Sinä aamuna en jäänyt sänkyyn 29 October, Oct 2013 - 14:12
Olen aamuihminen. Tai ainakin haluaisin olla. Rakastan rauhallisia aamuja ja sitä fiilistä, että koko päivä on vielä edessä. Istua vaan rauhassa aamupalalla ja kuunnella hyväntuulen musaa. Se ainoa pikkiriikkinen miinuspuoli tulee tässä: olen onneton herääjä. Vähintään kolme torkkua ja kasa kaikenmaailman tekosyitä päälle.
Kesällä herääminen on ihan fine. Jätän tarkoituksella verhot auki, joten herääminen ennen kahdeksaa on ihan helppo keissi. Samaa ei voi sanoa parhaillaan elettävästä vuodenajasta, voi luoja.
Mä olen saattanut löytää pelastajan pimeisiin aamuihin, ainakin hyvin potentiaalisen sellaisen. Kyseessä on Philipsin Wake-up Light. Herätyskello/-lamppu, joka 30 minuuttia ennen herätystä alkaa pikkuhiljaa kirkastumaan ja herätyshetkellä loistaa hyvin kirkkaana sekä alkaa soittamaan lempi radiokanavaasi. Valo ja musiikki, juuri se mun tyylinen herätys.
Philipsin Wake-up Light -kampanja haastoi mut kertomaan aamusta, jolloin en halunnutkaan jäädä enää nukkumaan.Jos lentokentälle lähtöjä ei lasketa, tulee mieleen yksi aamu loppukesältä.
On lauantai, kello näyttää kuutta, ulkona on valoisaa ja mua ei väsytä yhtään, what? Teen nopean päätöksen. En todellakaan jää tähän odottamaan, että nukahdan uudestaan ja herään seuraavan kerran perinteisen väsyneenä, vaan vedän lenkkarit jalkaan, Good Morning soittolistan korville, morjestan meidän talon remppamiehille, jotka näköjään painaa duunia viikonloppunakin ja suuntaan rantamaisemaan aamulenkille.
Hyvin kulkeneen kympin jälkeen poikkean lähikaupan kautta, haen lehtiä ja aamiaistarvikkeita, ja väsäilen kotona kattavan aamupalan. Kello on 8.45 kun istun suihkun raikkaana selailemassa aikakausilehtiä, kuuntelemassa Norah Jonesia ja hörppimässä aamukahvia. Ei mitään kummempia suunnitelmia päivälle. Josko sitä suuntaisi puistoon tai rannalle. Ihana fiilis!
En ole koskaan omistanut minkään näköistä Wake-up Lightia, joten odotukset ovat korkealla. Oon testannut tätä vasta parina aamuna, mutta nyt edessä on kahden viikon koeaika. Koeajan jälkeen siis lisää fiiliksiä! Sitä ennen mä pyydän teiltä jotain 🙂
Kerro oma muistosi sinun parhaasta aamustasi. Paras tarina palkitaan Philipsin Wake-Up Lightilla (arvo 89 ?). Voit osallistua tarinallasi kaikkiin Philipsin Wake-up Light kampanjassa mukana oleviin Indiedays blogeihin. Kilpailuun osallistuneiden tarinoista kivoimmat tullaan kokoamaan Indiedaysin toimituksen blogissa julkaistavaan artikkeliin.
Odotan innolla tarinoita teidän aamuista! 🙂
T.Sara
Neiti Punahilkka
Posted at 22:12h, 30 OctoberTämä ei varsinaisesti ole paras aamuni, mutta yksi mieleenpainuvimmista.
Olin keväällä kuukauden Kroatiassa. Siellä ollessani mulla oli hieman univaikeuksia ja eräs yö menikin sitten kokonaan valvoessa. Päätin lähteä lenkille auringonnousun aikaan. Onneksi, sillä se lenkki on ehdottomasti elämäni parhain. Ei suoritukseltaan, mutta tunnelmaltaan. Kello kuuden aikaan auringonnoustessa merenrannalla, ei ristinsieluakaan lukuunottamatta huutavia lokkeja. Se oli jotakin mahtavaa.
