
Olen viettänyt viimeiset viisi päivää kotona yksin. Tavallaan tosi mukavaa, tavallaan aivan hurjan tylsää. Ensimmäiset kolme päivää olivat oikein viihdyttäviä. Sai siivota ja uppoutua töihin. Kuunnella huonoa poppia ja katsoa One Tree Hilliä yöhön asti ilman, että kukaan arvostelee sanallakaan sarjavalintaani tai unirytmiäni (:D). Mutta nyt alkaa riittää, ikävä painaa! Alan ehkä vihdoin viimein ymmärtämään miltä poikaystävästäni tuntuu meikäläisen reissuputkilla…
Ja reissuputkesta puheen ollen… Marraskuussa koittaa kahden viikon surffileiri ja vielä viikko lomailua siihen päälle! Varasin tänään lennot äidilleni ja siskolleni, jotka tulevat mun surffileirin jälkeen Balille. Meillä on edessä kokonainen viikko yhdessäoloa! Ei olla koskaan oltu reissussa kolmestaan. Ja vaikka paljon yhteyksissä ollaankin, nähdään loppupeleissä nykyään ihan tosi harvoin. Veikkaan, että seitsemän päivää näiden naisten kanssa tekee niin järjettömän hyvää.
Marraskuun reissut tarkoittavat pitkiä päiviä lokakuussa, mutta täällä ollaan innoissaan. Sain viime viikolla PR-töissäni lisävastuuta ja oikein palkankorotuksenkin (kuinka aikuismaista!)! Tarkoittaa selkeästi, että jotain on tullut tehtyä oikein, mikä tuntuu tietenkin ihan mielettömän hyvältä! Muutenkin kivoja projekteja luvassa syksyllä. Ja hei, eräs hyväntekeväisyystreeni, yhdellä hyvin hyvin tutulla salilla 😉 Tästä infoan teitä ihan pian!
Palailtuani viikko sitten Suomeen, päätin ottaa itseäni niskasta kiinni. Kun kuukauden ajan syö kahdesti päivässä ulkona ja juo viiniä harva se päivä, alkaa kroppassa tuntumaan (ja näkymään..). Ruokavalioni onkin viikon ajan koostunut pääosin vihanneksista, palkokasveista ja tuorepuristetuista mehuista. Paljon vettä ja vihreää teetä. Kasvohoidossakin kävin freesiytymässä. Nyt on hyvä! Olo on mukavan energinen!

Pictures: Elisa Lepistö // edited by me
Gina Tricot t-shirt
2hand denim jacket
Max Mara sunnies
Topshop/Zalando bag (here*)
*adlink
Sain just poikaystävältäni viestin, että tänään taitaa olla meidän vuosipäivä. Näin hyvin ollaan perillä, haha. Ei vaan, luultiin koko ajan, että se oli huomenna. Noh, mitä pienistä. Neljä vuotta tuli täyteen. Tuntuu hassulta ja ei tunnu hassulta samaan aikaan. Ihan kun oltaisiin oltu yhdessä aina, ja sitten toisaalta taas, vastahan me tavattiin. Kyllä tätä pitää jollain tavalla juhlistaa, huomenna sitten!
Entä mitä teidän syksyynne kuuluu? Olisipa tosi kiva kuulla teidänkin kuulumisia! 🙂
xx Sara
Posted at 17:00h
in
Uncategorized
by Sara