Nyt on ihan rehellisesti kaikki lahjat ostettu, ihan kaikki! Samalla myös itelleni yks kympin alemekko. Tuntuu että kaikki alet on jo alkanu, mikä tekee meille myöhäsille joululahjaostajille näistä lahjan etsintä reissuista turmiollisia. Tottakai sieltä löytyy aina jotain ihanaa halvalla! Mokomat! Lahjanhakureissun jälkeen väänsin finanssipolitiikka-aiheisia esseitä. Katsokaas kun meidän koulu ei tunne termiä joulumieli, tostavaan joku kymmenen esseetehtävää lomalle, tattista. Aihekin liippaa läheltä sydäntä. Mä oon nimittäin ehkä se vähiten perillä oleva henkilö kansantalouden ja finanssipolitiikan suhteen, eli joudun tässä finanssimarkkinoiden muutosten pohdinnan sivussa opettelemaan koko aihe-alueen termistönkin. Meille tuli illalla onneksi vielä sukulaisia glögille ja sain hyvän syyn lopettaa noi hommat. Eilisen vierailun jälkeen on kyllä taas kerran todettava että tää huono huumorintaju, se kulkee hyvin vahvasti suvussa 😀

Nyt mä tiedän mitä käyn tekemään! Sitä kulttuurituottaja-postausta, eli juttua opiskelu-alastani! 🙂 En ookka tätä pitkään lykänny…

T.Sara

Meikäläinen hyppi tasajalkaa kun avasin viikonloppuna Nikeltä saadun joululahjan. (En millään viitsiny raahata laatikkoa Kotkaan jouluaatoksi, tässä säälittävä selitykseni tälläkertaa:D)

Ja mitä niihin pimeiden päivien motivaatiovinkkeihin tulee: HOMMATKAA TÄMÄ. Tekee oikeen mieli venata pimeetä ja tihkusadetta, ja lähteä sitte töölönlahdelle loistamaan ja pysymään kuivana haha. Kyseessä on siis sama takki kun tossa ylhäällä, paitsi tässä mun omassa on kääntömahdollisuus 🙂

Nyt mä vedän mun heijastintakin päälle ja lähden juoksentelemaan! Iso kiitos Niken poppoolle!

T.Sara