Spice up your life: paksupohjaiset tennarit 17 April, Apr 2013 - 10:49
Tämmöset tossut löytyvätkin jo mun pukeutumishistoriasta. Jos en väärin muista niin kyseessä oli kolmas luokka ja kengännumerona 33.
Meikkaamisen sain aloittaa vasta kutosluokalla, mutta pukeutumisestani oon saanut päättää jo ihan pienestä asti. Ja oi kyllä, ihan luokkakuviin asti. Heti muistuu ala-asteen ekoilta luokilta semmonen kuva, jossa kaikilla on ne äidin pukemat pooloneuleet ja niiden päällä ruutumekot ja sen sijaan meikäläinen, marraskuun puolessa välissä, saapuu kuvausmestoille hyvillä prosenteilla juuri toteutetusta etelänmatkasta inspiroituneena rantakietaisuhameessa, oranssissa topissa ja keltainen lei pyöritettynä pikkumyynutturan ympärille 😀 TOIMII!! Näissä keisseissä olisin todella toivonut vähän vapauksieni rajoittamista, mutta kyllä mä silti oon ihan kiitollinen haha. Suurin arvostus nousee vanhemmilleni, jotka ovat varmasti saaneet jäätävän määrän paheksuvia katseita: “kamalaa kun lapsen on annettu pukea jalkoihin eripari kengät ja päähän räikeä lierihattu”. Mutta se oli iso juttu mulle! Edelleen muistan miten coolilta ne vaatteet mun omissa silmissä näyttivät ja miten itsevarmana mä niissä käppäilin Lahden keskustassa.
Lueskelin pienenä jo muotilehtiä ja ihailin MTV:n musiikkivideoiden vaatteita. Kierreltiin äidin kanssa aina kirppareita ja bongailin silmä kovana löytöjä. Varmaan kovin kirppislöytö ikinä oli paksupohjaiset, lähemmäs 10cm:n paksuiset “spaissarikengät” ja vielä oikeaa kokoa! 50mk luki hintalapussa ja ei muuta kun äidin taivuttelu ja kiljuen kassalle. Huone oli jo tapetoitu spaissarijulistein, ainoastaan kengät puuttuivat Emma-lookistani 😀 Olin niin onnellinen!
Mun kasvupyrähdys on ajoittunut johonkin yläasteelle ja olin koko ala-asteen ihan tumppi. Eka paikka jokaisessa luokkakuvassa, rasittavaa nostelua välitunneilla ja vakiintunut lempinimi: pätkä. Nää kengät a) pönkittivät pituuden heikentämää itsetuntoani b) mahdollistivat lintsi-luokkaretkillä muutkin laitteet kun karusellin c) no olivat vaan aivan törkeen kovat!!
Paksupohjaiset kengät ovat siis olleet iso ja iloinen juttu pikkusaran elämässä. Päätin fiilistellä menneitä ja ostin H&M:ltä samanhenkiset ysärikengät (tosin huomattavasti matalemmat ja hyvä niin) tuomaan hyviä muistoja mieleeni 🙂
Löytyykö muiden historiasta spaissarikenkiä? 😀
T.Sara
