Paikka ja hetki, johon palaan aina vaan uudelleen

Advertisement

Kaupallinen yhteistyö: Panda Lumous

 

Millainen on sinun mielenmaisemasi? Mikä on se paikka tai hetki, johon mielesi arjen keskellä matkustaa, kun haluat tuntea olosi onnelliseksi ja rauhalliseksi?

Työni vaatii jatkuvaa luovuutta. Uusia ideoita, -kulmia ja -aiheita vaaditaan päivittäin, mikä on välillä hyvinkin kuormittavaa. Oikeastaan luovuudelle on vaikea asettaa aikaraameja. Välillä hyvä idea syntyy viidessä minuutissa, välillä se vaatii viisi päivää.

Teen mielikuvaharjoituksia useinkin. Toisinaan ammennan niistä luovuutta ja uusia ideoita, toisinaan pakenen ihan vaan rentoutumaan. Välillä teen molempia samaan aikaan.

 

 

Panda haastoi minut pohtimaan omaa mielenmaisemaani. Vastausta ei tarvinnut kauaa miettiä, paikka on kesämökkimme Haminassa.

Mökki on ollut elämässäni aina. Sinne mahtuu kasapäin muistoja niin lapsuudesta, teinivuosilta kuin aikuisuudestakin. Mökkiin liittyy vahvasti rauhoittuminen ja puuhastelu. Mökillä ei ole koskaan ollut telkkaria eikä juuri muutakaan elektroniikkaa. Radio löytyy, mutta senkin kanavat toimivat vaihtelevasti.

Pienenä meidän piti olla luovia. Tehtiin savitöitä ja maalattiin laiturilla. Rakennettiin kaisloista eläintarha ja pidettiin kauneushoitolaa rannalla. Joskus soudettiin keskelle lahtea ja pidettiin pellehyppyshow.

Mökillä on itse painetut pihlajanmarjaverhot, ulkohuussi ja mökkimäinen haju. Mökki on täynnä aarteita. Vanhoja lautapelejä ja vieraskirjoja kymmenien vuosien takaa. Kaapeista löytyy vanhempieni yliopistohuppareita ja lapsuutemme lempileluja.

Mökin vastarannalla on pieni afrikkamainen puu, jonka taakse aurinko kesäisin laskee. Tuo sama rauhoittava maisema nousee arjessani mieleeni silloin kun haluan rentoutua. Kuvittelen itseni riippukeinuun. Kuvittelen lämpimän kesäillan ja puusaunalta tuoksuvat pyyhekuivat hiukset.

Mielenmaisemani rentouttaa, mutta antaa samalla uusia ajatuksia. Onnellisena ja rentoutuneena sitä ihminen on yleensä luovimmillaan.

 

 

Panda Lumous perheeseen kuuluu kaksi laatumakua: suussasulava suklaahasselpähkinä sekä herkullinen vegaaninen ja gluteeniton tummasuklaavadelma. Joko olette testanneet? 🙂

Oma suosikkini edellä mainituista on suklaahasselpähkinä. Oikeastaan se lienee ehkäpä suosikkini kaikista maailman makeisista tällä hetkellä. En tiedä juuri ihanampaa yhdistelmää kuin maitosuklaa ja pähkinät! Todellinen herkkuhetken kruunaaja!

 

 

 

KILPAILU

Millainen on sinun mielenmaisemasi? Jaa oma paikkasi kommenttiboksiin 4.4 mennessä ja olet mukana Lumous-tuotepaketin arvonnassa! 🙂 Arvonnan säännöt täällä.

 

 

xx Sara

99 Comments
  • Milena Haapala
    Posted at 20:07h, 28 March Reply

    Mun mielenmaisema on ehdottomasti Hailuodon Marjaniemi, missä on tullut lapsuus vietettyä, ja siellä ollessa edelleenkin aina sielu lepää, ja se on se paikka minne lähtee kun haluaa rauhoittua. 😍

