3 x letturesepti sopivaan fiilikseen

D8X_6942.jpg

*Kaupallinen yhteistyö: Becel

 

Nuorempana en valinnut raskasta hamppariateriaaa lounaaksi sen suuren kalorimäärän vuoksi. Nykyään syystä, että tiedän minkä olon se minulle saa aikaan.

Hyvä olo ohjailee arkisia päätöksiäni ihan päivittäin. Pallomahalla on nihkeä viettää loppupäiväää toimistolla, kun ajatus ei kulje samalla tavalla eikä fiilis ole niin energinen. Palautumattomana tai väsyneenä on turha vetää kovia salitreenejä – tällaisessa olotilassa aiheuttaa todennäköisesti keholle enemmän hallaa kuin hyötyä.

Kun kroppa ei voi hyvin, se näkyy ulospäin. Oli se sitten jumissa olevat niskat tai vääränlainen ruokavalio, huomaan epätasapainoisen kehon vaikuttavan fiilikseeni. Hyvä olo lähtee sisältä.

 

D8X_6858-2.jpg

 

Ei määrä, vaan laatu – Suosi pehmeitä rasvoja

Yksi merkittävä sisäiseen- ja sitä kautta myös ulkoiseen hyvään oloon vaikuttava tekijä on rasva.

Tiesitkö, että voit saada ruokavaliostasi kehoosi liikaa rasvaa, mutta samanaikaisesti kärsiä oikeanlaatuisen rasvan puutteesta? 

Kaikki rasvat sisältävät kolmenlaisia rasvahappoja: tyydyttyneitä, kertatyydyttymättömiä ja monityydyttymättömiä. Mutta näitä kolmea eri rasvahappoa esiintyy eri rasvoissa eri suhteissa. Tutkimusten mukaan tyydyttynyt rasva nostaa veren kolesteroliarvoja, tyydyttymättömät rasvat taas laskevat sitä.

Paljon tyydyttyneitä rasvahappoja sisältäviä rasvoja ja Transrasvahappoja sanotaan koviksi rasvoiksi (huoneenlämmössä kiinteitä). Näitä on tyypillisesti eläinkunnan tuotteissa esim lihassa ja voissa. Tyydyttynyt rasva kohottaa kolesteroliarvoa, mikä puolestaan lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Pehmeä rasva tarkoittaa rasvan sisältämiä tyydyttymättömiä rasvahappoja, joista tärkeimpiä ovat omega-3 ? ja omega-6-rasvahapot. Näitä saadaan mm. Becel-tuotteista: kasviöljyistä sekä kasviöljyistä valmistetuista margariineista. Omega3- ja omega-6-rasvahapot vaikuttavat positiivisesti mm. hormonivasteeseen, keuhkojen toimintaan, kehon lämmönsäätelyyn ja munuaisten toimintaan. 

 

D8X_6955.jpg

 

Rasvan päivittäiset saantisuositukset ilmoitetaan tyypillisesti prosentteina tai grammoina, mutta itse koen, että tällaisia ohjeita on hankala noudattaa arjessa. Helpommin pääsee kun ajattelee asiaa maalaisjärjellä:

1) suosi pehmeää rasvaa kovan sijasta: käytä ruoanlaitossa ja leivän päällä kasviperäisiä öljyjä ja -rasvalevitteitä.

2) syö kalaa 2-3 kertaa viikossa

3) pyri syömään kasviksia jokaisella ateriallasi 

 

D8X_6985.jpg

 

Yhteistyössä Becelin kanssa valmistin kolme erilaista lettureseptiä, kolmeen eri fiilikseen. Kaikissa letuissa on käytetty Becelin uusia kasvipohjaisia juoksevia kasviöljyvalmisteita.

Avokado- ja Manteli-kookos -kasviöljyvalmiste toimivat mainiosti esimerkiksi juurikin lettujen paistamisessa. Kokeilimpa jälkimmäistä eilen kalankin kanssa – nam! Uudet vegaaniset tuotteet tuoksuvat jo paistamisen aikana hurjan hyvältä, ne tuovat ruokaan hieman makua!

 

Pohja (8 lettua)

 

3 munaa

6 dl maitoa/kauramaitoa

3 dl vehnäjauhoja

ripaus suolaa

ripaus sokeria haluttaessa

 

Paistamiseen: Becel with Almond- & Coconut oil (makeat letut) ja Becel with Avocado oil (suolainen lettu)

Ohje: Vatkaa kulhossa munien rakenne rikki. Sekoita joukkoon loput aineet. Anna taikinan turvota 30 minuuttia

 

D8X_7085.jpg

 

Riemulettu – kevään ja alkavan kesän fiilistelyyn

sipaus maustamatonta tuorejuustoa

1 passionhedelmä

ripaus kardemummaa

kuivattuja kookoslastuja

 

Rakkauslettu – tärkeän ihmisen kanssa nautittavaksi

sipaus mapähkinävoita

mansikoita

1/2 banaani

 

Tsemppilettu – astetta haastavampaan työ-/koulupäivään

1 pieni avocado

fetajuustoa

pippuria

 

D8X_7076.jpg

 

xx Sara

5 Comments
  • dadfa
    Posted at 08:09h, 17 April

    Mitä tarkottaa suomeks tickle your fancy?

