DSC_7508.jpg

Miksi? -Koska jokainen nainen tarvitsee eteisen naulakkoon yhden överitakin. Ja koska mintunvärinen tekoturkki ei ole enää tarpeeksi överi (:D).

Tämä takki suorastaan käveli minua vastaan Tukholmassa. Se siis käytännössä huusi edessäni, että “hoi minä tässä olen sinun överitakkisi” (näin minä ostokseni ainakin poikaystävälleni perustelin…).

Tovin jos toisenkin kiertelin kauppaa takkia harteilla pidellen ja jokaiselta vastaantulevalta, vähääkään heijastavalta pinnalta itseäni peilaten. Macklemore-viboista huolimatta tykästyin tähän täysillä. Ostinko takin syystä että se toi jotain vaihtelua harmaan mustaan talvipukeutumiseeni vai koska Katarina näytti vihreää valoa useamman kerran? Vai oliko syynä kenties puhtaasti se, että minulla oli vaan pokkaa tähän? Mene ja tiedä. 

Tervetuloa piristämään talveani papukaijatakki!

DSC_7404.jpg

DSC_7442.jpg

DSC_7463.jpg

DSC_7476.jpg

DSC_7525.jpg

coat H&M Trend / shoes Vagabond / pants Gina Tricot* / shirt Nelly* (*=gifted)

 

Here it is. The coat that I bought from Stockholm. The coat that you either love or hate. I think my wardrobe is all about the basic colours in 2015. Don’t know if my style is getting boring or if this is just something that happens when you’re getting closer to the age 26 (can’t believe I’m turning 26 soon!!!) but all the funny pieces and crazy colours have disappeared. So YES, this parrot inspired faux fur was exactly what I needed 😀 

 

Pictures: Kaisa Turunen

xx Sara

DSC_8311.jpg

*Kaupallinen yhteistyö: Fria

 

Heti alkuun jättimäiset kiitokset kaikista välipalaresepteistänne! Näitä on kuulkaas lueskeltu ja kokkailtu useampaan kertaan 😉

Gluteenittomalla on tosiaan elelty nyt kaksi viikkoa ja eron huomaa! Muutaman päivän jälkeen otin rinnalle vielä fodmap-ruokavalion. Käytännössä mitään järisyttävän suurta eroa ei ruokavaliossani tapahtunut, mutta muutaman asian olen kokeilun myötä jättänyt pois ruokavaliostani.

Pakko sanoa, että olen ollut ihan ihmeissäni siitä kuinka helppoa tämä on ollut. Ei mitään ongelmaa! Ja mikä parasta kehossani eron todella huomaa. Vatsa ei ole koko kahden viikon aikana turpoillut kertaakaan, mikä on varmaan uusi ennätäys tai jotain 😀 Ihanan vaivatonta! Tällä mennään vielä pitkään!

Valitsin teidän lähettämistä resepteistänne tosiaan oman suosikkini (kuva yllä), joka lähtee ehdottomasti jakoon:

 

Kylmäsavulohi & Avocado-wasabitahna leivät

 

Frian Chia- siemensämpylä 

1 avokado

2 rkl maustamatonta tuorejuustoa

wasabia

kylmäsavulohta

ruohosipulia

sitruunaa

Muussaa avokado kulhossa ja sekoita joukkoon tuorejuusto ja wasabia (oman maun mukaan). Levitä seosta leivän päälle. Lisää kylmäsavulohi. Mausta sitruunalla ja ruohosipulilla.

 

DSC_8396.jpg

Punajuuresta on tullut parin viikon aikana yksi lempparivihanneksistani! Yksi suosikeistani kahden viikon aikana ovatkin olleet nämä punajuurileivät!

 

Punajuuri-feta leivät

 

2 Frian Puolukka- ja karpaloleipää

2 punajuurta

oliiviöljyä

fetajuustoa

pippuria

 

Viipaloi punajuuret ja mausta ne oliiviöljyllä. Paista uunissa 225c asteessa n. 30 minuuttia (niin kauan kun tulevat pehmeiksi). Lisää punajuuret ja feta voidelluille leiville. Mausta pippurilla.

 

xx Sara

DSC_1726.jpg

Picture: Janni Ehari

 

Yksinäisyys. Sitä tulee harvoin ajatelleeksi, eikä ehkä oikein osaakkaan ajatella. Olen onnekas. Olen onnistunut keräämään paljon ihania ihmisiä ympärilleni. En oikeastaan voi sanoa, että olisin koskaan ollut oikeasti yksinäinen. Tuntenut yksinäisyyttä, kyllä, ja joskus viettänyt enemmän aikaa yksin omasta tahdostani, mutta aina on ollut joku, jolle soittaa ja joku, joka välittää. Blogi on myös ollut minulle se turva niinä hetkinä kun olen tuntenut oloni hetkittäin yksinäiseksi, ja tästä haluankin kiittää teitä siellä <3

Kuten sanoin, olen ollut onnekas. Kaikki sen sijaan eivät ole olleet yhtä onnekkaita. Uusimpien tilastojen mukaan Suomessa 400 000 ihmistä kärsii yksinäisyydestä. Se on paljon. Se on todella paljon. Katsoin eilen HelsinkiMission videon, jossa haastateltiin elinkautisvankia ja yksinäistä ihmistä. Kyyneleet nousivat silmiin.

Ne voivat olla pieniäkin asioita. Lyhyt juttelutuokio roskia viedessä, hymy kaupan kassalla, kehu bussipysäkillä tai tsemppi salilla. Olen itse tsempannut tämän asian kanssa viimeisen puolen vuoden aikana ihan tosissani. Alkuun se jännitti, jopa hävetti. Nykyään se tulee jo ihan itsestään. Ja mikä parasta, näistä tulee molemmille osapuolille hurjan hyvä mieli.

Mitä asioita yksinäisyys herättää teissä? Tunteeko kukaan teistä oloaan tällä hetkellä yksinäiseksi? Entä onko tuntenut?

 

xx Sara