*kaupallinen yhteistyö: Lovia

 

Tutustuin Loviaan vähän reilu vuosi sitten. Siskoni oli bongannut brändin Nollahukka blogista. Hän kertoi, että Lovia valmistaa kestäviä nahkalaukkuja huonekaluteollisuuden ylijäämänahasta ja on muutenkin brändi mikä minun pitäisi kuulemma tsekata. No tsekkasinhan minä. Piipahdin kivenheiton päässä toimistoltamme sijaitsevaan Lovian myymälään vielä samana iltana. Ja onneksi piipahdin.

Lovia syntyi tarpeesta muuttaa tapa, jolla muotia tuotetaan ja kulutetaan. Muotiteollisuuden ollessa yksi maailman saastuttavimmista teollisuuksista Lovia halusi tarjota ratkaisun, joka inspiroi meitä kuluttajina kääntämään yhdessä suunnan. Brändin missiona on saavuttaa harmonia modernin elämäntavan ja luonnon kanssa kunnioittamalla asioita ympärillämme: luontoa, ihmisiä, rehellisyyttä ja tuotteidemme tarkoitusta.

 

 

Ostin Lovian Hilla-laukun toisella visiitilläni. Väriksi valitsin mustan. Hilla on valtavan monipuolinen, se muotoutuu vyö-, body-, olka-, crossbody ja iltalaukuksi. Hankin siihen vielä erillisen kahvan, joten vaihtoehtoja riittää! Hilla toimii talvipakkasilla ja kesäfestareilla. Se sopii niin mekkoon, neuleeseen kuin bleiseriin. Korkeavyötäröisten farkkujen vyön paikalle se on myös monet kerrat pujotettu.

Laukku ei ollut ihan ilmainen, eikä sen kuulukaan olla. Vastuullisesti tuotettu laukku ei koskaan ole. Monesta muusta designer-brändistä poiketen Lovian jokaisella tuotteella on oma DNA. Sen avulla näkee missä tuote on valmistettu ja mistä sen hinta koostuu. Oman laukkuni sisätaskuun on kirjattu koodi “Hilla 001”. Koodin avulla saan selville mistä 285€  hinta muodostuu, mitä materiaaleja tuotteessa on käytetty ja kuka sen on valmistanut. Selviää myös, että vastaavan laukun myyntihinta olisi tyypillisesti 650€.

 

 

MATERIAALIT

Lovian tuotanto toimii oikeastaan päinvastoin perinteiseen laukku- ja asustevalmistajaan verrattaessa. Sen sijaan, että suunniteltaisiin mallisto ja tilattaisiin kankaat, lähdetään siitä mitä on saatavilla. From trash to treasure, kuuluu heidän sanonta. Materiaaleina on mm. huonekaluteollisuuden nahkasohvien ylijäämää ja ruokateollisuuden sivutuotteena syntyvää lohennahkaa. Lue materiaaleista lisää täältä.

 

LÄPINÄKYVYYS

Jokaisella tuotteella on oma DNA, josta löytyy tarinat materiaalien ja tekijöiden takana sekä paljonko kenellekin maksettiin käsityöstä. Minun Hilla-laukun DNA on kirjattu laukun sisätaskuun. Siitä selviää, että tuotteen on suunnitellut Lovian Outi ja valmistanut italialainen artesaani Fulvio Gabati. Materiaali on ISKU:n huonekalutuotannon ylijäämänahkaa. Palojen keräämisestä talteen huolehtii ISKUn puolella Hanna Eskola, joka työskentelee huonekaluyrityksellä mm. tuotannon vastuullisuuden parissa.

