cap Weekday / jumper Cubus* / shorts Bik Bok* / coat Object* / clutch pieces / shoes Vagabond* / scarf Vero moda (*=gifted)

pictures: Kaisa/Si moda

Syksy ja kiire. Jotenkin kulkevat sopivasti käsi kädessä. Olen kasvanut kiinni läppäriini, tiedättekö. Aamulla se on sängyssä vatsani päällä. Syön aamupalaa sen kanssa. Päivän työskentelen sen kanssa. Otan sen mukaan kun poistun asunnosta ja illalla kotiin tullessani ensimmäiseksi avaan sen. Minä ja läppärini 4-ever. Oikeesti, vuosisadan rakkaustarina. Vois ehkä jollain tavalla piristää sen harmaata olemusta. Pinkit kuoret tai edes tarroja tai jotain.
Tänään otin urallani askeleen eteenpäin ja aloin yrittäjäksi. Kirjanpitäjäni sanoin: lopetat ton stressaamisen ja käyt ostamassa lasin shamppanjaa. Taidan toteuttaa, ihan viimeistään viikonloppuna.
 
T. Sara

Tags:

Ei vaikuta kovin lupaavalta jos se tässä vaiheessa jo alkaa, kesäikävä.
Tuntuu jotenkin mahdottomalta ajatukselta, että hetki sitten lähdettiin ovesta ulos sortseissa ja t-paidassa. Ja sama joka vuosi. Lämmin kesä ja kylmä talvi tulevat joka ikinen vuosi yhtä yllätyksellisinä. Noo, onneksi kesäkuvat lämmittävät aina heh heh nimimerkillä eilen ulkokuvauksissa näppini jäätyivät niin pahasti, etten saanut lopulta edes sateenvarjoa avattua (huom semmonen malli, jossa vaan painetaan nappulaa).

Translation: Oh I miss summer! So bad!

T. Sara

jacket Lindex* / top Cubus / pants Gina Tricot* / shoes Nike (*=gifted)

Kirppiksestä selvittiin, vaikka aamuhan oli taas kaikista lupaavin:

a) Paiskattiin ovi kiinni ja avaimet sisällä. Plussat: kaikki kirppikselle lähtevät jätesäkit olivat jo ulkona. Miinukset: kesken aamupalan roudausavukseni pihalle hälyttämäni pikkusisko ilman rahaa, matkakorttia, takkia tai kunnollisia vaatteita myöskin ulkona. b) Tajuan kesken taksimatkan, että vaaterekki unohtui rappukäytävään. Ei muuta kun ugemia kehiin ja takaisin kämpille. Avaimiahan ei siis ollut eli oli turvauduttava summerin hakkaamiseen. Kukaan ei avaa. Lopulta joku tyyppi tulee ulos ja pääsen nappaamaan rekin. Takaisin taksiin ja matka jatkuu. c) Päästään perille, tosin aivan väärälle ovelle. Roudaan kamoja läpi Kaapelitehtaan ja lopulta onnistun lukitsemaan itseni ja kirppiskamoja täynnä olevan rullakon johonkin käytävään. Jonkin aikaa apuja soiteltuani ovi tullaan avaamaan.

Ja mitä tästä opimme? Naapurit ovat varovaisia ja Kaapelitehdas monimutkainen rakennus.

No mutta, loppu sujuikin sitten hyvin! Jengiä riitti ja tavara vietiin käsistä. Iso kiitos kaikille mukana olleille! 🙂

Rankempi aamupäivä vaati vastapainokseen relailua. Halloumisalaattia Kujassa ja rästi tv-ohjelmia loppuilta. Iltasaduksi luettiin tietenkin yksi kappale Selänne kirjasta <3

T. Sara

Tags: