Muotin ulkopuolella 18 May, May 2016 - 07:08
Saan asukuviini aina tasaisin väliajoin kommentteja, joissa asuvalintoihini rinnastetaan verbi uskaltaa: “mä en uskaltaisi pukea tollaista paitaa”, “vitsi kun mäkin uskaltaisin pukeutua noin”, “mä haluaisin myös tollasen, mutta poikaystäväni ei pidä siitä niin en voi hankkia sitä”.
Omaan korvaani tämä kuulostaa jotenkin hassulta. En ole hylännyt yhtäkään asuani syystä, että se olisi liian trendikäs tai rohkea (enkä nyt tarkoita, että siinä olisi liikaa alastomuutta) tai joku muu ei olisi pitänyt siitä, vaan syistä, etten itse pidä siitä tai minulla ei ole fiilistä pukea sitä päälleni juuri tänään. Jos taas yksinkertaisesti rakastan jotain vaatetta, josta nyt poikaystäväni ei liiemmin tuntuisi pitävän, niin mitä väliä. Rinnalla ei ole kovinkaan kummoinen kumppani, jos hän ei anna sinun olla oma itsesi ja pukeutua just niihin vaatteisiin missä milloinkin viihdyt.
Pahoin pelkään, ettei tämä uskaltaminen liity pelkästään pukeutumiseen, vaan ihan kaikkeen muuhunkin. Mielipiteisiin, elämänvalintoihin, harrastuksiin jne. Ihmiset rakkaat, miten me voimme yrittää suvaita erilaisuutta, jos emme itsekään uskalla toteuttaa itseämme juuri niin kuin haluaisimme? Muutos lähtee meistä itsestämme!
Vaikken itse pidä tyyliäni rohkeana, voin kuvitella, että joku toinen saattaa hyvinkin pitää. Kyllä minä muistan ajat kun kiinnostuin trendeistä asuessani vielä kotona, 50 000 asukkaan kaupungissa Kotkassa. Koulussa tai kaupungilla saatettiin tuijotella pidempään erikoisempia muoti-ilmiöitä, jopa pilkata minua niiden vuoksi, mutta mitä sitten. Minä viihdyin niissä asuissa ja tunsin olevani oma itseni juuri niissä releissä. Miksi antaisin toisten mielipiteiden vaikuttaa pukeutumismakuuni?
Nykyään tuttavapiireihini kuuluu pukeutujia laidasta laitaan. On ystäviä, joilla on vakiona farkut ja neuletakki ja ystäviä, joilla saattaa olla päällään ihan mitä tahansa maan ja taivaan väliltä. Molemmat enemmän kuin fine. Päällä saa olla just sitä mitä haluaa, kunhan ihminen viihtyy vaatteissaan ja tuntee olonsa mukavaksi.
Pukeutumisen ei pitäisi olla niin vaikeaa. Saa kokeilla ja epäonnistua. Käyttää mielikuvitusta ja löytää ihan mielettömiä lookkeja tai todeta jälkikäteen, että ei tämä ollutkaan minun yhdistelmäni.
Nyt jos tunsit piston sydämessäsi niin toimi. Muottiin ei tarvitse mahtua, ei pukeutumisessa, ei harrastuksissa, ei ura- eikä elämänvalinnoissa, eikä etenkään mielipiteissä. Ole oma itsesi ja se kylän, kaupungin tai kaveripiirin ensimmäinen rohkea. Sytytä kipinä. Siitä se leviää!
jacket Cubus // shirt & pants Lindex // shoes Vagabond // bag Chloé
Pictures: Elisa Lepistö
xx Sara
mara
Posted at 07:14h, 18 Maytoi laukku on niin mehukas tossa koossa! pienemmässä koossa ei pääse ollenkaan oikeuksiinsa, tuossa isossa on jotakin “jujua”
ihana tyyli sinulla. itsekin tykkään pitää “erikoisempia” vaatteita arjessa, mutta etenkin ulkomailla sekä lomalla. ihanaa kesän alkua Sara!
saratickle
Posted at 07:21h, 18 MayMä oon samoilla linjoilla, vaikka monet on mulle nimenomaan juuri toisinpäin sanoneet, heh 🙂
Iso peukku omalle tyylille! Ihanaa kesän alkua sinnekin <3
EricaK
Posted at 07:40h, 18 MayJust näin! Suomessa on kyllä helppo kääntää päät (ja saada kummeksuvia katseita) vaatevalinnoilla 😀
Eikä totisesti ole kummoista kumppania rinnalla, jos ei voi oma itsensä olla 🙂 Joskus käydään poikaystävän kanssa ihan leikkimielisiä keskusteluita niistä toisen inhokkivaatteista ihan vaan huomataksemme, ettei toista oikeastaan kiinnosta mitä toinen pukee päälleen. Aika kliseistä, mutta parhaalta näyttää hymyillessään; ei siinä toisen vaatteita mieti kunhan vaan on onnellinen <3
Ainiin, ja treenikamoissa hiukset ponnarilla sporttisena on kuulemma meillä lemppari, sehän vaan käy 😀
saratickle
Posted at 11:22h, 18 Mayhehe oon samaa mieltä, onnellinen ja hymyilevä ihminen näyttää parhaimmalta, olipa päällä sitten ugly christmas sweater tai mikä 🙂
ponnarille + sportille peukut täältäkin!
Sara06
Posted at 08:16h, 18 MayJäin ja jään miettimään tätä virkettäsi: “Ihmiset rakkaat, miten me voimme yrittää suvaita erilaisuutta, jos emme itsekään uskalla toteuttaa itseämme juuri niin kuin haluaisimme?”
Kun asiaa alkaa miettiä tarkemmin, näinhän se juuri on! Kiitos, Sara, ajatuksia herättävästä postauksesta.
saratickle
Posted at 11:20h, 18 MayKiitos itsellesi! 🙂
Elli____
Posted at 08:47h, 18 MayYläasteella yksi tyttö teki vaatteensa itse. Muut haukkuivat tyyliä kummalliseksi, mun mielestä se oli coool! Harmittaa etten koskaan sanonut sitä hänelle.
saratickle
Posted at 11:19h, 18 MayKuulostaa huikeelta tyypiltä! Ehkä voit ottaa häneen yhteyttä näin jälkikäteen? 🙂
aakk
Posted at 08:48h, 18 MayMielenkiintoista pohdintaa:) Itselleni tuli mieleen, että jonkun sanoessa “voi kun itsekin uskaltaisin”, saataa se juuri tarkoittaa, että “näyttääpäs kivalta, toivoisin, että mäkin tuntisin oloni kotoisaksi tuollaisessa”. Ei ehkä niinkään, että pelkäisi mitä muut ajattelee, vaan pelkää, ettei tunnu itsestä hyvältä ne vaatteet päällä. Mene ja tiedä:)
saratickle
Posted at 11:15h, 18 Mayhyvä pointti!
Eveliina Pyykönen
Posted at 08:56h, 18 MayTää on kyllä täyttä asiaa, hyvin kirjoitettu! Vaikka en haluaisikaan, niin kyllä sitä toisinaan huomaa kaupassa vaatetta valitessaan ajattelevansa tyyliin et “ompa makee, mut onko tää jonkun mielestä vähän outo”. Mut ihan rehellisesti ajateltuna, eihän sillä oo mitään väliä, jos joku ei pidä vaatteesta mitä sulla on päällä niin kauan kun ite siitä pidät ja rokkaat sen!
+ toi asu on ?!!
saratickle
Posted at 11:24h, 18 MayI know, etkä varmasti ole ainoa! Toki käytännöllisyyttäkin tulee mietittyä, mutta toisaalta, on ne erikoisemmatkin vaatteet monesti käytännöllisiä kun vähän käyttää mielikuvitusta!
<3
Hhh
Posted at 08:58h, 18 MayHyvä postaus! Jäin miettimään minkä verran suomalainen kulttuuri vaikuttaa pukeutumiseen vaikkei sitä itse tiedostaisi. Jo pelkästään sääolosuhteiden takia on totuttu pukeutumaan käytännöllisiin vaatteisiin. Mun mielestä meidän kulttuuri on jotenkin hillitty, ei näytetä tunteita äänekkäästi, on arvostetumpaa olla liiankin kiltti kuin pitää itsestään “turhaa meteliä” ja tuoda itseään esiin. Ja monessa kaupungissa myös katukuva, rakennukset ym on melko hillitty ja tasaisen harmaa huomiota herättämättä. Monesti uusista erikoisemman näköisistä rakennuksistakin kuulee ensimmäisenä negatiivista, liian erikoinen, ei sovi ympäristöön yms.
Alinappi
Posted at 10:07h, 18 MayAika mielenkiintoinen pohdinta. Oli pakko vilkasta olan yli ikkunasta ja todeta ajatustesi olevan täysin totta. “Ollaan silleen ettei kukaan huomaa, kaikki näyttää ihan samalta, ei saa erottua missään tapauksessa” 😀 Itse arvostan ihan mielettömästi muutamia oman kotikaupunkini ‘rokkiäijiä’ jotka kulkee ihan älyttömissä asennekledjuissa hapsut ja nahka hulmuten tuolla kaduilla 😀 just sellasia Santa Cruzin tyyppien näkösiä 😀
EricaK
Posted at 11:29h, 18 MayTosi hyviä pointteja! Noinhan se täällä tuppaa menemään 🙂
Pitäisi olla hillitty, hiljainen ja näkymätön. Monia kuvaa ilmaisu väritön, hajuton ja mauton 😀
saratickle
Posted at 11:40h, 18 MayHyvä pointti!
Tän voi tosin miettiä niin, että onhan Pariisissakin kaikki talot kermanvärisiä mustine parvekkeineen, mutta kyllä siellä vaan jengi pukeutuu rohkeammin! Ja Lontoossa, siellähän sataa kokoajan, mutta niin ne ihmiset vaan pukeutuvat.
Sanotaan, että me suomalaiset ollaan juroja, eikä näytetä tunteita, jutella tai pukeuduta erikoisesti. Ymmärrän tän tavallaan, mutten ihan täysin voi allekirjoittaakkaan. Helsingissä asuvana lähistöni on täynnä juttelevia naapureita, mielenkiintoisia keskusteluita julkisissa, inspiroivia pukeutujia ja värikkäitä talojakin riittää.
Ja käytännöllisiä ne erikoisemmatkin vaatteet voivat olla 🙂
lottass
Posted at 09:32h, 18 Maytässä oli paljon painavaa asiaa! 🙂
saratickle
Posted at 11:40h, 18 MayKiitos! 🙂
Elisa Lepistö
Posted at 09:53h, 18 May100 pros samaa mieltä ! <333 Superhyvä teksti!
saratickle
Posted at 11:40h, 18 MayPus!
Santsa
Posted at 10:32h, 18 MayYou go giiiirl!!
saratickle
Posted at 11:41h, 18 May<3
Vierailija
Posted at 10:53h, 18 MayPaljon hyvää asiaa! Kiitos kirjoituksestasi 🙂 Toisaalta, itselleni nimenomaan lause “kunpa itsekin uskaltaisin” esimerkiksi sinun blogisi asuihin tarkoittaisi vain sitä, että kunpa itsekin olisin kiinnostunut yhtä erikoisen asukokonaisuuden päälle pukemisesta tai tuntisin oloni siinä söpöksi ja hyväksi. Tiedän kuitenkin, ettei näin ole. Muiden päällä kledjut, jotka omalla rungolla eivät todellakaan näytä siltä miltä haluaisin, voivat olla todella mielenkiintoisia ja hyvännäköisiä ja saada toiset näyttämään mukavasti muusta joukosta erottuvalta.
Musta oli erityisen tärkeää, että kommentoit sulla olevan frendejä, jotka pukeutuu niin farkkuihin ja villatakkiin kuin mitä ikinä kuvitella voikaan. Molemmat on täysin ok, kuten itsekin toteat. Suomen ilmasto asettaa vähintäänkin puolet vuodesta aika jäätävät kriteerit vaatetukselle, ja sellaisina hetkinä erityisesti ymmärrän niitä täysin kikkailemattomia goretexejä ja windstoppereita paremmin kuin hyvin. Tätä pukeutumista syyttä mollataan usein.
saratickle
Posted at 11:51h, 18 MayHyvä kun valaisit. Täällä joku muukin mainitsi asiasta, en oo tullut ajatelleeksi, että uskaltamisella voidaan tarkoittaa myös tällaista!