    • Sara
      Posted at 20:17h, 28 March Reply

      Oi! Ihanaa! Takuuvarmasti lepää <3

  • Henriikka
    Posted at 20:16h, 28 March Reply

    Meillä on Uudenkaupungin saaristossa mökki ja tätä tekstiä lukiessa tuli jotenkin oma lapsuus mieleen <3 Siellä on tullut lapsena oltua lähes kaikki kesälomat ja viikonloput. Nykyään siellä ei ehdi niin useasti käymään mutta joka kesä muutaman kerran on päästävä edes päiväksi ja se paikka on sellainen kun sinne pääsee niin arki unohtuu täysin! Seuraavaa mökkireissua odotellessa eli toivottavasti pian 🧡

    • Sara
      Posted at 20:18h, 28 March Reply

      Hei kuulostaa aivan ihanalta! Me ollaan kyllä onnekkaita, kun ollaan saatu viettää aikaa kesämökillä <3 Tulispa jo kesä ja mökkilomat!! 🙂

  • Emilia
    Posted at 20:22h, 28 March Reply

    Ooh, vaikea päätös, sillä minulla on kaksi ehdotonta mielenmaisemaa. Kesäyö meidän mökillä, haaveilen usein siitä, kun istun laiturilla saunan jälkeen viilentymässä, ja ihailemassa maisemia. Toinen on hiihtoretki Ylläksellä, kevätaurinko lämmittää selässä ja lumi sulaa ja porisee ihanasti, ihan kuin musiikkia korvissa <3 ah!

  • Jennie
    Posted at 20:35h, 28 March Reply

    Meillä ei oo omaa mökkiä, mutta oon lapsesta asti käynyt mökkeilemässä kesäisin Kalajoella. Lempparia on kiivetä hiekkadyyneille ja tuijottaa sieltä auringonlaskua. <3

  • Riikka
    Posted at 20:36h, 28 March Reply

    Oma mielenmaisema on Tuusulanjärven rannalla sijaitseva kallio. Sieltä on upeat maisemat ja olemme istuneet siellä kesäisin katsomassa auringonlaskua.

  • Ronja
    Posted at 20:51h, 28 March Reply

    Mulla on muutamakin hetki, joihin palaan säännöllisesti. Nyt lähestyvää synnytystä ajatellen olen tehnyt paljon rentoutusharjoituksia ja näihin hetkiin/maisemiin olen siirtynyt.
    Yksi lemppari on kuitenkin kymmenen vuoden takaiselta purjehdusreissulta. Saaren satamassa ei ollut saniteettitiloja vaan piti kävellä pieni hiekkatien pätkä vessoille. Kesäinen aamuyö oli kaunis, hiljainen ja lämmin. Kävelin yksin niityn laitaa, hiekka tuntui jalkapohjissa, heinäsirkat olivat jo hereillä soittelemassa. Pienet punaiset puutalot olivat vielä hiljaiset, aurinko oli vasta nousemassa ja meri-ilma puhdas. Siinä hetkessä olin yksinkertaisesti onnellinen ja ajattelin muistavani hetken aina. Sitä en arvannut silloin, että hetkestä tulisi vielä synnytyskivun pakopaikka 😅

  • Cia
    Posted at 20:58h, 28 March Reply

    Mun mielenmaisema on kyllä Nauvossa sijaitsevan mökkimme veranta josta on aivan ihana merimaisema. Mökki sijaitsee saarella ja ollaan aina saatu nauttia merestä. Meri aina rauhoittaa mieltä. Verannalla ollaan istuttu monia tunteja päivässä nauttien ruuasta ja seurasta isoäidin kanssa.

  • Riikka
    Posted at 21:03h, 28 March Reply

    Mun mielenmaisema on vesi ja hiljaisuus. Ihan sama onko meri vai järvi mutta etenkin kesällä hetket veden äärellä <3

  • Julia
    Posted at 21:21h, 28 March Reply

    Kyllä se mielenmaisema on mullakin meidän suvun rakas mökki Itä-Suomessa järven rannalla. Siellä turhat murheet unohtuu ja mieli kirjaimellisesti lepää upeiden maisemien äärellä. Välittömästi mökille päästessä tulee niin rauhallinen ja seesteinen fiilis. Jos vain olisi mahdollista, kävisin mökillä huomattavasti useammin!

