Huono omatunto 13 August, Aug 2014 - 16:26

Hei vaan. Täällä puhuu ihminen, joka makoilee sohvannurkassa seuranaan muutama lähes tyhjä tupperwarepurkki (salaatin ja kylmän jauhelihakastikkeen jämät yms siistiä löytyy), haarukka ja kuumemittari. Sama tyyppi on tän päivän aikana katsonut yhden tuotantokauden The Killingiä.
Kello on siis neljä ja minä, Sara Vanninen, olen katsonut yhden kokonaisen tuotantokauden tv-sarjaa. Miten tää on edes mahdollista? No, oon priorisoinut ja keskittynyt vain ja ainoastaan pyörittämään neljäätoista reilun 40 minuutin mittaista jaksoa nonstoppina. Tai no, Netflix oikeastaan teki sen mun puolesta (Btw, uhka vai mahdollisuus? Tavallaan vihaan, tavallaan rakastan tätä toimintoa). Tarkemmin sanottuna keskityin siis niiden jaksojen tuijottamiseen. Jätin tietysti kaikkia turhanpäiväisiä tehtäviä (kuten ruoan lämmitys) välistä, jotta pystyin mahdollisimman nopeasti palaamaan sohvalle nopeatempoisen murhamysteerin pariin. Siis kuinka pohjalla voi ihminen olla? 😀
Millon viimeksi oon ollu näin koukussa sarjaan?! Meidän piti katsoa tätä yhdessä poikaystäväni kanssa, mutten pystynyt!! En millään. Turhauduin asioihin, kuten pari jaksoa illassa riittää ja klo 23 nukkumaan. Nyt tuotantokauden yksin ahmittuani mulla on yhtä huono omatunto kuin lihavalla lapsella, joka on tehnyt samat sisaruksensa synttärikakulle. Anteeksi!! En pystynyt hillitsemään itseäni!!
Siistiä miten nää mun tekstit liittyy nykyään näihin asukuviin 😀 Noh, tässä on joku parisen viikkoa vanha asu, joka on unohtunut postata. Leikitään vaikka, että näytin tänään tältä, vaikka oikeesti näytin tältä.

shirt Gina Tricot (gifted) / shorts 2hand, Levis / sandals Zara / hat 2hand / watch Daniel Wellington (gifted) / bag 2hand
 
Plussat ja miinukset.
Plussat: murhaaja selvisi ja kaikki muutkin epäselvät jutut selvisi, jeejee. Miinusta: mun tekis mieli aloittaa jo uusi tuotantokausi!! Ja vielä yksi neutraali tieto: mun tekis mieli leipoa korvapuusteja!!
Sanokaa nyt pliis joku siellä, etten oo ainoa näin pahan sarjakoukun kanssa? 😀
 
T. Sara

Syysmasennusta? 12 August, Aug 2014 - 18:00

Nyt se iski, tyhjä olo. Kesä ohi -fiilis. En tiedä onko syynä tää päällä mylvivä inhottava flunssa, kesän vikan festariviikonlopun päättyminen, seuraavan viiden päivän sääennuste (pelkkää sadetta) vai se että jouduin viime yönä pujottamaan kesäkuusta asti kaapissa olleen täkin lakanani sisään (vai se että täkkien lakanan sisään tunkeminen on ylipäätä perhanan ärsyttävää), mutta fiilis on jotenkin haikea. Vaikka tällä hetkellä ulkona porottaakin helleaurinko, se ei vaan tunnu enää samalta kuin vielä vähän aikaa sitten.
Loppuvuonna on luvassa ihan mahtavia juttuja aina asumisjärjestelyistä, reissuihin ja duuni/koulujuttuihin, mutta jotenkin en vaan yhtään ole valmis kohtaamaan niitä kaljuja puita, pimeyttä, loskaa ja kylmää tuulta. Syksy on aina ollu mulle siirtymisvaihe tohon edellä mainittuun. Vaikka syksy itsessään kaunis onkin, en jotenkin koskaan oo osannut fiilistellä sitä lyhyttäkin lyhyempää jaksoa, kun tietää mitä on tulossa. Ja tää on tosi väärin! Mitä tapahtuu tähän aikaan vuodesta sille hetkessä elämiselle ja niistä hetkistä nauttimiselle, joita yleensä pyrin aina noudattamaan?
Onko tää nyt sitä syysmasennusta vai kurkkukipuunsa kyllästyneen kylmähikoilevan jorinoita? Ja mikäli on ensimmäiseksi mainittua, voiko se alkaa jo elokuun puolessa välissä? Help!

Asiasta kukkaruukkuun, tai tässä tapauksessa sunnuntain Flow festareiden asuun.

kimono Monki / top Brandy & Melville / glasses Zara / shorts 2hand, Levis / socks Monki / sandals Vagabond / watch 2hand

T. Sara