Hotellille palattuani lämpimään suihkuun, hotelliaamupalalle ja sen jälkeen se uni mattoikin – tosin vain parin tunnin verran, ennen kuin olikin sitten aika lähteä töihin.
sna
Posted at 23:02h, 30 OctoberOon todella huono aamuihminen ja kukaan ei oikee uskalla edes aamusin rupatella mun kanssa koska siitä nyt ei ikinä vaa seuraa mitää keskustelua kun vastaukseks saa “jos katse vois tappaa” ilmeen…. No olin mun vanhempien luona yötä ja aamulla heräsin supinaan “osta kinkkua ja ananasta” hetken ajattelin että eikä ihanaa, tehdäänkö me pizzaa! Ajattelin kuitenki että koisaan vielä hetken enkä innostu liikaa herkkuruoka ajatuksesta jos se oliki vaa unta. Tunninpäästä herään uudestaa ja köpöttelen unihiekat silmässä keittiöön missä todellakin on pitsat uunissa ja huumaava tuoksu! Aamu lähti todella kivasti käyntiin ja loppupäivä meni vanhempien kanssa laatuaikaa vietellessä ja korttia pelaillassa rennoin mielin.
Vimu
Posted at 01:39h, 31 OctoberElämäni parhaasta aamusta on jo monta monta vuotta, mutta muistan sen vielä todella hyvin. Heräsin siihen, kun äitini istui sänkyni vieressä ja itki. Äiti otti minua kädestä kiinni ja sanoi, että pikku veljeni pääsee lopullisesti sairaalasta kotiin ja syöpähoidot voidaan vihdoin lopettaa. Itkimme molemmat ilosta ja helpotuksesta, haimme veljeni kotiin ja elämä hymyili taas!
Jenni
Posted at 08:01h, 31 OctoberSain lomailla kuukauden viime kesänä, mutta poikaystäväni oli koko kesän töissä. Heräsin aamuisin 7 aikaan hänen kanssaan ja söimme yhdessä aamupuuron. Kun hän lähti töihin, menin aina parvekkeelle vilkuttamaan. Kultani lähetti lentosuukon. Usein lähdin myös hänen mukaan pyöräillen saattamaan häntä töihin 8km päähän. Jokaisena aamuna heräsin pirteänä, eikä minulla tehnyt mieli jäädä nukkumaan. En osaa sanoa yhtä aamua parhaaksi, mutta tämän kuukauden aamut olivat kokonaisuudessaan ihania<3
sisko
Posted at 08:36h, 31 OctoberParas aamu on nykyisin jokainen aamu. Olen kiitollinen, sillä vuosi on kulunut läheisen sukulaisen menetyksestä. Terveys ja elämä ei ole enää itsestäänselvyys, vaan jokainen päivä,jonka saa viettää rakkaiden kanssa on tärkeä.
Noora
Posted at 09:32h, 31 OctoberOlin muutamia vuosia sitten postilla lajittelemassa joulukortteja. Työt alkoivat aamuisin klo 6.00., joten herätyskelloni soi parin viikon ajan 04.45. Minulla nuo aikaiset heräämiset jäävät helposti “päälle”, joten myös ensimmäisenä päivänä töiden loppumisen jälkeen heräsin omia aikojani 04.45. Mietin siinä hetken, että mitä sitä tekisi. Olin menossa sinä päivänä toiseen työhön kahdeksaksi. Päätin nousta, keitin puuroa ja teetä ja luin päivän hesarin kaikessa rauhassa. Pakkasin uimakamat reppuun ja kävin aamu-uinnilla työmatkan varrella. Töissä olin siitä huolimatta hyvissä ajoin ennen kahdeksaa. Ei kovin huono aamun 🙂
erica
Posted at 14:21h, 31 OctoberKreisiä se on, mutta ainakun puhutaan lempparipäivästä tai aamusta niin tulee ekana mieleen pääsykoepäivä. Herää hyvin nukutun yön jälkeen siihen et aurinko paistaa, ja tietää et päivä jota on odottanut yli puol vuotta on tässä, ja vielä tärkeämpänä tietää et osaa asioita. Tästä päiväst kk eteenpäin, ja aamulla kolahtaa postiluukku sellasella kirjeellä jota on halunnut aina, omasta kotikaupungin yliopistosta, ni miten sitä fiilistä vois ees osaa kuvailla…
Täydellisiä aamuja 🙂
Kati X
Posted at 19:48h, 31 OctoberMinulla ei ole yhtä ainoaa suosikkia, mutta erityinen jokaviikkoinen suosikkini on perjantaiaamu. Viikon viimeinen työpäivä, hyvä mieli eikä yhtään huolenaihetta 🙂
Annanas
Posted at 20:21h, 31 OctoberParas aamu päivätyölaisen muistissa on sunnuntaiaamu, jolloin heräsin 9 tunnin yöunien jälkeen ja ensimmäisenä näin oman kihlatun vielä nukkuvan. Siitä salaa hipsien keittiöön keittämään aamukahvia. Kahvin tiputtua halein ja suukoin herättämään rakas kahvin tuoksuiseen aamuun. Tämän jälkeen aamukahvit sängyssä katsoen jotakin neuhoitettua lempparisarjaa. Siitä sitten 30min ulkoreippailu ja sitten katettiin lemppariruuista brunssi. Kyllä aamu lähti ihanasti käyntiin!
