Juuso täällä! Pääkokin palstan vuoro muutaman vuoden tauon jälkeen.

Viimeksi kokkailtiin maailmanluokan meininigillä pitaleipiä, jos muistatte? Epäilen 😀 

Nyt on vuorossa jotain muuta, josta voi nauttia myös kaikki vegeilijät. Tämän annoksen kokkasin Saralle naistenpäivän kunniaksi ja lupasin jakaa myös täällä webin puolella. Helppo homma ja aikaa menee maksimissaan 30 minuuttia.

 

D8X_0237.jpg

 

Kaali-kaurapannu

Resepti on 2-4 neljälle henkilölle, riippuen nälän määrästä

 

200g kiinankaali 

200g lehtikaali

1 iso sipuli

muutama valkosipulin kynsi

5dl kasvilientä

2,5dl kaurarouhetta

maustamiseen suola, pippuri, meirami, tumma siirappi

kourallinen rusinoita

purkillinen kikherneitä (kypsiä) tai vaihtoehtoisesti aurinkokuivattuja tomaatteja

 

 

Hienonna sipuli ja valkosipuli. Lisää pannulle voin (tai muun öljyn) kanssa ja kuullota muutama minuutti matalalla lämmöllä. Lisää joukkoon pieneksi silputtu kiinan- ja lehtikaali (poista kovat varret). Paista näitä edelleen miedolla lämmöllä muutama minuutti. 

Lisää joukkoon kasvisliemi ja kaurarouhe. Anna nyt hautua joku vartti tai niin kauan kuin ylimääräinen neste on haihtunut (lisää tarvittaessa) tai kunnes kaurarouhe on kypsää.

Nyt paistoksen voi tässä vaiheessa maustaa oman maun mukaan. Ainakin suolaa, pippuria ja meiramia.

Lopuksi huuhtele kikherneet ja heitä sekaan. Lisää myös rusinat ja pari ruokalusikallista tummaa siirappia ja sekoita. Vóila, valmista!

Voit tarjoilla koko komeuden srirachan tai muun vastaavan tulisen kastikkeen kera. Tää toimis varmasti myös pakaste tai jopa tuoreiden puolukoiden kanssa. Ja on varmasti hyvää, lupaan!

 

/ Juuso

DSC_0323.jpg

*Kaupallinen yhteistyö: Segafredo

 

Olen aaiaisfani. Henkeen ja vereen aamiaisfani. Lapsena olisin voinut syödä paahtoleipää, jogurttia ja tuoremehua vaikka jokaisella ateriallani. Ja jos minulla nyt olisi ravintola, se tarjoaisi aamiaista kellon ympäri. 

Ikimuistoisimmat aamiaiset olen syönyt lähes poikkeuksetta oman ruokapöytäni ulkopuolella: sängyssä, laiturilla, saaressa, metsässä, lentokentällä tai kylässä. Yleensä aamiaisella on tapana maistua parhaimmalta kun se kannetaan johonkin muualle. 

Eilen aamiaista sängyssä nauttiessani aloin muistelemaan aamiaishetkiä. Niitä on 28 vuoteen mahtunut aika monta. Mieleeni palasi monta hauskaa ja ikimuistoista aamiaistilannetta, joista ajattelin nyt jakaa teidän kanssanne kuusi!

 

DSC_0288-side.jpg

 

… kun viime keväänä rakennettiin keskelle olkkarin lattiaa maja. Leffamaja! Oli valoja, tyynyjä, katto, eväät ja kaikki! Innostuttiin majasta niin paljon, että päätettiin nukkua siellä yö. Ja juoda vielä seuraavana aamuna kahvitkin siellä! En olisi millään halunnut luopua olkkarin majasta 😀 Edelleen riipaisee se purkuhetki.

… lapsuudenkodin lauantaiaamiaiset. Isä kävi hakemassa joka lauantai torilta tuoretta leipää ja kotkalaisia munkkipossoja sillä välin kun me muut (yleensä äiti…) hääräsimme keittiössä vihanneksia pilkkoen ja kahvia keittäen. Talviaikaan aamiaispöytään sytytettiin kynttilöitä ja aamiaisen taustalla soi yleensä Whitney Houstonin puhkikulutettu klassikkolevy. Veikka söi aina kaksi possoa.

… aamiaiset mökkinaapurillamme. Vietettiin lapsena iso osa kesästä mökillä. Ja iso osa kesäaamuista syötiin aamiaista mökkinaapureillamme, isoäidin siskolla. Ruispuuro ja tuoreet marjat maistuivat kylässä aina miljoona kertaa paremmilta kuin kotona. Muistan kun eräänä kertana juhistettiin meidän nimipäiviä erikoisaamiaisella. Meille oli varattu pahviset juhlahatutkin!

