… kun menin yöpuku päällä avaamaan ovea ja oven takana seissyt lähetti pyysi paketin kuittauksen yhteydessä minua ulos
… kun nolohkon myöhään oivalsin, että DIY tulee sanoista Do It Yourself
… kun ostoksia maksaessani lähi-Alepan myyjä kysyi kovaan ääneen, että “paljon sä oikein syöt??”
… kun minulle ala-asteella kerrottiin, että kaikkien terveydenhoitajien nimi ei suinkaan ole Soile
… kun ullakkovarastoni tyhjentänyt tyyppi vei mukanaan myös todella homeisen patjan, jonka keskelle joku oli joskus aikoinaan oksentanutkin. Huom tahra oli erittäin näkyvä
… kun vitosluokalla eräs luokkalaiseni tuli kässänluokkaan ilmoittamaan, että poikakaverini Juho on nyt jättänyt minut
… kun tarkoituksena oli avata bensaluukku ja avasinkin konepellin
… kun spurgu tuli raitiovaunupysäkillä luokseni ja ilmoitti, että minulla on hammastahnaa poskella
… kun Flow keikallaan yleisössä heilunut Flavor Flav käveli kameramiehineen ohitseni ja kompastui maassa olevaan reppuuni
… kun tajusin, että ajettuani ensin bensatankin väärälle puolelle ja siirrettyäni sen jälkeen auton bensa-automaanin toiselle puolelle, oli tankki edelleen väärällä puolella
… kun yläaste aikainen stalkkeri-ihailijani tuli ovelleni ja toi minulle itse ompelemansa paidan
… kun hetki ennen hotellilta lähtöä, eväitä kaupasta kotimatkalle hakiessani onnistuin tiputtamaan hotellihuoneen turvalokeron avaimen keskellä vilkasta tietä olevaan kaivoon
… kun lentokentällä ollessani tajusin, että vaikka avain saatiin lopulta ongittua kaivosta, unohdin kuitenkin tyhjentää turvalokeron, ja passini, lompakkoni ja kotiavaimeni jäivät juurikin sinne
… kun tajusin, että rippikuvassani hiukseni ovat tyvestä puoleen väliin päätä maantienharmaat ja puolesta välistä latvaan oranssit ja permanentatut
… kun oivalsin, että Schweppes juoma ei olekkaan alkoholillista
… kun pääsykokeessa jouduin lehtoreista koostuvan raadin edessä kertomaan ruotsiksi, miksi juuri minut pitäisi valita tähän kouluun (en puhu ruotsia montaakaan sanaa)
… kun kauppakassini repesivät kotimatkalla ja jouduin dyykkaamaan lähellä olevista roskiksista ehjiä muovipusseja
… kun mummin kanssa kirppiksellä ollessamme löysin aivan tajuttoman kivan parin euron pitsipaidan, jota menin samantien esittelemään hänelle. Mummi tietysti ymmärsi, että paita oli tarkoitettu hänelle ja nappasikin sen innoissaan sovituskoppiin, ja lopulta osti sen.
… kun toisella paikkakunnalla järjestetyistä pääsykokeista kotiuduttuani tajusin, että minulla on jonkun aivan toisen ihmisen takki päälläni
faux fur Vila / leather skirt H&M* / sneakers Puma* / shirt Cubus* (*=gifted)
Kyllä, olen tyyppi, jolle nolot tilanteet ja hämmentävät hetket ovat arkipäivää.
Ja huom. yksi näistä tapahtui tänään 😀
Pictures: Martina Martiala
xx Sara
Posted at 17:37h
in
Uncategorized
by Sara