Hinnan osalta eriteltynä on ihan jokainen kulu. Oman laukkuni DNA:sta selviää mm seuraavat: materiaalikulut 8,29€, valmistus: 91,00€, pakkaus: 6,92€. Kokonaisuudessaan laukun tuotanto maksaa 108,74€. Tähän on lisätty kate ja verot, jonka jälkeen hinnaksi muodostuu laukun hinta 285€

 

 

Yksi viime vuoden ehdottomasti kiinnostavimpia duuniprojekteja oli minun ja Lovian hyväntekeväisyysyhteistyö. Valmistettiin viime keväänä Hillasta kaunis hiekanvärinen vintage-beige versio, jonka tuotosta ohjattiin 20% Itämeren suunnitteluun. Kaikki laukut myytiin ja saatiin kerättyä mukava potti Baltic Sea Action Groupille! Tämän projektin myötä pääsin tutustumaan Lovian ihan mielettömään tiimiin. Miten mahtavia tyyppejä brändin taustalla onkaan!

Mielipiteeni Loviasta te jo tiedätte, mutta entäpä sitten se laukku? Nyt kun Hilla on tullut tutuksi ja olen käyttänyt sitä kahdessa värissä, ajattelin jakaa vähän rehellisiä käyttökokemuksia itse laukusta! Luvassa plussia ja miinuksia!

 

 

HILLA-LAUKKU – KÄYTTÖKOKEMUKSIA

 

+ Huonekaluteollisuuden ylijäämänahka ei ole yhtään hullumpaa kestävyyden kannalta. Kuten kuvista näkyy, kovalla käytöllä olleet laukut ovat edelleen uudenveroisia. Ei naarmuja, ei painautumia. 

+ Monipuolisuus on Hillan vahvuus. Miten voikaan yhdellä laukulla olla näin monta eri käyttötapaa! Laukku muotoutuu vyö-, body-, olka-, crossbody ja iltalaukuksi. Se toimii ympäri vuoden oikeastaan tilanteessa kuin tilanteessa. Täydellinen reissulaukku!

+ Hillaan voi ostaa erikseen vielä kahvan, joka tekee laukusta entistäkin monipuolisemman. Kahva muuttaa Hillan trendikkääksi 90’s viboja herättäväksi pikkulaukuksi!

+ Koko on täydellinen. Laukkuun mahtuu juuri sopivasti puhelin, lompakko, avaimet ja huulirasva! Aurinkolasitkin!

 

– Ainoa miinus mitä keksin liittyy hihnojen kiinnitykseen, tai oikeastaan hihnojen pujottamiseen. Olen käyttänyt laukkua monin eri tavoin, joten hihnan paikkaa on tullut vaihdettua muutamia kertoja. Nahka on niin jämäkkää, että hihnan pujottaminen etenkin ensimmäisinä kertoina oli kohtalaisen haastavaa. Laukun takaosasta löytyvä kiinnitys on helpompi, mutta sisäosa (läpän alla) vaatii vähän kärsivällisyyttä.

 

  

kuvat: Johanna Rontu

editointi: minä

 

 

LOVIAN TRASH BAG -WORKSHOP 15.2 

Lovia järjestää tulevan ystävänpäivän kunniaksi laukku-workshopin! Osallistujat pääsevät olemaan osa suunnitteluprosessia valitsemalla haluamaansa klassikkomalliin omat sävyt ja yksityiskohdat ylijäämänahkavalikoimasta 40€ lisähintaan (norm 95€).  Tarjolla kuusenkerkkäkuohuvaa ja pikku naposteltavaa!

MITÄ? Mahdollisuus suunnitella oma laukkusi
MISSÄ? Lovia Concept Showroom, Fredrikinkatu 18
MILLOIN? Lauantaina 15.2. klo 11-16

 

 

xx Sara

 

Käytiin Docpointissa katsomassa ihan huikea Advocate. Se kertoo asianajaja Lea Tsemelistä, joka on jo vuosikymmeniä puolustanut terroriteoista syytettyjä palestiinalaisia Israelin oikeuden edessä. Itse dokumentin päätähti oli vieläpä paikalla keskustelemassa näytöksen jälkeen! Ps. Miten ihanalta Amos Rex näyttää iltavalaistuksessa?!

Viikonloppujen luksusleipä. Joskus rauhallisina viikonloppuaamuina haetaan puiston toiselta laidalta Waystä kuuluisaa juurileipää. Ollaan muuten oltu kaikki alkuvuoden viikonloput kotona?! Ihan tosi erikoista, mutta ihanaa! Pitääkin hakea leipä kotiin taas lauantaina!

