Ajattelin kertoa teille vähän viimemetrien valmistautumisestani maratonille. Takana on tosiaan reilun kolmen kuukauden harjoittelujakso, jonka aikana lenkkejä on juostu vaihtelevasti n. 4-5 viikossa. Viimeisin pitkä lenkki (n. 23 km) juostiin pari viikkoa sitten.

Intensiivistä harjoittelujaksoa on seurannut noin viikon mittainen valmistautumisjakso, jolloin katse on selvästi viikon päässä. Rauhalliseen valmistautumisjaksoon on kuulunut muutama kevyt pk-lenkki sekä vauhtituntuman hakemista (esim. 4 x 1 km vedot 12km/h). Eli täysin sohvalla ei tämä viimeinenkään viikko siis mene. Viimeinen tuntumalenkki vedetään vielä päivää ennen maratonia, jolloin hölkätään kevyt 30 minuuttia ja juostaan 1km maratonvauhtia. 

3-4 päivää ennen itse maratonia keskitytäänkin hiilari- ja nestetankkaukseen. Hiilaritankkaus. Termi kuulostaa kieltämättä houkuttelevalta. Sanastahan varsin innostui kun sen kuuli ensimmäisen kerran 😀 Ikävä kyllä, jouduin hieman pettymään. Eli maratonille menijät hoi, ennen kuin ostatte pakastimen täyteen jädeä tai haette videovuokraamosta 13 eurolla irtokarkkeja, malttakaahan hetki!

pasta.jpg

voi kuinka mulla on ikävä tuota meidän vanaha lattiaa!!!

Hiilari ja nestetankkauksella viitataan viimisten päivien maratonvalmistautumiseen. Puhutaan nimenomaan viimeisitä viilauksista, joilla varmistetaan, että kehon energia- ja nestevarastot ovat täynnä h-hetkellä. Maratonilla lihakset saavat energiaa rasvoista ja hiilareista. Hiilihydraatteja on kehossamme glykogeeneinä varatoituneena lihaksiin, maksaan sekä verenkiertoon. Kun hiilarit loppuvat elimistöstämme, on liikkuminen huomattavasti raskaampaa ja juoksu voi tyssätä siihen. Siispä 3-4 päivää ennen maratonia olen lisännyt ruokavaliooni hyviä tuttuja hiilihydraatin lähteitä kuten leipää, puuroa, pastaa, riisiä, perunoita, hedelmiä ja marjoja. Hiilihydraattijauheiden käyttö on myös suositeltavaa glykogeenivarastojen täyttämiseksi. Itse oon hörppinyt veteen sekoitettuna Fastin Pro Carbo Vitagroa.

Nestetankkauksen ohjeet sanovat, että nestettä tulisi nauttia n. 2 l normaalia enemmän (urheilujuoma ja vesi) 3-4 päivää ennen maratonia. Ei kuitenkaan välttämättä viittä litraa päivässä, mutta lähinnä keskittyä juomaan normaalia enemmän vettä ja urheilujuomaa.

Maratonia edeltävän päivän ruokavalion tulisi olla jo normaali. Eli jos maraton on sunnuntaina, tankkausvaihe kestää ke, to, pe ja lauantaina syödään jo normaalisti 🙂

 

xx Sara

“Minä en kyllä ikinä pystyisi maratonia juoksemaan, hullujen hommaa”

Kuulostaako tutulta? Jep, samaisen lauseen olen minäkin joskus suustani päästänyt, kunnes 2012 menin ja juoksin ensimmäisen maratonini.

mara.jpg

Kuvitellaan, että maraton on superihmisten laji ja siihen pystyvät vain ne hulluimmat 20km:n lenkkejä viikottain juoksevat. No hommahan ei ole näin alkuunkaan. Matka ei tapa, vaan vauhti. Väitän, että hitaalla vauhdilla tästä selviää kuka tahansa. Aikaa juoksuun on varattu kuusi tuntia. Siinä ajassa kävelee jo puolet ja hölkkäilee rauhassa loput. Kun tavoitteet alkavat liikkua alle neljän tunnin pinnassa ja sen alapuolella, alkaa treeniohjelman merkitys ja juoksukilometrien määrä painottumaan.