    • saratickle
      Posted at 10:12h, 17 April

      Se on sanonta, sitä käytetään tyypillisesti esim jos joku vaate miellyttää omaa silmää: “that tickles my fancy!” 🙂

  • Sinttura
    Posted at 12:15h, 17 April

    Sulla on tosi kiva blogi ja ihanan pirteitä juttuja, vaatteita ja energistä elämätä ylipäänsä 🙂 Tämä ei suoranaisesti liity sinuun, mutta kysynpä nyt kuitenkin. Parin viime vuoden aikana suurella osalla bloggaajista, on tullut tämä sama: ei maitotuotteita ei gluteenia-paitsi ehkä kauraa-vaihe, koska kaikilla se aiheuttaa turvotusta yms. niin jotenkin itseäni se vähän naurattaa 😀 tai siis toki ymmärrän jos on allergiaa yms. muuta yliherkkyyttä mutta tämä vaikuttaa jo pandemialta bloggaajien keskuudessa 😀 Kenelläkään ei ole ollut mitään ongelmia ensimmäiseen 20 vuoteen ja nyt yhtäkkiä kaikilla on sama vaiva…Niinku miksi? 😀

    • saratickle
      Posted at 07:53h, 18 April

      Iso kiitos 🙂

      Viime vuosina hyvän olon tutkiskelu on alkanut vahvistua. Me ihmiset elellään aika rutiininomaisesti. Ostetaan ja käytetään tuotteita, joihin ollaan tootuttu, vaikka ne eivät välttämättä olisikaan meille ja kehollemme niitä parhaita mahdollisia. Nyt ollaan heräilty siihen, että pienillä muutoksilla olon voi saada hieman paremmaksi.

      Eihän missään muualla käytetä maitotuotteita samalla tavalla kuin Suomessa. Maitotuotteiden kulutus on täällä aivan jäätävää, markettien kylmäaltaat notkuvat erilaisia variaatioita.

      Testasin joskus aikoinaan kuukauden täysin ilman viljaa ja maitotuotteita ja olo oli kyllä hurjasti parempi. Onhan sitä paljon tutkittukin, kyllä edellämainituilla on vaikutuksia herkkävatsaisten yleiseen olotilaan.

      Itse kärsin ärtyneen paksusuolen oireyhtymästä, joka pysyy kurissa ruokavaliolla. Kohtuudella voi nauttia aika monia juttuja, mutta jos vatsan haluaa pitää kurissa, kannattaa olla tarkkana. Aika monesti myös laiminlyön ruokavaliotani ja kärsin sitten kipeästä vatsasta.

      Mulla on ollut laktoosi-intorelanssi pitkään ja nykyään olen vähentänyt maitotuotteita ihan vaan eettisistä syistä.

  • nik
    Posted at 06:27h, 18 April

    Sintturalle: ei tarkoita etteikö ongelmia olisi ollut ennenkin, vaikka niistä puhuttaisiin ja löydettäisiin ratkaisuja vasta nyt. Suomalaiselle on hankala uskoa maidon ja viljan aiheuttavan vaivoja, koska Suomi elää niistä. Siis taloudellisesti. Siksi maitopropaganda alkaa jo neuvolasta Valion ja Arlan sponssaamina neuvolamatskuina. Maidoton ja viljaton ruokavalio ei ole kansantaloudellisesti täällä hyvä juttu, hyvästä olosta viis. 😉
    Saralle: kivat lettupäällysteet. 🙂 Mutta miksi käyttää jotain hydrattua tai vaihtoesteröityä kasvirasvamössöä, kun voisi aivan hyvin käyttää manteliöljyä, kookosöljyä tai avokadoöljyä? Tuossa mantelikookosrasvassa on rasvoista (joita 79%) yhteensä 10% manteli- ja kookosöljyä. Tuoteselosteen mukaan mukana näyttäisi olevan myös “kokonaan kovetettu” rypsiöljy eli liekö vielä jopa hydrattu (joka prosessina kielletty jo joissain maissa siinä muodostuvien transrasvojen takia!) vai vaihtoesteröity (jota ei ole tutkittu juuri lainkaan, mutta otettiin kovetuskeinoksi hydrauksen tilalle enivei. Vaikutukset luultavasti samat.). Molemmat jäätäviä kemiallisia prosesseja, enkä niiden tuotoksia käyttäisi kuin pyörän kettinkien huoltoon. Ja kovista rasvoista: Esimerkiksi voi on huomattavasti terveellisempi vaihtoehto kuin nuo sydänmerkkimoskat. Mutta koska voi on voita, sitä ei voi ohentaa/jatkaa taloudellisesti kannattavammaksi, on tuottavampaa kaupata kansalle kotimaisen rypsin eritavoin tyhjällä jatkettuja johdannaisia. Kovien rasvojen (huom: ei kemiallisesti kovetettujen) terveydelle vaarallisuutta ei ole vielä tutkimuksin todistettu. Päin vastoin.
    Ei mennä tuohon vehnäjauhoon, koska joskus vehnäjauholätyt vaan on ihan parasta. 😀