 

 

Olen viime viikkojen ajan ravannut tiuhaan Jossun luona Eirassa/Ullanlinnassa. Alue on minulle hieman tuntemattomampi, mutta nyt näitä katuja on tallottu enemmän. Ihastun tähän alueeseen koko ajan vaan enemmän ja enemmän. Järjettömän kauniita vanhoja taloja ja ihanan rauhallista. Näillä seuduilla olisi aika ihana asua!

 

 

Mikä siinä onkin, ettei meikäläisen maha voi sietää (laskiais)pullaa. Jos olisin fiksu, jättäisin tilaamatta, mutta minkäs teet. Pullahiiri mikä pullahiiri! Siis miten hyvältä jättimäinen korvapuusti ja kaakao maistuivat tuona sadepäivänä!

Olin tänään Loopilla vieraana #munloop ohjelmassa ja soitin kokonaiset 60 minuuttia omia suosikkibiisejä! Aika kului siivillä kun kerroin hämyisiä tarinoita valitsemieni biisien takaa, hah! Jakso tulee ulos 5.3!

 

 

Viime viikon pieniä iloja: lakanoiden vaihto. Vaihdetaan lakanat yleensä ehkä kolmen viikon välein, joskus useamminkin jos tilanne vaatii. Jostain syystä lakanoiden vaihto tuntuu monesti vaivalloiselta projektilta. Ehkä kun pienen kämpän ja pienen pyykkikorin takia siihen sisältyy myös niiden pesu ja kuivatus, jotka on tehtävä yleensä välittömästi… Mutta puhtaista lakanoista tulee aina ihan sairaan hyvä fiilis. Niin ihana sujahtaa puhtaisiin lakanoihin päivän päätteeksi!

Parasta tänä vuonna on meidän arkiruokakerho. Vitsi miten olen tästä iloinnut. Joka maanantai kokoonnutaan Elisan ja Tomin kanssa saman pöydän ääreen syömään toisen parin kokkaamaa arkisapuskaa. Tähän perinteeseen kuuluu myös ruokailun jälkeiset lautapelit/pelikortit. Maanantai-illoista on tullut mun suosikkeja! Kuvassa tikka masala kikherneillä.

 

 

Perjantaijoogat Pranamassa on parasta mitä ihmiselle voi tapahtua! Elisa Kuuttilan vetämä Personal Rituals -kurssi on antanut jo tässä vaiheessa ihan valtavasti. Tunneilla on perinteisten juttujen lisäksi tehty mm. tennispallohierontaa, jotka olen napannut myös omiin iltarutiineihini. Kahden tunnin jooga-/meditaatioharjotukset ovat myös haastaneet omia tottumuksia ja ajattelumalleja, mikä on ihan mahtavaa. Olen yrittänyt pitää tuon aamujoogan jälkeisen perjantain työpäivän astetta iisimpänä, vähän vaihtelevalla menestyksellä kyllä, mutta eiköhän tämä tästä 😀

 

 

Assarin palkkauksesta on ollut ihan mieletön apu ja Jossu on ottanut vastuulle läjän mun viikottaisista hommista, jotka on aikaisemmin pitänyt kiireisenä. Duunien osalta astetta rennompaa siis. Jos viikkoon on sisältynyt pitkiä päiviä, oon kompensoinut rytmiä iisimmillä päivillä!

Meidän koti pääsi toissa viikolla sisustuslehteen ja ensi viikolla tänne tullaankin tekemään jo toista sisustusjuttua! Aikamoista! Muutenkin vähän erilaisia hommia tähän alkuvuodelle. Oon mukana mm. yhdessä hurjan kiinnostavassa dokkariprojektissa, ääks!

 

 

… ja valitettavasti häätilaa ei ole vielä löytynyt 😀 Hitsi kun kaikki muu seisoo paikallaan niin kauan kunnes tila on buukattu. Huomenna mennään katsomaan yhtä hyvinkin potentiaalista. Siinä on vähän samaa henkeä kun tässä viime viikon kuvausokaatiossa Kattilahallissa! Mikäli huominen tila on meille hyvä, se tarkottaisi häitä jo tämän vuoden syyskuussa! Jännää!