Miten minä sitten päädyin maratonille? Lähdetään siitä, että osallistuin koko juoksulle viimeisten joukossa, pari kolme viikkoa ennen itse tapahtumaa. Olihan elokuisesta Helsinki City Marathonista puhuttu, mutta ei nyt ihan tosissaan kuitenkaan. En tuntenut ketään oman ikäistä, joka kyseisen matkan olisi juossut ja tässä oli ehkä se syy koko epäröintiin. Kesän aikana olin juossut lenkkejä ehkä suunnilleen noin kolme kertaa viikossa. Pisin lenkki, jonka olin tuona kesänä juossut taisi olla vajaa 20km. Juoksu on ollut rakas harrastus aina, mutta mikään pitkien matkojen juoksija en ole koskaan ollut. Lenkkieni pituudet olivat pysyvät nätisti 8-15 km:n haarukassa.

Lähdin liikkeelle todella rauhassa ja kiihdytin loppuun kohti. Mitään sykemittaria minulla ei ollut, eli aika fiilispohjalla mentiin. Juoksu tuntui pääosin mukavalta, vaikka jalkoja aika ajoin väsyttikin ja välillä koskikin. Sitä ennen aina ajatteli, että koko matka on yhtä itsensä ja omien ajatustensa kanssa kamppailua, mutta toisin kävi. Katsojien kannustaessa ja ihmismassassa edetessä juoksusta nauttii aivan eri tavalla. Jutusteltiin kavereiden kanssa ja välillä kuuntelin musiikkia. Heitettiin femmoja reitin varrella oleville innokkaille pikkuskideille sekä taputettiin ja näytettiin peukkua kannustajille. Kun meidän tyttöporukka jossain vaiheessa hajosi päädyin juoksemaan 10 km kolmen teräspapan kanssa, joilta irtosi muuten erinomaisen hyvää läppää 😀 Ilmapiiri on kannustava ja jengi tulee helposti juttelemaan. Varsin sosiaalinen tapahtuma siis.

Maaliin päästyäni tiesin, ettei tämä tule jäämään tähän. Ja eihän se jäänytkään.

 

Muista nämä ensimmäisellä maratonillasi

Lopeta arpominen ja ilmottaudu. Kaikki ne arpomiset siitä onko sinusta maratonille selviää parilla klikkauksella. Ikinä ei voi tietää, ellei yritä. Senkus ilmottaudut vaan. Mieluiten hyvissä ajoin, jolloin osallistumishinnat ovat huomattavasti edullisempia. Ilmottautumisen jälkeen takaisinpaluuta ei enää ole. Vielä kun päivität asiasta Facebookkiin (tai perustat postaussarjan blogiin… :D) niin peruutusmahdollisuutta ei yksinkertaisesti ole. Se on menoa nyt!

Jos toi niin minäkin. The Biggest Loser sarjan tyypithän siis juoksevat maratonin siellä dieetin loppuvaiheessa, huom yksin (!!). Kun maratonporukkaa katsoo, niin juoksijaa on kyllä ihan kaikenikäistä ja -kokoista. 

Kyllä tästä selvitään -asenne. Optimistisesta asenteesta ei ole haittaa. Kyllä se maaliviiva sieltä vielä koittaa.

Sykemittari ja suunnitelma. Näistä on hyötyä, mutta ne eivät ole välttämättömiä (kumpaakaan ei ollut ensimmäisellä maratonillani). Omaa juoksuvauhtia on todella vaikea arvioida kun vierellä on tuhansia muita. Sitä helposti lähtee innokkaana ryhmän mukaan ja puolessa välissä huomaakin vauhdin olleen liian kova (been there). Jonkunlainen valmiiksi mietitty suunnitelma helpottaa maaliin pääsyä, mutta mikäli juoksufiilis on katossa ja askel lentää niin anna toki palaa. Liian kova lähtövauhti saattaa kuitenkin kostautua. Varsinkin ensimmäisellä maratonilla maltillinen alku on ihan fiksu veto.

Soittolista kuosiin. Mikäli juokset musiikin kanssa, suosittelen tsekkaamaan edes vähän soittolistaa. Voin sanoa kokemuksella, että siinä 35 km:n kohdalla pitkän soittolistan uumenista päälle pamahtava rentouttava pilatesmusa vaan ärsyttää. Koko matkaa ei kannata juosta musat korvilla, muuten kannustushuudot menevät ohi!