 

DSC_0285-2.jpg

DSC_0289.jpg

 

… ensimmäinen aamusurffin jäkeinen aamiainen Balilla. Lopeteltiin parin tunnin surffit lähirannalla kasin pintaan. Keho oli melomisesta ja suolavedestä uupunut. Edellisestä surffista oli kulunut puoli vuotta ja se näkyi. Kävällessäni lauta kainalossa leiriä kohti aloin kuvittelemaan mitä valitsisin aamiaislautaselleni. Ananasta, vesimelonia, papaijaa, limeä, omeletin, bagelin, mangomehua ja ison kahvin. Aamiainen maistui tuona päivänä järjettömän hyvältä ja koko kolmen viikon surffireissu oli vasta alussa.

… Kun päätettiin toissa kesänä mennä ystäväni Lauran kanssa nauttimaan mökkiaamiaisesta laiturille. Vaikka elettiin jo heinäkuuta ei tänä kesänä oltu koettu yhtä ainutta hellepäivää. Päinvastoin. Aamu oli aurinkoinen, mutta aikaisempien tapaan hyytävän kylmä ja tuulinen. Päädyttiinkin pukemaan jalkaan villasukat ja rakennettiin laiturille parista aurinkotuolista ja isosta päiväpeitosta tyylikäs “tuulensuoja”. Kyyhötettiin laiturilla tuulelta suojassa (tosin tuuli puski kyllä läpi tästä alkeellisesta viritelmästä) ja pidettiin aamiaislautasista kaksin käsin kiinni. Muutaman kerran päiväpeitto lähti kovassa tuulessa lentoon ja sitä kiinniteltiin sitten aina uudelleen 😀

… aamiainen ennen ensimmäistä maratoniani. Kaurapuuroa, vadelmahilloa ja kahvia yksiöni lattialla ystäväni kanssa. En muista miksi istuttiin lattialla, mutta muistan, että jännitti pirusti. Sydän hakkasi ja vatsaa väänsi kun lusikoin puuron jämiä. Juoksun starttiin ei ollut enää kuin muutama hassu tunti. Kaikki meni juoksulla loppujen lopuksi hyvin. Itse asiassa niinkin kivuttomasti, että maratonille piti päästä vielä (monta kertaa) uudestaan.

 

DSC_0331-3.jpg

Pictures: Kaisa Turunen // edit by me

 

xx Sara

DSC_6278-3.jpg

*Kaupallinen yhteistyö: Lohilo

 

Ah, viikonloppu. 

Rentoilua, sporttailua ja herkuttelua. Kaikkea tätä sopivasti.

 

DSC_6150-side.jpg

DSC_6022-2.jpg

 

Lohilosta on tullut meidän taloudessa varsinainen perjantaiperinne, ainakin silloin kun vietetään viikon viimeistä arki-iltaa kotosalla. Perjantai-ilta on tyypillisesti viikon hengähdyshetki, joka pyhitetään yhteiseen tekemiseen. Käydään läpi viikon tapahtumat, kokkaillaan ja avataan ehkä punaviini. Ja syödään perjantaijätskiä, lähes poikkeuksetta.

Tutustuin Lohiloon loppukesästä. Myönnettäköön, että luulin ensin tämän kaikkien huulilla olevan proteiinijäätelön olevan pakastekalaa 😀 Sittemmin kuulin mistä ruotsalaisen jäätelöhitin nimi tulee: Low carb, High protein, Low fat.

Kyseessä on tosiaankin astetta terveellisempi jäätelövaihtoehto. Jäde sisältää vain vähän hiilihydraatteja ja rasvaa – sen sijaan proteiinia paketista löytyy peräti 25g (kcal n. 120-150 /100g). Proteiininsa jäätelö saa herasta ja kaseiinista. Makeutukseen taas on käytetty rypälesokeria ja laktitolia. 

 

DSC_6287-2.jpg

DSC_6172-2.jpg

 

Maistoin ihan ensimmäisellä kerralla Lohilon Salted Caramelia ja sen jälkeen se olikin menoa. Nyt onkin miltei kaikki maut testattu, hah. 

Makuja on tällä hetkellä kahdeksan + High Protein jäätelöpatukka. Suosikeistani mainittakoon Salted Caramel, Banana Split ja Chocolate peanut. Ja noh, hyvin ovat uponneet loputkin maut 😀

Lohiloa myydään isommissa ruokakaupoissa ja Stockmannin herkussa (tarkempi lista täällä).

 

DSC_6052.jpg

 

Joko te olette maistaneet Lohiloa? 🙂 

Psst. Instagramissani menossa skaba, jossa jaossa Lohilo-tuotepaketteja!

 

xx Sara