Viimisinä päivinä Filippiineillä päätettiin lähteä iltapäiväksi Underground Riverille, josta koko Palawanin Sabangin alue on kuuluisa. Kyseessä on Unescon suojelukohde, vuori, jonka läpi virtaa joki. Luola on kilometrejä pitkä ja samalla koti 40 000 lepakolle. Underground riverissä asustaa mitä erikoisempia kaloja ja sitten niitä pinnalla uivia käärmeitä, hitto niitä käärmeitä. Kysymys kuuluu, miten ihmeessä mut on saatu mukaan? En todellakaan osaa vastata tähän. Ehkä tuo viidakkoretki luolaan kuulosti tarpeeksi houkuttelevalta.
Käveltii luolalle tosiaan viidakon läpi. Reitti oli eksoottinen, mutta myös suht haastava (eli just hyvä!). Aikamoisia nousuja, laskuja ja kiipeämisiä. Lisäksi törmättiin apinalaumaan, josta oltiin ihan innoissamme ja ihmeteltiin miksi kaksi paikallista opastamme meni ihan paniikkiin. Kyseessä olikin ilmeisesti joku vaarallisempi laji. Lopputuloksena keppien kanssa huitomista ja juoksua 😀
1,5-2h meni tarpoessa ja kiipeillessä, kunnes päästiin the luolalle. Kypärät päähän, kaksi taskulamppua messiin ja veneeseen. Tultiin tarkoituksella paikalle juuri ennen sulkemisaikaa (klo 15), jotta saatiin olla ainoat koko luolassa. Paikka on kuulemma keskipäivällä tupaten täynnä jengiä.
Aikamoinen kokemus lillua syvällä, keskellä pimeää luolaa pienessä veneessä ja aivan hiiren hiljaa, ainoastaan lepakoiden uniäänet taustalla. Juurikin tuo hiljaisuus oli se juttu. Jouduttiin vähän väliä hyssyttelemään opastamme, joka oli hiljaa istumisen sijasta valtavan kiinnostunut lähinnä miltä mikäkin kallion uloke näytti (pekoni, alaston nainen, sieni, pääkallo, maissi ja mitä näitä nyt oli :D)
Erittäin freesinä viidakkopäivän jälkeen, NOT. En ole varmaan ikinä haissut niin kamalalta kun tuolla 😀
T.Sara
Posted at 10:01h
in
Uncategorized
by Sara
hat Gina Tricot* / coat Gap / dress H&M / shoes Vagabond* (*=gifted)