Reittiin tutustuminen suositeltavaa. Ihan kiva tietää mitä on tulossa. Tai sitten vaihtoehtoisesti ei? Itsehän en ole vielä ikinä tutustunut reittiin ennakkoon 😀 

Tankkaa juomapisteillä. Varsinkin aurinkoisena kesäpäivänä nesteytys on todella tärkeää. Tankkauspisteitä on maratonreitin varrella paljon ja ne on merkattu myös reitille. Nauti kuumana päivänä vettä ja urheilujuomaa aina kun voit!

Geelejä mukaan. Vaikka urheilujuomaa aika ajoin reitillä tarjoillaankin, on matkalle hyvä varata mukaan omia energiageelejäkin. Nauti (“nauti” :D) geelit veden kanssa.

Apua pissahätä! Ei hätää, reitillä on paljon bajamajoja.

Tutut kengät joohan. Mitään viimehetken lenkkarivaihdoksia ei kannata lähteä tekemään. Juokse maraton hyväksi todetuilla tutuilla lenkkareilla, joissa iskunvaimennus ja tuki ovat kunnossa.

Tarkeneekohan sortseilla? Yleensä tarkenee.

Nauti. Fiilis tapahtumassa ja etenkin maaliviivan ylityksen jälkeen on sanoinkuvailemattoman upea. Muista nauttia! 🙂

 

Lue juoksukoulun aiemmat:

Peruskestävyys & Vauhtikestävyys

Penikkatauti, pistos kyljessä ja muut juoksijan vaivat

Juoksijan lihaskuntoharjoittelu

Koordinaatioharjoitteita juoksun tueksi

Testissä Adidas Ultra Boost

Tasotestaus

Playlist lenkille

Juoksutekniikka kuntoon

 

T. Sara

Vielä alkuvuodesta käsitteet olivat minulle melko tuntemattomia. Vaikka toisinaan harrastinkin spurtteja tai porrasjuoksua, oli tyypillinen lenkkini se 10 km:n puristus, joka hurahti yleensä 55-60 minuutissa. Hölkkävauhti oli vakio. Palauttavia löysiä lenkkejä saatoin juosta fiiliksen mukaan silloin tällöin. Nämä tosin erosivat tyypillisestä lenkistäni lähinnä matkan osalta, vauhti oli nimittäin aina sama.

P4235914.jpg

top Adidas* / watch Suunto Ambit3* (*=gifted)

Samalla juoksuvauhdilla ja samalla matkalla ei juuri kehitytä. Kehittävä juoksuharjoittelu vaatii monipuolisuutta. Saatiin helmikuussa käteen juoksuvalmentajamme Aki Nummelan (sama mies voitti muuten viikonlopun HCR:n!) meille suunnittelemat maratonjuoksuohjelmat, jotka pohjautuivat näiden tasotestien tuloksiin. Excel-taulukossa kunkin treenin perässä on aina tyhjä kohta, johon lenkin jälkeen kuitataan sykkeet/vauhdit. Ohjelmaa tehdään aina kuukaudeksi eteenpäin juostujen sykkeiden ja vauhtien perusteella.

Koko juoksuohjelma oli jaettu raa’asti matalasykkeiseen peruskestävyysharjoitteluun (pk) ja nopeatempoisempiin vauhtikestävyyslenkkeihin (vk). Näiden lisäksi ohjelmaan on ripoteltu maksimikestävyyttä lisääviä maksimisykkeillä vedettäviä mäkijuoksutreenejä ja spurtteja esim peruslenkkien perään.

Vauhtikestävyyttä on treenattu 1-2 x viikossa, kun taas 3-5 treeniä ovat keskittyneet kasvattamaan peruskestävyyttä. Peruskestävyystreenien kohdalla on saattanut olla etuliite “kevyt” tai “extrakevyt” (tyypillisesti palauttava treeni), jolloin vauhti on tavallista hitaampaa ja sykkeet normaali pk-lenkkiä matalammalla.

 

Peruskestävyysharjoittelu (PK)

Kaikessa yksinkertaisuudessaan se kaiken tekemisen pohja. Aerobinen peruskestävyysharjoittelu tähtää kehon pysyviin rakenteellisiin muutoksiin kuten sydämen koon ja tehon kasvattamiseen sekä lihasten hiusverisuonien määrän lisäämiseen. Suurimman osan liikunnan terveysvaikutuksista saavutat siis tällä tehoalueella. Matalasykkeinen PK-harjoittelu totuttaa elimistöä pitkäkestoiseen harjoitteluun. Rasvojen käyttö energianlähteenä tehostuu sekä pitkillä matkoilla kuten puolimaratonilla ja maratonilla keho säästää elimistön hiilihydraattivarastoja tasaisesti koko matkalle.