 

 

Helmikuulle on mahtunut ihanan aurinkoisia päiviä, olen fiilistellyt ihan kunnolla. Perjantaina ystävänpäivän kunniaksi päätettiin Jossun kanssa, että skipataan työt ja pidetään kunnon turistipäivä Helsingissä. Sellainen kunnon inspiraatiopläjäys. Käydään valokuvamuseossa ja Regatassa kahvilla. Ehkä korttikaupassa ja kirppiksillä. Can’t wait!

 

 

xx Sara

Tags:
,

*kaupallinen yhteistyö: Viaplay

 

Tänään se vihdoin koittaa: Oscar-gaala! Olen fanittanut Oscareita niin pitkään kuin muistan. Laatuelokuvat, kovan työn tuloksena ansaitut onnistumiset, kiinnostavat puheet, hulppeat esitykset ja pukuloisto tekevät Oscareista vuoden mielenkiintoisimman gaalan. Mutta se mikä elokuva-alan palkintogaaloissa erityisesti kiehtoo on ettei Oscarit suinkaan rajaudu pelkästään yhteen tapahtumaan. Oikeastaan koko Oscarit alkavat siitä päivästä kun ehdokkaat julkistetaan.

Meillä on jo vuosia ollut perinteenä katsoa Oscareiden alla kiinnostavimmat ehdokaselokuvat läpi. Samassa gaalahumussa on tullut katsottua aikaisempien vuosien Oscar-leffoja, sellaisia joita ei olla vielä syystä tai toisesta nähty. Alkuvuosi on siis perinteisesti kunnon laatuleffarallia!

Viaplayn tarjonnasta löytyy loistava kattaus viime vuosien Oscar-leffoja ja komeileepa valikoimassa myös pari tämän vuoden ehdokasta! Saa nähdä miten näille käy ensi yönä koittavassa gaalassa! 🙂 Ajattelin gaalapäivän kunniaksi vinkata teille Viaplayn valikoimasta löytyvät omat Oscar-suosikkini. Näiden parissa voi viettää leffaillan vaikkapa pian koittavana ystävänpäivänä 🙂

 

 

PARHAAT OSCAR-ELOKUVAT

 

 

Bohemian Rhapsody – 2018

Viime Oscareissa mm. parhaana elokuvana ja parhaana miespääosana ehdokkaana ollut Bohemian Rhapsody on kiistämättä yksi viime vuosikymmenen parhaita elokuvia. Neljällä Oscarilla palkittu elokuva kertoo Queenin ja Freddie Mercuryn menestystarinat, joiden kummankaan matka ei ole ollut pelkkää ilotulitusta, pikemminkin kaukana siitä. Rakastan musikaaleja ja elämäntarinoita, tässä yhdistyivät molemmat!

 

Her – 2013

2013 ilmestynyt Oscar-elokuva kertoo yksinäisestä miehestä, joka rakastuu tietokoneen käyttöjärjestelmään. Muistan kun elokuva ilmestyi, puhuttiin lopputekstien jälkeen vielä monta tuntia. Taisin kirjoittaa siitä blogipostauksenkin. Koko juoni tuntui alkuun täysin absurdilta, mutta samaan aikaan tavallaan ihan mahdolliselta. Nyt seitsemän vuotta myöhemmin katsottuna Her tuntuu käytännössä ihan realistiselta, ja se on aika hullua. Herättelevä pätkä teknologian kehittymisestä, sen haasteista ja mahdollisuuksista.

 

Green Book – 2018

Vuoden parhaan elokuvan Oscarilla palkittu Green Book on tositapahtumiin perustuva tarina mustasta pianistista ja valkoisesta autonkuljettajasta 1960-luvulla. Elokuva kertoo miesten välille syntyvästä ystävyydestä, joka ylittää rotueron ja yhteiskuntaluokan asettamat rajat. Itketti ja hymyilytti! Kerrassaan loistoelokuva, joka ihan jokaisen tulisi nähdä!

