Päivän motivaatiotarina: Mira Potkonen 16 August, Aug 2016 - 15:00
Kuulin nimen ensimmäisen kerran eilen. Iltapäivän moukarifinaalin aikana tv-ruudun oikeaan alakulmaan ilmestyi kuva, jossa Mira oli astelemassa nyrkkeilykehään. Vastassa hänellä tulisi olemaan olympiavoittaja, viisinkertainen maailmanmestari ja kultamitaleja nyrkkeilyn saralla kaksi käsin kahminut Katie Taylor. Ylivoimaiselle ennakkosuosikille ottelun uskottiin olevan helppo nakki.
Vaan eipä ollut. Tuuleteltiin kotona, kun kuultiin Mira Potkosen päihittäneen ennakkosuosikin ja varmistaneen ensimmäisen olympiamitalinsa. Mutta hänen tarinansa kuulin vasta tuntia myöhemmin treeneissä.
Ennen TFW:n treenejä kerrottava motivaatiotarina alkoi hyvin tuoreella sellaisella. Valmentajamme oli itse asiassa niin liekeissä tunti sitten päättyneestä matsista, ettei meinannut pysyä housuissaan, vaan sinkoili pitkin salia demostroiden Potkosen oikeaa koukkua.
Potkonen aloitti nyrkkeilyn 28-vuotiaana. Samana vuonna hänen eilinen vastustajansa, kuusi vuotta nuorempi Taylor, voitti lajissa MM-kultaa. Samaan aikaan Mira työskenteli kahvilassa, ja työskenteli vielä useamman vuoden tämän jälkeenkin, kunnes ammattiurheiluun vaadittava rahoitus saatiin järjestettyä. Nyt 35-vuotias Potkonen voitti ylivoimaisena pidetyn vastustajansa ja varmisti itselleen olympiamitalin. Ja mikä hulluinta, tällä tamperelaisella kahden lapsen äidillä katkesi vielä polven eturistiside viime syksynä, ja sehän ei häntä hidastanut.
Jos joku niin Mira Potkonen on todiste siitä, että unelmat on tehty toteutettaviksi, iästä riippumatta. Kaikki on mahdollista, kunhan unelman eteen tekee vaan töitä. Olipa se sitten oma maatila, 10 leukaa, mahdottomalta tuntuva opiskelupaikka, oma vaatemallisto, laulajan ura, tasavallan presidentin titteli tai olympiamitali lajissa, jossa et ole vielä ammattilainen: älä luovuta, älä jumankauta luovuta. Ikinä!!
Psst. Potkonen kohtaa omassa välierässään kiinalaisen Junhua Yinin keskiviikkona kello 20 Suomen aikaa.
Pictures: Ella Elers
xx Sara
Vierailija
Posted at 16:31h, 16 AugustMira on inspiroiva nainen! Kuitenkin edelleen peräänkuuluttelen, että kaikki ei valitettavasti ole aina mahdollista, teki töitä kuinka paljon tahansa, eikä siitä pidä tuntea huonoutta – näin maailma toimii kun meitä niin moni täällä tallustaa. Onneksi usea juttu mahdollista on saavuttaa 🙂
saratickle
Posted at 11:42h, 18 AugustAh, se on kyllä totta. Unelmat monesti päivittyy ja isojen unelmien lisäksi niitä pieniäkin unelmia pitää olla! 🙂
Larsson
Posted at 23:36h, 16 AugustWau, uskomatonta. Hyvä Mira! Tästä sain itsekin draivia toteuttaa omia unelmiani, eihän tässä voi muuta kuin ihailla tuollaista päämäärätietoisuutta ja päättäväisyyttä. Ei muuta kuin unelmia kohti! Ps. Sulla on sitten kiva ja energinen blogi, keep up the good work Sara 🙂 xx
saratickle
Posted at 11:43h, 18 AugustNo sanos muuta! Mä sain tästä tyypistä semmosen potkun perseelleni, että lähti taas hommat pyörimään tuplavauhdilla! 😀
Kiitos hurjasti <3
Lotts
Posted at 04:02h, 17 AugustUnelmat on tosiaankin tehty tavoitettaviksi. Usean kevään kestäneen pääsykoeurakan aikana olin valmis heittämään hanskat tiskiin miljoona kertaa, mutta miljoona+yksi kertaa tuli sisuunnuttua ja aateltua että hittovie, ei tänne olla synnytty luovuttamaan! Olin varma, että joskus se kaikki tehty työ palkitaan. Ja vihdoin ja viimein, tänä kesänä, monien pettymysten kesien jälkeen sain tiedekunnalta sen halutun paksun kirjeen. Fiilis, kun opiskeluja on viikon verran takana, on edelleen epätodellinen. Musta on nyt oikeesti tulossa hammaslääkäri, ja en vois olla onnellisempi siitä, etten luovuttanu, vaan painoin vaan eteenpäin huolimatta takaraivossa kolkuttavasta epäonnistumisen pelosta 🙂
saratickle
Posted at 11:44h, 18 AugustVAU!! Tuli ihan kylmät väreet. Jättimäiset onnittelut, olet todellakin paikkasi ansainnut!! 🙂 Ihan mieletön homma, hyvä sinä!!
Ninni / Visions
Posted at 07:44h, 17 AugustMira Potkonen rokkaa! On kyllä ärsyttävää kun maailmalla tai edes Suomessa naisurheilijoihin ei suhtauduta samalla tavalla kuin miesurheilijoihin, sen kertoi jo mtv.fi uutisotsikko äiti Potkosesta… Onneksi asenteet muuttuvat, mutta tasa-arvoisen urheilun puolesta on tehtävä myös töitä. Tällaiset motivaatio tarinat on kyllä huikeita!
saratickle
Posted at 11:46h, 18 AugustMä oon kyllä puhunut just samasta asiasta. Eiköhän aleta nostamaan naisurheilijoita esiin, uusi posrtaussarja, ehkäpä! 🙂
Ihan mieletön tarina, inspiroiduin niin hulluna!
Ttiinatuulia
Posted at 15:13h, 17 AugustUpeaa, upeaa, amen! Onneksi vinkkasit tästä niin osataan olla illalla hereillä matsiuutisten aikaan, superinspiroivaa 🙂
saratickle
Posted at 11:46h, 18 AugustJES!
EricaK
Posted at 15:59h, 17 AugustHei vau! En ollutkaan kuullut taustasta aiemmin. Siistiä! 🙂
saratickle
Posted at 11:46h, 18 AugustIhan mieletön! 🙂
lauraeerika
Posted at 13:53h, 19 AugustIha sairaan motivoiva teksti! Vaikka iteki oon kahlannu nii monen suon läpi että oon päässy tähän pisteeseen nii aina ku kuulee jonkun ihmisen tarinan joka on kaikista todennäköisyyksistä huolimatta päässy just sinne minne haluaa, tietää ettei mikään oon mahdotonta jos löytyy vaan tarpeeks sisua. Oon 3 vuotta hakenu opiskelemaan arkkitehtuuria ja viime keväänä näytti taas siltä etten pääse, oon maajoukkue voimistelija ja meni taas eturisti siteet katki keväällä, ei ollu edes kesätöitä mutta ostin spontaanisti lentoliput Australiaan jonka jälkeen sain kuulla että mulla on koulupaikka Malmössä, pystyn taas voimistelemaan ja jos saan ens viikolla tehtyä voltteja niinku ennenkin niin saan pitää mun EM-kisa edustuspaikan. Tuntuu vaa nii hyvältä tietää että jos ikinä tässä elämässä ei luovuta nii lopulta se palkitaan!