Ahdistus kuntosalilla 23 September, Sep 2015 - 17:30

Kävin tällä viikolla normaalilla kuntosalilla pitkästä, pitkästä aikaa. Sanottakoon vielä, että edellisestä kuntosalijäsenyydestäni on pieni ikuisuus. TFW:tä ennen treenasin vuoden päivät vanhan taloyhtiöni pommisuojasalilla, jossa törmäsi hyvällä säkällä silloin tällöin pariin eläkeläiseen (terkkuja vaan!! <3).

Alkuviikkoisella visiitilläni kuntosalin energiaa ja koko yleistä tunnelmaa viisi minuttia haisteltuani muistiini palasi syy miksi alunperin siirryin suositulta kuntosalilta alakerran pommisuojasalille. Ahdistavaa! Omassa kuplassa treenaavia ihmisiä, epämääräistä tuijottelua ja laitteisiin jonottamista. Jokainen salin seinä on peiliä, jotta itsensä näkee jokaisesta suunnasta. Kukaan ei puhu toisilleen, eikä moikkaa ketään. Jengi ei näyttänyt juuri nauttivan touhusta. En tainnut nähdä treenin aikana yhtäkään hymyä, mikä tuntui myös varsin hassulta. Koko tunnelma vaan tarttui minuunkin ja ihan ärsytti. Liikunnan riemua parhaimmillaan…

Muistan kun joskus olin todella vahvasti sitä mieltä, että pidän yksin treenaamisesta. Kävin salilla yksin ja luulin aidosti nauttivani siitä. Kokeiltuani yhteisöllisempää liikuntaa oivalsin mistä koko hommassa on kyse. Se ei ole pelkästään liikuntaa, se on niin paljon muutakin. Kohtaan viikottain minulle täysin tuntemattomia ihmisiä, joista saan vähintään yhtä paljon energiaa kuin itse liikunnasta. Tsempataan, jeesataan, kannustetaan, heitetään yläfemmoja ja autetaan toinen toistamme parhaaseen suoritukseen. Meillä on oikeasti HAUSKAA!

top SOC (gifted) / pants Nike

On varmasti niitä, jotka ihan aidosti rakastavat yksin treenaamista, mutta mikäli yhtään epäilyttää, suosittelen todellakin kokeilemaan yhteisöllisempää treeniä kuten TFW:tä, crossfittiä, yhteisöllisempää kuntosalipiiriä tms. Yhteisöllisyydellä on ihan järkyttävä voima ja liikunta voi avautua aivan uudella tavalla. Ihan niin kuin minullekin kävi 🙂

xx Sara