TENNIS & PALLOPELKO

Kuinka hauskaa on tennis?? Miksi ihmeessä me ei koskaan käydä pelaamassa tennistä Helsingin päässä? Muutama vuosi sitten lajia oli helppo harrastaa, kun kenttiä oli takapihalla, mutta nykyään lähimmälle sisähallille on jo matkaa.

Haluan tarkentaa tuota postauksen ensimmäistä lausetta vielä. Tennishän on nimittäin hauskaa niin kauan kun peli pysyy suht harmittomana ja pysytellään lyöntien puolesta siellä turvallisissa kilometrinopeuksissa. Mikäli lyönteihin tulee liikaa voimaa, kuoriutuu nimittäin minun pallopelkoni ja tapahtuu se perinteinen, eli lukkiutuminen kilppariksi 😀

Kilpparilukkiutumisesta on kiittäminen sitä erästä legendaarista yläasteen pesistuntia, kun auringon häikästessä etukentällä silmiin sain kyseisen kovan pallon (miksi yläasteella piti siirtyä tennispallosta siihen kovaan palloon??) lyönnistä suoraan suuhuni. Leuka murtui, naama aukesi, neljä hammasta lähti paikoiltaan ja pallopelko tuli pysyäkseen.

Eli maltillista ja harmitonta. Let’s keep it that way 😀


 
T. Sara

4 Comments
  • Siri
    Posted at 15:41h, 18 February

    Haha voi ei ollaan kohtalontovereita! 😀 Juurikin yläasteella sain nimittäin semmosen kovan pesäpallon suoraan otsaan! Ja olin tietenkin siis ollut siinä etukentällä. Samantien lähti jalat alta ja kaaduin ihan lamaantuneena maahan. Siitä asti on kyllä ollut lievä pallopelko enkä oo pesäpalloa pelannut sen jälkeen.. 😀

  • Emilia
    Posted at 20:24h, 18 February

    Hahaha! Sama juttu myös täällä 😀 Ylä-asteella pesäpallo nenään ja oikea silmä muurautui umpeen muutamaksi päiväksi sen seurauksena.. Nenä on kyseisen tapahtuman jäljiltä edelleen hieman vino ja pallopelko täälläkin ikuinen. Ihanaa löytää kohtalotovereita 😀

    • Tickle Your Fancy
      Posted at 09:37h, 20 February

      oh noes!! 😀 Ei saisi nauraa, mutta ollaanhan me nyt aika raukkia!! :D<3