PK-treenejä yhdistää rauhallinen vauhti ja matala syke. Treeni tapahtuu aerobisen kynnyksen alapuolella, eli alle sen sykkeen jolloin lihaksiin alkaa mudostumaan maitohappoja (mutta ne kyetään vielä polttamaan pois).

PK-harjoituisten matkojen pituudet vaihtelevat. Peruskestävyyslenkit ovat omassa juoksuohjelmassani liikkuneet 30 minuutin ja 3 h:n välillä. PK-lenkeillä ennalta määrätyt sykkeet vaihtelevat treenistä riippuen 110-135 välillä (aerobinen kynnykseni on 146). Huom. sykkeet ja kynnykset ovat yksilöllisiä!

 

Vauhtikestävyysharjoittelu (VK)

VK-harjoittelu totuttaa kroppaa kestämään maitohappoja sekä parantaa kykyä poistaa niitä lihaksista suorituksen aikana. Se ylläpitää kykyä juosta kovempaa vauhtia pitempää matkaa. Vauhtikestävyysharjoittelu tapahtuu aerobisella alueella, aerobisen kynnyksen ja anaerobisen kynnyksen (=syke jolloin maitohappoa alkaa muodostuu lihaksiin niin vauhdikkaasti, ettet kykene enää postamaan sitä yhtä nopeasti ja uupumus on ennemmin tai myöhemmin edessä) välillä. Omalla kohdallani pk-harjoittelun sykealue on siis n. 146-171.

Tyypillisiä VK-treenejä ovat intervalliharjoitukset, joissa juostaan esim 10 x 500 m vetoja ja kävellään 1,5 min vetojen välissä. Myös esim 45 minuutin vedot n. 165-170 sykkeellä sekä 10 km:n lenkit 12 km/h vauhdilla ovat tulleet tutuiksi.

Omalla kohdallani vauhtikestävyystreenit ovat yksi isoimmista juoksumotivaation kasvattajista. VK-treenipäivinä pääsee irrottelemaan. Treeni on hauskaa vaihtelua perushölkän rinnalla. Vauhtikestävyystreeneihin kuuluu alkuun aina 15 minuutin lämmittely ja loppuun saman pituinen verryttely.

 

P4235851.jpg

sneakers Adidas* / pants Björn Borg* (*=gifted)

Kuten täällä jo mainitsinkin, selvisi juoksijan tasotesteissä, että peruskestävyyskuntoni vaatii vahvistusta. Olinpa sitten salilla tai lenkkipolulla olen tottunut treenaamaan täysillä. Sykkeet huitelevat tyypillisesti liian korkealla. Tulevalle maratonille tarvitaan peruskestävyyttä. Oli aika lisätä PK-harjoittelua ja luopua kevääksi isoista salipainoista.

Hitaasti juoksemisesta nousi yksi haastavimmista asioista tänä keväänä. Kun ekoja kertoja lähdin juoksemaan (“juoksemaan”) alle 120 sykkeen kevyttä pk-lenkkiä oli pokassa pitelemistä. Päällimmäinen ajatus mielessä oli, että liikunko mä edes? Kahden tunnin hidas lenkki tuntuu toisinaan turhauttavalta. Lisäksi tekniikan kasassa pitäminen on huomattavasti vaikeampaa kuin reippaammassa vauhdissa. Hitaaseen vauhtiin lopulta tottua, vaikka alku menikin kirotessa 😀 Nykyään osaan kyllä nauttia niistä kevyistä tunnin lenkeistä, joissa ei hikikään juuri tule.

 

Lue juoksukoulun aiemmat:

Penikkatauti, pistos kyljessä ja muut juoksijan vaivat

Juoksijan lihaskuntoharjoittelu

Koordinaatioharjoitteita juoksun tueksi

Testissä Adidas Ultra Boost

Tasotestaus

Playlist lenkille

Juoksutekniikka kuntoon

 

 

lähteet: Aki Nummela/Runner’s High, Patrol.fi, Fitlandia, Tritrainers

 

T. Sara