  • Merli Loikkanen
    Posted at 21:23h, 28 March Reply

    My favourite mental landscape has been our cottage’s pier for the last 6 years. When I started dating my husband and spent the first summer at the cottage I could not been more happier. I had survived an abusive relationship and found love. I remember sitting on the pier and crying tears of joy, When I am feeling down I go back to that memory and feel the uttermost gratitude for everything. The next memory that I go back to is crying for my father’s death. There, on the pier, with my dear husband by my side. Although it is a sad memory, it gives me strength to carry on. We lost the fight with cancer but I know that it made me stronger than ever and tought me to never give up on anything. The third and the last memory that I go back to, is from last summer. Me, sitting on the pier, toes in the water and our newborn baby in my arms. Words can not express that feeling. It makes me feel so blessed. So whenever I need to relax, calm down or some encouragement to fight the world I just imagine the pier and remember those important memories.

  • Riikka
    Posted at 21:28h, 28 March Reply

    Ehdottomasti sukuni saarimökki, aivan ihana paikka jossa sielu lepää!

  • Maija
    Posted at 21:42h, 28 March Reply

    Oma mielenmaisemani on lapsuudenkodin muistoissa maaten hevosen selässä viileässä ja kirkkaassa alkusyksyn illassa. Katsella tähtiä, tuntea hevosen liikkeet, tuntea iholla yhtä aikaa viileä ilma ja lämmin hevosen selkä sekä kuunnella yksittäisiä hiljaisesta luonnosta kuuluvia rasahduksia.

  • Veera
    Posted at 21:46h, 28 March Reply

    Metsä!

  • Sari
    Posted at 21:54h, 28 March Reply

    Mun oma mielenmaisema on ehdottomasti oman lapsuudenkodin välittömässä läheisyydessä pellon laidalla oleva iso kallio/ kivi jonka päällä voi lepäillä ja ottaa aurinkoa. Muistan elävästi kuinka lapsena siinä lepäilin ja katselin pilviä, ja koska maalla oltiin niin kaikki maaseudun äänet kuuluvat vahvasti tähän muistoon. Näihin hetkiin palaan aina uudelleen ja uudelleen, se on minun turvapaikkani.

  • Anni selin
    Posted at 22:30h, 28 March Reply

    Suomalaiselle se on mökki tietenkin 🙂

  • Noora Haarahiltunen
    Posted at 23:17h, 28 March Reply

    Lempimielenmaisemani.. soutuveneellä järvellä soutaen ja onkien ahvenia savustusta varten! Se kiirettömyys, rauhallisuus ja hiljaisuus <3 ääninä ehkä jotkut sorsat ja laineiden liplatus.

  • Rose
    Posted at 00:30h, 29 March Reply

    Oman mökkisaunan terassi on kyllä ehdottomasti yksi parhaita mielenmaisemia. 🙂

  • Riikka
    Posted at 06:25h, 29 March Reply

    Kun haluan tyhjentää mielen ja rauhoittaa kehon, suljen silmät ja eteeni piirtyy metsämaisema. Se aamun hiljainen hetki, kun auringon ensimmäiset säteet heijastuvat lehtien päälle helmeilevistä kastepisaroista. Tunnen viileän ja raikkaan aamutuulen iholla ja pehmeän sammaleen paljaiden jalkapohjien alla. Siinä on jotain viehättävää ja rauhoittavaa.

  • S
    Posted at 06:38h, 29 March Reply

    Mun mielenmaisema on lapsuuden kodissani omasta huoneestani avautuva näkymä suurelle peltoaukealle, jonne aurinko kesäiltaisin laskee.

  • Henzu
    Posted at 07:57h, 29 March Reply

    Istun mökin laiturin päässä ja uitan varpaita vedessä. Hämärtyy, kun aurinko alkaa laskea vastapäätä. Hiljaisuutta rikkoo vain satunnaiset lintujen äänet. Täällä sielu lepää.

  • Marine
    Posted at 08:12h, 29 March Reply

    Minun mielenmaisemani on oman talon verannalla istuminen. Lämmin kesäaamu kun aurinko nousee, istua siinä koirien kanssa ja juoda kuppi teetä. Parasta <3.

  • hansssu
    Posted at 09:14h, 29 March Reply

    Mun mielenmaisema on kalliolla, meren rannalla. Olen asunut meren läheisyydessä vasta kuusi vuotta ja yllätyin itsekin, kuinka nopeasti meren ranta nousi itselleni todella tärkeäksi ja rauhoittavaksi paikaksi.