Ehdottomasti. Toiset ovat omimmillaan neuletakissa, luottofarkuissa ja windstopperissa, ja se on todellakin hyväksyttävää. Kaikki pukeutuminen on!
Pepa
Posted at 11:19h, 18 MaySattumalta olin juuri pohtimassa kehtaanko laittaa jalkaani rakkaat sulkakuvioiset numphin leggingsini, joita olen ujostellut ja siten en käyttänyt vuosiin. Sitten luin tämän. Kiitos Sara, tänään voi Helsingissä spotata hymyilevän tytön pitkässä kauluspaidassa ja mustabeigeissä sulkaleggareissa <3
saratickle
Posted at 11:48h, 18 MayYou go girl!!!
Zammm
Posted at 11:23h, 18 MayMuotihan on tietyssä mielessä juuri muottiin sovittautumista. Ja muotin ulkopuolelle uskaltautuminen onkin muodin ulkopuolelle jäämistä. Tietysti on muodissakin se turvallinen kultainen keskitie ja sitten uskaliaat ääripäät. Rohkeus, luovuus ja tyylitaju ovat varmaan persoonallisen pukeutumisen kulmakivet. Mutta, mutta, lause “kunhan tuntee olonsa mukavaksi” kuulostaa tosi vaaralliselta. Mä alan kuulla heti jotain tuulipuvun kahinaa ja sen nykysovelluksia…
saratickle
Posted at 11:48h, 18 MayTotta, mutten missään vaiheessa puhunutkaan että pitäisi pukeutua muodikkaasti. Tänäpäivänä on vähän vaikea erottaa, että mikä nyt ei olisi muotia. Trendeissä kun näkyy elementtejä aina 60-luvulta milleniumiin. En oikein pidä itseäni muotibloggaajana, tyylibloggaajana ennemminkin. En seuraa niinkään uusimpia muotiuutisia, pikemminkin tykkään erilaisista tyyleistä ja miksailen lookkeja oman fiiliksen mukaan.
hahaha “kunhan tuntee olonsa mukavaksi” lauseella viittaan siihen, että tuntee olonsa vaatteissaan omaksi itsekseen. Kai se voi olla tuulipukuja ja pieruverkkareita jonkun kohdalla!
Lii L
Posted at 11:54h, 18 MayMahtavasti kirjoitettu! Nuoruudessa mulla oli olo että piti paeta paikasta jossa en voinut olla oma itseni ja pukeutua niin kuin haluan tai olla sellainen kuin haluan. Nykyään sitä on viisastunut ja jo rohkenee. Kun on itse rohkea niin sitä on helpompi rohkaista myös muita! 🙂
Lii
saratickle
Posted at 12:00h, 18 MayOi ihana sinä!
ReettaM
Posted at 14:08h, 18 MayHyvää tekstiä, oon ihan samaa mieltä!! Sulla onkin kiva tyyli.
Olin teini-iässä niitä, jotka pukeutu todella erikoisesti ja ompeli itse vaatteita. Varmaan sieltä on jäänyt päälle se, ettei oikeastaan mikään tunnu liian oudolta päälle laitettavaksi 😀 Yleensä erikoisista vaatteista saa vaan kehuja, turhaan moni niitä arastelee. Joku joskus voi tuijottaa, mutta yllättävän vähän kukaan reagoi.
Mun mielestä etenkin Helsingissä näkee kuitenkin tosi monella tavalla pukeutuneita ihmisiä, kaikkea verkkareista pienten suunnittelijoiden vaatteisiin ja gootteihin, se on ihanaa. Pariisissa asuneena huomasin, että kaikki pukeutuu aika samalla tavalla. Paikalliset kaverit oli sitä mieltä, ettei mitään liian massasta poikkeavaa uskalla laittaa päälle. Mutta tyylikkäitähän ihmiset siellä on, omalla pariisilaisella tavallaan!
saratickle
Posted at 06:18h, 19 MayIhailtava asenne sulla! Ja juuri samasta syystä mäkin tykkään Helsingistä!
Toi on kyllä totta, mitä Pariisilaisista sanoit! Kun nyt sattuu olemaan kaupunki, jossa käy eniten turisteja maailmassa, niin paikallisten pukeutumiskäsitys vähän hämärtyy näin turistin näkökulmasta!
