelämäni, mutta eipä sitä koskaan tiedä. Ties vaikka haluaisin joku päivä kouluttautua sairaanhoitajaksi tai kiinteistönvälittäjäksi.

 

Mikä saa sinut nauramaan? 

– Heittäytyminen, sopiva lapsenmielisyys ja Sohvaperunat.

 

Suurin paheesi?

– Punaviini ja ne roskasarjat :S

 

Oudoin tapasi?

– Heh, juuri pari päivää sitten kasasin niitä yhteen Tunnustuksia: 9 x outo tapa -postaukseen. Sieltä löytyy ehkäpä ne hämmentävimmät 😀

 

D8X_9918-2-side.jpg

D8X_9868.jpg

pictures: Kaisa Turunen // edit by me

 

 

Vaihdatko jonkin tietyn tv-ohjelman kohdalla poikkeuksetta aina kanavaa?

– Jos Huutokauppakeisari tai Emmerdale tulee tv:stä, en kyllä epäile kanavan vaihtoa hetkeäkään.

 

Mikä on sun lemppari-piirretty Disneyltä? 

– Aladdin ja Mulan.

 

Mikä oli lempi artistisi pienenä?

– Muistan lapsuudestani vahvasti musafanituksen. Erityisesti musakanavafanituksen. Olisin tuijottanut MTV:tä vaikka 10 tuntia päivässä. Kuuntelin Hansoneita, Spaissareita, Eage Eye Cherryä, Bäkkäreitä, Boyzonea, Destiny’s Childia….

 

Jos voittaisit lotossa 7 oikein, mikä olisi ensimmäinen tekosi ja asia johon voittopottiasi tuhlaisit?

– Vaikea sanoa. Ehkä sitä pitäisi ainakin juhlistaa jollain tasokkaalla ravintolaillallisella ystävien/perheen kera! 

 

Jos olisi ?pakko? osallistua johonkin tosi-tv-sarjaan, mikä se olisi?

– Tähän sarjaan osallistumisesta haaveilin jo pienenä: Amazing Race! Toinen mikä kiehtoo on Selviytyjät!

 

 

 

xx Sara

Tags:

D8X_0294.jpg

 

Palloteltiin pari viikkoa sitten podcast-aiheita. Ehdotin josko jokainen kertoisi omista oudoista tavoistaan. Sain vastaukseksi, että ihan hyvä idea, mutta jaksosta tulisi kovin lyhyt, koska sellaisia ei kuulemma oikein löydy. 

Itsehän en voinut tätä ihan täysin allekirjoittaa. Meikäläiseltähän outoja tapoja löytyy nimittäin suunnilleen kirjaksi asti 😀 Tässä niistä muutamia.

 

9 x OUTO TAPA

 

1. Kun luen oikeastaan minkä tahansa kaunokirjallisuuden lajeja, on minulla kummallinen tapa sijoittaa kirjan tapahtumat lapsuuteni asuinseuduille Lahden Jalkarantaan. Parasta, että tajusin tämän vasta viime viikolla. Esimerkiksi Kepler-kirjojen murhia on tapahtunut Jalkarannan ala-asteen parkkipaikalla ja samoin muuten Kiikunkärjen uimarannalla. 

2. Minulla on tapana pidättää  hengitystä kun avaan läppärini. Henkeä saa vetää vasta kun työpöytä siintää edessä ja kirjautuminen koneelle on onnistunut.

3. Liitutaulun raapiminen kynsillä ei minua juuri hetkauta. Sen sijaan saan kylmiä väreitä jos joku puhuu paperi suussa. Ei tavallinen kirjoituspaperi vaan esim talouspaperi tai nenäliina. Puhuminen niin, että paperin osuminen hampaisiin ällöttää. Mikä ihmeen juttu tämäkin on 😀

 

D8X_0213-2.jpg

D8X_0265-3.jpg

 

4. En ikinä suostu tyhjentämään koko kahvipannua kahvikuppiini, vaikka pannun viimeinen liru sinne erinomaisen hyvin mahtuisikin. Aina pitää jostain syystä jättää pieni tilkka kahvipannuun.

5. Luen sanoma- ja aikakauslehdet aina väärinpäin: aloitan takasivulta ja etenen etusivulle. Aina sama.

6. Kun ajetaan motaria (huom. minä en aja) saatan ajatuksissani alkaa räpyttelemään silmiäni valotolppien välissä. Kyseessä on itse kehittelemäni peli. Jokainen silmänräpäys on “auton parkkeeraus” ja tarkoitukseni on saada mahdollisimman monta autoa parkkeerattua pientareelle, valotolppia väistellen. Hahhaha miten urpolta tämä ääneen sanottuna kuulostaakaan. 

7. Saan kiksejä siitä kun käytän matkantekoon mahdollisimman vähän aikaa. Siksi lähden yleensä viime tingassa ja harppailen hiki otsalla ympäri kaupunkia.

8. Kun lähden  esim viikonloppureissuun, minulla on tapana pakata shampoot, hiuslakat, kasvoöljyt, kuivashampoot ym muovikassiin. Yleensä vielä tuplamuovikassiin. Vaikka kotona on ties kuinka monta eri kokoista meikkipussia, valitsen aina mieluiten mukaani “Alepa-meikkipussiin”. Tilava ja eristävä 😀

9. Soittaessani tuntemattomille ihmisille (esim tänään huoltoyhtiöön) aloitan puhelun aina sanoin: “Vannisen Sara tässä moi, no sellasta asiaa lähdin soittelemaan….”. Aina sama, en osaa aloittaa muulla tavalla?!?

 

D8X_0295-3.jpg

pictures: Kaisa Turunen // edit by me

 

 

Weekday jeans

Zalando/Unisa shoes

Gucci bag

Ellos scarf

knit borrowed from Kaisa

 

 

xx Sara

Tags:
,