Herätyskello soi 5.30. Suomessa tämä olisi väistämättä tarkoittanut sumuista loppupäivää, mutta täällä, missä herätään joka aamu ilman kelloa kuudelta, ei aikainen herätys tuntunut missään.
Hypättiin pieneen ylisöpöön veneeseen mukanamme kuski, opas, kahvia ja tuoreita hedelmiä. Otettiin suunta kohti Cai Rangin kelluvia markkinoita, jossa markkinahumu olisi parhaimmillaan auringonnousun aikaan, kuuden jälkeen.
Meidän miniveneen hevosvoimilla kuuden kilometrin päässä oleville markkinoille ajaisi reilu 20 minuuttia. Ja kun ottaa huomioon vielä sen, että potkuria pitää välillä pysähtyä puhdistamaan muovijätteistä, kestäisi matka puoli tuntia. Tässä ajassa ehtisi hyvin tutustumaan joen historiaan.
Markkina-alue kuhisi bambuhattuja: ostajia ja myyjiä riitti, vaikka aikataulusta vähän myöhästyttiinkin. Lihakauppiaat olivat ehtineet lähtemään. Jäljellä oli enää hedelmä- ja vihannesveneitä. Sekä vene, josta sai kuulemma Vietnamin parasta pho keittoa.
Vaikka kieltämättä paikallinen (aamiais-, lounas- ja illallis)herkku, nuudelikeitto, ei ole saavuttanut suosiota vielä omassa aamiaispöydässäni, maistui se kelluvilla markkinoilla aamutuimaan tajuttoman hyvältä. Maineensa veroinen nuudelikeittopotski siis!
Matka jatkui markkinoilta kapenevia jokia pitkin viidakkoon. Aamuaurinko lämmitti ihanasti ihoa kun soudeltiin ilman sen suurempia suunnitelmia pitkin Mekongia ja seurattiin joen varrella elävien ihmisten puuhia.
Tämä mieletön aamureissu oli ehdottomasti Can Thon kaupungin parasta antia!
xx Sara
Posted at 14:59h
in
Uncategorized
by Sara