Tiiapp
Posted at 14:31h, 18 MayNyt oli kirjoitus täyttä asiaa !! Itse kun poen vaatekriisiä ja olen kaaoksen partaalla vaatteiden kanssa ja mietin olenko liian yli/ali pukeutunut niin poikaystävä aina muistuttelee että kuhan on hyvä olla ja hymy huulilla niin aina näyttää hyvälle 🙂 siinä sitä itekki aina miettii että hetkonen niinhän se menee ! Sun tyyli on kyllä omasta mielestäni aina täys kymppi ! Jokin on aina toiselle normaali ja toiselle epänormaali ja siksi onneksi meitä on moneen lähtöön 😀
saratickle
Posted at 06:15h, 19 Mayawwwws <3 ihan tyyppi sulla siellä!
Näin se menee, meitä on moneen lähtöön 🙂
Kiitos kommentistasi!
HillaK
Posted at 15:03h, 18 MayVau mikä postaus! Ihailen sun pukeutumisen lisäksi (joka on top, tääki asu ihan mahtava), miten kirjotat niin ytimekkäästi ja mielenkiintoisesti! Ilolla aina tuun kattomaan sun kuvia ja lukemaan postauksia, ja kun niistä huokuu aina positiivista energiaa, niin vielä enemmän ilolla oon sen jälkeen. Älä ikinä lopeta hahah!
http://greetingsfromhilla.blogspot.com
saratickle
Posted at 06:14h, 19 MayÄääää miten huikea kommentti, huh! Iso kiitos näistä sanoista <3
hilja
Posted at 15:46h, 18 MayTosi hyvä kirjoitus! Itse ihailen monia tyyppejä meidän koulussa, jotka uskaltavat pukeutua usein todella erikoisesti. Mun mieleeni on jäänyt erityisesti tyttö, jonka vihreät hiukset mätsäsi tosi hyvin hänen korvakoruihinsa, jotka oli tehty muovisista sotilasleluista! Ihan mahtava idea! 😀
saratickle
Posted at 06:13h, 19 MayIhan mahtavaa!!
sarasusanna
Posted at 15:49h, 18 MayMahtava teksti! Just niin sen pitää mennä, että me itse päätämme siitä mitä päälle puemme. Ei ympärillä olevat ihmiset vaan me itse. Puetaan päälle juuri ne vaatteet, joista itse tykkäämme ja joissa meillä on mukava fiilis! Upee asu tämäkin! <3
saratickle
Posted at 06:12h, 19 MayAmen for that! 🙂
Kiitti!!
Jenita
Posted at 18:17h, 18 MayVoin samaistua sinuun hyvin! Itsekkään en koe pukeutuvani mitenkään “rohkeasti”, mutta saan kuulla muilta asiasta.
Kaikenhan kruunaa se että asun kylässä jossa asuu vajaat 4000 ihmistä. Katseitahan saatan hyvinkin kerätä kylillä, mutta itse viihdyn vaatteissani mikä on pääasia! 🙂
Ja hei, aivan ihana laukku! 😀
saratickle
Posted at 06:12h, 19 MayMahtava asenne! 🙂 Jatka samalla vaan!
Kiitti! Mä en enää muita laukkuja käytäkkään!! 😀
Ninnininni
Posted at 20:06h, 18 MaySä oot kyllä ihan mahtava tyyppi! 🙂 Kiitos näistä inspiroivista sanoista ja piristävistä jutuista, joita saa seurata sekä täällä että snapchatin puolella! Huikeeta!
