Sveitsissä vaeltamassa: Göscheneralp 27 September, Sep 2019 - 13:27

Vaellusta Göscheneralpilla, luki viimeisen päivän kohdalla Sveitsin ohjelmassamme. Aikataulu oli sen verran tiukka, että vaellukselta lähdettäisiin suoraan lentokentälle. Yövyttiin Veeran kanssa Andermattissa, josta ajettiin aamulla puolisen tuntia Göschenen kylän kautta vuorille. Psst. Mikäli olet liikkeellä on ilman autoa, pääsee Göschenen kylään junalla ja kylästä kulkee bussi pari kertaa tunnissa vaellusreitin alkuun!

Keli ei ollut paras mahdollinen. Mitä ylemmäs saavuimme, sitä heikompi oli näkyvyys. Olimme keskellä jättimäistä pilvimassaa. Vettä satoi kaatamalla, enkä ollut pakannut mukaan kuorihousujani. Vaelluskengistä puhumattakaan (iso, iso virhe). Meillä ei ollut edes opasta mukana, mitähän tästä tulee, mietin.

Näköalareitti kulkee Göscheneralpsee järven ympäri. Olin nähnyt kuvia turkoosista järvestä ja sitä ympäröivistä vuorista. Järveen valui useampia vesiputouksia, jotka tultaisiin reitillä ylittämään. Opastekyltissä luki vaellusreitin pituudeksi 3 h 10 min. Melkoisen tarkka arvio 😀

Ensimmäiseen tuntiin ei nähty yhtään mitään. Hyvä, että toisemme. Seurattiin reitin merkiksi maalattuja punavalkoisia lippuja kallioissa ja hengiteltiin raitista vuoristoilmaa. Loputon, aavemainen pilvimassa oli peittänyt jäätiköt, vuoret ja järven. Jossain kaukaa kuului vesiputousten kohina.

Yhtäkkiä lehmänkellojen kilinä kantautuu korviin. Kelloja on paljon. Samaan aikaan näkymä avautuu hetkeksi. Nähdään turkoosi järvi ja hillitön letka sympaattisia vuohia. Onko tämä unta?!?

Ollaan puolessa välissä. Meillä on kestänyt matkaan jo tuplasti aikaa. Vilkuilen kelloa ja tajuan, että meillähän tulee kiire junalle ja lentokentälle. Nyt pitää alkaa askeltamaan reippaammin. Reitti ei ole mikään älyttömän raskas, mutta ajoittain haastava ja liukas. Vesisade ja huono näkyvyys tekee siitä vaikeamman.

Näkymä avautuu aina välillä, jossain vaiheessa auringonsäteetkin puskevat pilvimassan läpi. Miten kovasti tätä maisemaa osaakaan arvostaa kun sitä ehtii katsella vain hetken aikaa! En pysty käsittää, miten vesi voi olla noin turkoosia pilviselläkin säällä!

Lopulta laskeudutaan alas. Saavutaan tyyneen rantaan, jossa on muutama paikallinen kalassa. Usvainen metsä kohoaa suoraan järvestä, näkymä on kuin satukirjasta! Sadesäällä on puolensa.

Takana on viisi tuntia mutaisella tiellä tarpomista. Suosikki juoksukenkäni ovat vahvasti pesukoneen tarpeessa. Olen kiitollinen, ettei kumpikaan telonut nilkkojaan tällä varustuksella. Hypätään autoon, ajetaan asemalle, ja ehditään juuri ja juuri junaan kohti lentokenttää. Huh mikä ikimuistoinen päivä!

Göscheneralp, ehkä tapaamme vielä joku päivä kirkkaalla säällä! <3

*työ-/pr-matkan sponsoroi Sveitsin matkailu

xx Sara