  • Lotta
    Posted at 09:20h, 29 March Reply

    Minun oma mielenmaisema on meidän perheen oma kesämökki, jossa olen käynyt syntymästäni saakka. Siellä kaikki aika pysähtyy, olo on turvallisin ja mielilepää. Läsnä on vain järvi ja luonto.

  • Hanna
    Posted at 09:23h, 29 March Reply

    Mielenmaisemani on kuhasalo Joensuussa. Sinne voi karata opiskelustressiä tai nauttimaan kesäillasta ystävien kesken. Aallot lyö kallioon ja aurinko laskee horisonttin, ihan kuin meren rannalla olis.

  • Ida Muttonen
    Posted at 09:29h, 29 March Reply

    Mun sielunmaisema on mielikuvitusniityllä, jossa on mahtava järvinäkymä. Olen nähnyt niityn joskus unessani ja siitä se on jäänyt mieleeni turvapaikaksi 🙂

  • Maya Lehto
    Posted at 09:36h, 29 March Reply

    Mökillä Roineen rannalla maisema rantasaunan ikkunasta auringonlaskun aikaan <3

  • Pinja
    Posted at 09:56h, 29 March Reply

    Mökki!

  • Sanna
    Posted at 09:58h, 29 March Reply

    Mielenmaisemani on ehdottomasti lappi ja sen luonto, jossa olen viettänyt lapsuudesta asti aikaa enemmän tai vähemmän joka vuosi. Ei ole sen parempaa kuin murtsikoida Ylläksen luonnossa ja nauttia kevätauringosta tai kaamoksen maagisista väreistä. Erityisesti, kun hiihtää useamman kilometrin tunturin huipulle ja ihailee maisemia niin siellä sielu lepää! Toinen sielunmaisemani on kesä-illan Eiran ranta, Helsingin saaristo ja kaikki purjeveneet. Suomi best <3

  • eeva
    Posted at 10:27h, 29 March Reply

    Mun mielenmaisema on meijän lapsuudenkodin lähellä oleva metsä. Siellä oon käsitelly elämän ilot ja surut, itkeny pettymyksiä ja haaveillu uusia. Siellä ajatukset selkiytyy, joten sinne aina ajatuksissani palaan elämän eri vaiheissa.

  • Q
    Posted at 10:29h, 29 March Reply

    Rannalla, tyynen järven tai meren äärellä.

  • Anni
    Posted at 10:35h, 29 March Reply

    Hmm, mukava pysähtyä tätä miettimään! Mieli vaeltaa monenkin mukavan tunnelman ja maiseman kautta, ja hups, se pysähtyy aurinkoiseen pakkaspäivään luonnossa! Lumi narskuu jalan alla, kaakaota mukissa, on hiljaista ja rauhallista, ehkä lähdetään hiihtämään. Omenaposket.

  • Roosa Koivula
    Posted at 10:52h, 29 March Reply

    Mun mielenmaisema on ihan meidän iso omakotitalo Suomessa. Asun Tukholman keskustassa itse joten ihanaa aina välillä päästä rauhoittumaan Suomen kotikotiin. Iso oma piha <3

  • Titta
    Posted at 11:16h, 29 March Reply

    Äitini luona rantasaunan terassilla kesäiltana. Tässä maisemassa on vietetty niin monet aikuisiän syvälliset keskustelut äidin kanssa ja itkut itketty. Rauhoittava ja vastauksia antava paikka minulle.

  • Kukka
    Posted at 11:46h, 29 March Reply

    Kaunis järvimaisema on mielenmaisemani.

    Tosin hömppäsarjat saavat myös mielen lepäämään 🙂

  • Anniina K.
    Posted at 12:15h, 29 March Reply

    Rauhallinen ja tyyni mökkiranta aamulla, ennen kuin muut ovat vielä heränneet.