Meniköhän liian imeläksi, meni tai ei. Tollaset aamut on mun suosikkeja.
Maisa
Posted at 13:46h, 01 NovemberItalian aurinko herättää minut. Raotan silmiäni roomalaisessa hotellihuoneessa. On lokakuun alku, ja kesä on yhä täällä. Nousen ja keitän kupillisen cappucinoa. Siirryn nauttimaan sen terassille kiireettä. Hotellin sisäpiha on viihtyisä ja kaunis, kuuntelen kauempana laulavaa kukkoa. Kello on seitsemän, olen ainoana hereillä eikä ole mihinkään kiire. On vain tämä hetki. Tervehdin hyväntuulista siivoojaa ja nautin auringosta. Päivä on täynnä ohjelmaa, mutta juuri nyt olen vain tässä. Täydellinen hetki.
Herminica
Posted at 14:57h, 01 NovemberYksi omista parhaista aamuista oli kesällä n vuosi sitten. Ulkomailla uudisrakennetussa synnyinkodissani. Heräsin omasta huoneestani virkeänä lähimoskeijan rukouskutsuun ja mummin kukon laulantaan. Pehmeät lakanat, viileä huone ja ulkona auringonpaistetta ja 40 astetta lämmintä. Ei muuta kuin pirteänä ylös, virkistävään aamusuihkuun ulkona. Ohut pellavaliina ympärille kietaistuna takapihalle hakemaan aamupalahedelmät; persikat, luumut, kirsikat, omenat ja viinirypäleet- mummolta tuoreet kananmunat ja viereisestä leipomosta vastaleivotut patongit. Latte tulille ja kaikki mukaan ylös terassille aurinkotuoliin. Pääsi nauttimaan aamupalaa ja kuivattelemaan tukkaa auringossa ilman mitään huolta, tuulen puhallellessa vienosti ja maisema oli vuoren alatasangolta katseltuna ihana… 🙂 Kova on ikävä sinne, onneksi on olemassa kesät ja lomat<3
herkku_07@hotmail.com
kk
Posted at 15:06h, 02 NovemberParas aamu oli se, kun postiluukusta kolahti hyväksymiskirje yliopistolta! Aamu alkoi voitontanssilla ja jatkui herkkuaamupalalla.
Lotta
Posted at 23:21h, 02 NovemberTuo alku kuulostaa niin miulta! Rakastan herätä aikaisin ja nauttia pitkistä aamuista, kun koko päivä on eessä, mutten vaan saa itteeni sängystä ylös, vaikka yöunia olisi kuinka reippaasti takana.