saratickle
Posted at 06:11h, 19 MayVoi miten kiva kuulla, kiitos itsellesi <3
Lotta LH
Posted at 11:28h, 19 MayYläaste- ja lukioaikaan harvoin uskalsin pukeutua miten halusin: usein mietti, että ei kehtaa, mitä muut nyt tästä ajattelee ja pelkää, että saa outoja katseita tai pilkkaamista osakseen. Nyt, vuosia ja vuosia myöhemmin, eri paikkakunnalla oon opetellut kuuntelemaan itteeni ja huomannut miten hyvä fiilis tulee, kun päällä on just sellaset vaatteet kun haluaa! Ennen menin liikaa massan mukana, esim tytöt ei oikein pitäny mekkoja ja hameita enkä sitten minäkään, mutta nykyään en melkein muuta pidäkään 😀 Ja vitsi se on ihanaa! Minulle vaatteet on iso osa itseilmaisua ja keino tuoda esille omia mielenkiinnonkohteita, luonnetta ja sitä omaa itseä. Rakastan pukeutumista, vaatteitten yhdistelyä ja uusia löytöjä, mitä voi tehdä ihan omasta vaatekaapistakin. Vieläkin mietin satunnaisesti liikaa, mitä muut ajattelee, mutta koko ajan mennään parempaan päin:) Mikä sen parempaa, kun on päällä just oman näköset vaatteet ja niitä voi kantaa kaikella sillä asenteella ja tunteella, jota ne itsessä herättää!
Ankkuli
Posted at 12:55h, 19 MayEn tiiä miks, mutta mulla tuli melkein läpi koko tekstin kylmät väreet?! 😀 Tää eri tavalla pukeutuminen ei niinkään kosketa mua, sillä en pukeudu mitenkään erityisesti – mun vaatteita vois melkein nähdä kellä tahansa (kuitenkin, pukeudun niinkun itsestä tuntuu hyvältä). Mutta oli vaan hullun hyvin kirjoitettu teksti!! Ja pisti kyllä ajattelemaan, ihan muitakin asioita kuin pelkästään pukeutumista.
OonaVonB
Posted at 13:27h, 19 MayMoikka, tosi kiva teksti. Oot ihan oikeassa, pukeutumisen ei pidä olla niin vakavaa vaan tyylejä voi rohkeasti kokeilla 🙂 Oot hyvä esimerkki siitä ja usein tulee inspiroiduttua erilaisista asuyhdistelmistä, mitä täällä blogissasi nään. Tuli mieleen, että mistä noi aurinkolasit on? Ja onko siihen joku syy et aurinkolaseja ei aina tagata kuvien alle? Ihastelen usein sun aurinkolaseja ja oon valehtematta käyttänyt tunteja välillä metsästääkseni et minkä malliset/merkkiset ne on (awkward stalker alert) 😀 Kiitos jatkuvasta inspiraatiosta ja ihanaa kesän jatkoa!
tragitto
Posted at 08:29h, 20 MayIhailen ihmisiä, joilla on oma tyyli! Itse ei tunnu siltä, että minulla olisi yhtään tyylitajua tai että olisin oman tyylini löytänyt vielä ja se ärsyttää. Juhliin tai muihin spesiaalimpiin tilaisuuksiin mennessä tulee aina kysyttyä siskoilta, että voiko näin laittaa… ‘:/ Tämän hetkinen elämäntilanne ei tyylitajun hankkimista auta, kun opiskelupaikkakunnalla pyöräilen joka paikkaan, niin on pakko pukeutua todella käytännöllisesti kylmän/sateen/tuulen kestävästi. Ehkä jonain päivänä sitten.
Hannaaa
Posted at 08:53h, 24 MayI feel you!
En ymmärrä miksi Suomessa ollaan niin rajoittuneita? Muissa isoissa kaupungeissa saa kulkea missä tykkää ja sulautuu valtavirtaan-Helsingissä erikoisempi erottuu heti. Ja en pidä erikoisena mitään jätesäkkiin pukeutumista, vaan erikoista on jos ei pukeudu just tasan kuten h&m näyteikkuna. TÄH??
Olen 27v ja esimerkiksi miespuoliset kaverini saattavat kommentoida, että onpas erikoinen paita. Erikoinen=esim. 70-luvun paita. Miksei saa pukea mitä huvittaa ja saada kehuja siitä että on erikoinen?
Aion pukeutua tänä kesänä entistä kummallisemmin ja kannan sen ylpeänä. Hävetköön ne, jotka eivät kehtaa puhea mitään muuta kuin muotihousut ja valtavirtapaidan.
Sori vuodatus, tää osu suoraan sieluun 😀
Ja nyt kun kommentoin: ihmiset ostakaa käytettynä, älkää tukeko halpismuotiteollisuutta, teidän oma vaatekaappinne tekee teidät erikoisiksi eikä se uusi paita näyteikkunassa.