 

If Beale Street Could Talk – 2018

Parhaalla naissivuosan Oscarilla palkittu elokuva sijoittuu 1970-luvun Harlemiin. Se on koskettava ja elegantti rakkaustarina, jossa taistellaan vääryyttä ja rasismia vastaan. Upeasti kuvattuja kohtauksia! Samannimiseen romaaniin perustuvan elokuvan käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaa Moonlightista tuttu nero Barry Jenkins.

 

 

The Pianist – 2002

Tunnustuksen paikka, katsoin tämän palkintoja kahmineen elokuvan ensimmäistä kertaa vasta tällä viikolla. Olin kuullut ennakkoon, että Pianisti on ahdistava ja julma elokuva, mutta samaan aikaan niin kovin tärkeä. Ja sitä se toden totta oli. Elokuva perustuu puolanjuutalaisen pianistin ja säveltäjän Wladyslaw Szpilmanin kokemuksiin toisen maailmansodan runtelemassa Varsovassa. Pysäyttävintä on se, että tapahtumat ovat tosia.

 

Three Billboards Outside Ebbing, Missouri – 2017

Seitsemän Oscar-ehdokkuutta saanut elokuva kertoo pirullisesta naisesta, joka syyttää pikkukaupunkinsa poliisia tyttärensä murhatapauksen tutkinnan tyrimisestä. Olin tosi skeptinen tämän elokuvan suhteen, koska en yleensä pidä mustasta komediasta, mutta tämä leffa yllätti positiivisesti. Erilainen juoni ja konkari näyttelijäkaarti!

 

BlacKkKlansman – 2018

Elokuva kertoo Ron Stallworthista, ensimmäisestä afroamerikkalaisesta Ku Klux Klaniin solutttautujasta. Kellekään ei varmaankaan tule yllätyksenä, että Jasper Pääkkönen näyttelee tässä Oscar-elokuvassa isoa roolia, ja että hän on juuri niin hyvä kuin puhutaan. Hauska ja samaan aikaan pysäyttävä elokuva, iso suositus!

 

The Fighter – 2010

Tositapahtumiin perustuva Oscar-elokuva nyrkkeilijäveljeksistä on loistava. Vaikka tämä kymmenen vuotta vanha elokuva on klassinen vaikeuksien kautta voittoon -tarina, on se samaan aikaan aito ja uskottava. Edellistä vahvistaa se, että Mark Wahlberg treenasi rooliaan varten nyrkkeilyä peräti neljä vuotta ja vaati saada tehdä kaikki nyrkkeilykohtaukset itse.

 

 

 

Nämä Oscar-leffat haluan nähdä:

 

The Shape of Water – 2017

Vaikka yleensä Oscareiden menestyneimmät leffat tulee katsottua, tämä 2018 gaalassa palkintoja kahminut The Shape of Water on jäänyt kokonaan katsomatta. Elokuvan traileri ei aikoinaan tempaissut mukaansa ja pelkän kannen perusteella luulin kyseessä olevan animaatio (perus), mutta kyllä tälle mahdollisuus pitää antaa! 

 

Toy Story 4 – 2019

Tämän vuoden Oscar-gaalassa vuoden parhaana animaationa ehdolla oleva Toy Story 4 roikkuu vielä katselulistalla. Animaatioita tulee harvemmin katsottua, mikä on tavallaan vähän sääli. Toy Story 4 ansaitsee kyllä oman leffaillan!

 

 

Psst. En ole ikinä katsonut Oscareita reaaliajassa, eli siis valvonut kotikatsomossa su-ma yönä Suomen aikaan, mutta ensi yönä suunnittelin sen tekeväni! Who’s with me?!

 

 

ARVONTA

Mikä on sinun suosikki Oscar-leffa tai -muisto? Vastaa ja voit voittaa itsellesi 2kk ilmaista katseluaikaa Viaplayn Leffat ja Sarjat –paketin parissa. Aikaa osallistua on su 16.2 asti viikon ajan. Arvonnan säännöt täällä.

 

 

 

xx Sara