Aamut, kun on aikaa syödä aamupalaa ihan rauhassa, lukea lehteä ja juoda iso kupillinen kahvia lopuksi, ovat aina ihania. Yksi lemppareitani oli kesällä, kun oltiin sovittu aamuksi salitreffit ystävien kanssa. Treenien jälkeen suunnattiin kaupan kautta ystävän kotiin ja valmistettiin valtava brunssi, jota jatkettiin iltapäivään asti. Hyvä treeni, seura ja ruoka on ehkä toimivin loistavan aamun combo. 🙂
mepa
Posted at 12:43h, 03 NovemberParas aamu on sellanen ku ei oo kiirettä. Ei tarvi herätä töihin/kouluun vaan on VAPAAPÄIVÄ! Saa rauhassa laittaa kahvit tulille ja syyä jotain hyvää aamupalaa. Ei tarvi vilkuilla kelloa, että joko pitää lähtä, vaan saa juua sen kahvikupin kerranki rauhassa! Ah näitä lissää! =D
Aino
Posted at 17:38h, 03 NovemberTuli mieleen se aamu kun olin edellisenä iltana päättänyt yhtäkkiä että huomenna lähden Helsinki Work out tapahtumaan. Eli lauantai aamuna kello herätti klo 7, mutta ei yhtää väsyttänyt kun kerran oli tiedossa hauska päivä treenin parissa. Olen siis super laiska vkloppuisin,aini herään siinä 11 maissa. Mutta oli ihan superia koko päivä ja hyvin jaksoi 🙂 Mutta kokonsaisen treenipäivän jälkeen simahdin kuin myrskylyhty..
AnuA
Posted at 22:13h, 03 NovemberParas aamuni tapahtui viime vuoden marraskuussa palattuani 3 kuukautta kestäneeltä reppureissulta. Olin huijannut poikaystävääni tuloni ajankohdalla ja hän luuli minun saapuvan Suomeen vasta seuraavana päivänä. Mutta olin sopinut äitini kanssa että hän hakisi minut kenältä ja yllättäisimme herrani sitten kotona. Lentoni Helsingistä Rovaniemelle oli myöhässä ja pelkäsin hänen kerkeävän lähteä töihin ennen kuin pääsisimme kotiin. Ajaessamme äitini kanssa pois kentältä oli poikaystäväni kotikadullamme kävelemässä töihin, pysäytimme auton ja minä juoksin hänen syliinsä tuona täydellisenä päivänä. Itkimme emmekä puhuneet sanaakaan. Halaus kertoi kaiken. Tuo aamu ja jälleennäkeminen on yksi parhaista elämässäni.
Aino A
Posted at 22:39h, 03 NovemberOlen yötyöläinen, joten aamut on minun nukkumaamenoaikaa. Rakastan kuitenkin aamuja. Kun alkaa sarastaa ja kaupunki herää eloon, ihmiset raikkaina ratikassa työ-tai koulumatkalla selailee lehteä ja minä väsyneenä matkalla oman peiton alle. Parasta kuitenkin on vapaapäivien aamut, kun herään aikaisin aamulla ja jätän poikaystävän nukkumaan. Saan itse nauttia hyvän aamupalan lehden parissa ja suunnata salille tai ulos reippailemaan. Urheilun jälkeen herkkuruokaa ja vielä on koko päivä aikaa viettää poikaystävän kanssa tai treffailla ystäviä. Ihanat aamut 🙂
linduskii
Posted at 12:42h, 07 NovemberParhaaseen aamuun ei muuta tarvita kun herää auringon valoon eikä herätyskellon pirinään. Myös hyvät yöunet on tosi tärkeitä 🙂 Nämä aamut saa hymyn huulille!
Vanille
Posted at 22:55h, 07 NovemberItse nukun lähes joka yö todella huonosti – öisin tulee herättyä usein ja uni on melko katkonaista. Tämän takia aamuisin on vaikea nousta ja helposti tulee valittua se pehmeä, lämmin sänky kuin arjen askareet ja vaatimukset. Hyvin nukutut yöt ovatkin aikamoista luksusta itselle. 🙂 Kuitenkin, eräs tietty tällainen aamu on jäänyt mieleen. Olimme poikaystäväni kanssa viettämässä vuosipäivää Tallinnassa ja olimme varanneet kylpylähotellin tarkoituksena rentoutua. Päivä kului shoppailemalla, ilta kylpylästä ja erilaisista saunoista nauttien. Koko päivän kruunasi se, kun poikaystävä kosi kyseisenä iltana. En voi edes kuvailla seuraavaa aamua sopivin sanoin, niin mahtava tunne oli herätä rakkaan vierestä ja ilosanoman olisi voinut huutaa vaikka koko maailmalle. 🙂