  • Laura Sarjanoja
    Posted at 12:32h, 29 March Reply

    Tie lapsuuden kotiini peltojen halki😍

  • Ida
    Posted at 13:00h, 29 March Reply

    Yksi omista mielenmaisemista on Lapin talvinen tunturimaisema, etenkin aamuauringon noustessa <3

  • iituliina
    Posted at 13:07h, 29 March Reply

    Jo aikoja sitten myydyn mummolan kuisti. Mun mielikuvissa mummo istuu edelleen penkillä juomassa kahvia, pappa portailla säätämässä porakonetta ja ihan pieni minä vieressä syömässä metsämansikoita emalimukista. Sinne palailen edelleen jatkuvasti.

  • Riitta
    Posted at 13:33h, 29 March Reply

    Sammaleinen metsäpolku ja usva järven päällä.

  • Ilona
    Posted at 14:07h, 29 March Reply

    Saimaan rannassa saaressa johon on tultu veneellä, aurinko laskee ja sauna lämpiää ja on lämmin kesäilta, ai että 🙂

  • Jenny
    Posted at 14:21h, 29 March Reply

    Lapsuudenkotini etupihan terassi. Aamuaurinko paistaa siihen täydellisesti ja eteenpäin katsoessasi näät vihreää aitaa ja nurmikkoa. Lintujen laulu kantautuu korviin. Ah – onneksi kohta pääsen taas viettämään sinne ihanan kesäisen aamun. <3

  • Lispe
    Posted at 14:50h, 29 March Reply

    Myöhäinen kesäilta metsälammen lähellä. Sumu on noussut vedenpinnan ylle ja joutsenet lipuu lammen pinnalla. Jostain kaukaa kuuluu sepelkyyhkyjen huhuilu ja kurkien huuto.

  • maisa
    Posted at 15:30h, 29 March Reply

    Mun mielenmaisema on kesäinen kukkaniitty..:)

  • Mira
    Posted at 15:48h, 29 March Reply

    Oma sielunmaisema on kotikotini Pohjanmaalla, siellä mieli ja sielu lepää ❤️🙏🏾😇

  • Venla
    Posted at 17:07h, 29 March Reply

    Kyllä se on merenranta. Ei väliä missä päin maailmaa, aina se rauhoittaa, sekä samalla tekee nöyräksi, kun tunnistaa oman pienuuden tässä maailmassa 🙂

  • Kaisa_
    Posted at 17:07h, 29 March Reply

    Mielenmaisemani on peltolakeus: ladot ja viljapellot, jotka jatkuvat kauas horisonttiin. Ah, siinä sielu lepää! Myös lempituoksuni liittyvät voimakkaasti lapsuuden kotimaisemiin: etenkin puidun viljan tuoksu on parasta syksyssä, näin keväällä voimakas mullan tuoksu.

    Pakko kysyä, kun tuo sun valkoinen kauluspaita näyttää just sellaiselta, mitä etsin, että mistä olet sen hankkinut? 🙂

  • Heidi
    Posted at 17:10h, 29 March Reply

    Kyllä mun sielunmaisema löytyy kotiseudultani Pohjois-Savon maaseudulta. Sinne kun pääsee, ei jotenkin yhtään edes tee mieli avata tietokonetta tai puhelinta ja pääsee sulkeutumaan täysin kaupunkikuplan ulkopuolelle. <3

  • Julie
    Posted at 18:26h, 29 March Reply

    Mun mielenmaisema on läheinen kansallispuisto – sieltä löytyy niin puistomaisia alueitakin kuin myös metsää ja järvi. Puisto on lähellä kaupunkia ja vilkkaita kulkuväyliä, mutta silti siellä unohtaa arjen huolet ja keskittyy vain nauttimaan upeista maisemista ja lenkkipoluista. Erityisen maaginen paikka on kesäiltoina, kun säteet auringosta valaisee puistoa tunnelmallisesti ja puiden lehdet ovat kesäisen vihreät.

  • Emssu
    Posted at 18:46h, 29 March Reply

    Kesällä mökillä luonnon keskellä!

  • Sennu
    Posted at 19:09h, 29 March Reply

    Rakastan luonnossa liikkumista ja harrastan lintujen bongausta, joten minun mielenmaisemani on korkea kallio meren äärellä, josta on hyvä näkyvyys kauas horisonttiin. En tiedä mitään rentouttavampaa kuin kuunnella aaltojen liplatusta ja katsella lintujen leikkiä taivaalla <3

Post A Comment
Your comment will be visible after approval