Edellisestä treenivideosta on muuten aikaa. Tulin siihen tulokseen, että fiksuinta on kuvata treenijuttuja videolle. Liikkeet ja idea välittyvät parhaiten liikkuvassa kuvassa.
Treenaamisessa kaiken A ja O on, että hommassa säilyy mielekkyys. Omalla kohdallani melekkyyttä pitää yllä vaihtelevuus. Salitreenaamisessa pysyy motivaatio kun liikkeitä vaihtelee ja niihin lisää pieniä juttuja. Tempo vaihtelee, toistot vaihtelee, sarjat vaihtelee.

Mielikuvituksen käyttö on sallittua. Treenaaminen on mun kohdalla verrattavissa pukeutumiseen: pyrin rakentamaan päivän treenin sen hetkiseen fiilikseen sopivaksi. Uusilla jutuilla saa kivaa vaihtelua ja erilaisia treenejä on kiva kokeilla, mutta myös hyviksi todetut luottoliikkeet ja oma treenityyli on tunnistettava.
En halua päästää treenaamista liian vakavaksi. Orjallinen saliohjelman noudattaminen ei ole minua varten. Koska energistä ja hyvää oloa (niin fyysistä kuin henkistäkin) kummempia tavotteita minulla ei tällä hetkellä ole, on liikunnan oltava ennen kaikkea mielekästä ja virkistävää. Sopivan haastavaa, mutta mielekästä ja virkistävää.
Seuraavissa liikkeissä vaihtelevat toistot 10-20 välillä (paitsi leuanvedoissa toteutan aina hyväksi todettua toistomäärää: niin paljon kun nyt sattuu nousemaan. Tällä hetkellä se on n. 6-8). Sarjojen määrässä kannattaa kuunnella itseään, tuona päivänä se oli mulla kolme, mutta voi olla hyvin vaikka neljäkin.

 
Energistä viikon alkua kaikille! 🙂
 
T. Sara

kuvat: Janni & Hanna & Minä

En osaa sanoa milloin tai miten tämä porukka on edes syntynyt, yhdistävä tekijä on kuitenkin kotikaupunkimme Kotka. Ei nähdä kokonaisella kokoonpanolla kovinkaan usein, mutta luulempa, että juuri se on syy mikä tekee tästä kaikesta niin valtavan ainutlaatuista. Ollaan kaikki luonteeltamme melko erilaisia, joissain asioissa jopa toistemme ääripäitä. Edelleen tukeudun aiemmin mainittuun: juuri tämä tekee tästä poppoosta ainutlaatuisen.
Meistä on tullut vanhoja, totesi joku kun istuttiin kaikki seitsemän saunan lauteilla savinaamiot naamoilla (+ osalla vielä saunahatut päässä :D) ja keskusteltiin häistä ja lapsista. Se on tavallaan ihan totta, mutta tässä sitä ollaan. Jokainen on lähtenyt omalle tielleen, puolet ovat valmistuneet ja lopuilla se on lähellä. Lukio on vaihtunut työelämään ja bileillan sijaan valitaan mielummin mökkimaisemassa rauhoittuminen. Jokaisen elämään on ilmestynyt vakaa parisuhde ja osa suunnittelee jo häitään. Ikää on tullut lisää ja sen mukana rutkasti onnellisuutta, ihan jokaiselle meistä. Ja tästä jos jostain olen tavattoman iloinen.
Viikonlopun pelit ja visailut todistivat sen, että tunnetaan toisemme aika hyvin. Vaikka kuluneet vuodet ja elämä ovatkin vaikuttaneet, heijastuu jokaisesta tismalleen se sama ihminen, johon minäkin olen silloin aikoinaan tutustunut. Paljon on tapahtunut, mutta persoonat ovat pysyneet, ja sehän tässä onkin kaikista parasta.
Viikonloppu täynnä kauniita hetkiä. Tulevaisuuden unelmointia ja vanhojen muistelua. Kiitos tytöt<3
 
T. Onnellinen

Poikaystäväni on aina puhunut yhden tutun lenkkireitin varrella sijaitsevasta auringonkukkapellosta, mutten kesän aikana juoksulenkeilläni ole kukkia nähnyt. Ilmeisesti kyseiset kukat eivät keskikesällä kukikkaan, vaikka niin olen aina luullut. Tällä viikolla myöhäisellä iltalenkillä juoksin pitkästä aikaa tätä reittiä ja silmäni laajentuivat kun keskellä pimeää katua edessäni aukesi yhtäkkiä isot keltaiset auringonkukkapellot. Voiko näin paljon kukkia olla edes samassa paikassa??
Suloisinta tässä on se, että niitä saa käydä poimimassa itse 4kpl/yksi euro hintaan. Maksu suoritetaan tilille, jonka tiedot lukevat pellolla. Heti seuraavana vapaapäivänä päätettiin yhdessä lähteä poimimaan auringonkukkakimppu, ja voi kuinka kaunis siitä tulikaan!



 
Translation: Self picked sunflowers. Best thing ever!
 
T. Sara