Alkuun haluan sanoa teille kiitos. Kiitos jokaiselle, joka luitte, kommentoitte, herätitte keskustelua, puhuitte asiasta ystävienne kanssa tai pysähdyitte miettimään lentopäästö-kirjoitusta. Minun tai jonkun muun asiaan kantaa ottaneen.
Minulla kesti pitkään ennen kuin oivalsin, ettei työskenteleminen ketjuliikkeiden ja matkanjärjestäjien kanssa tarkoita ettenkö voisi muuttaa käyttäytymistapojani ekologisempaan suuntaan. Tähän mennessä olen kokenut, etten voi/minulla ei ole oikeutta edes puhua ekologisuudesta. Minut tuomitaan monesti tekopyhäksi jos puhun kasvissyönnistäni tai kierrättämisestä, samaan aikaan kun kuitenkin matkustan ja pukeudun ketjuliikkeiden vaatteisiin.
Se klassinen “söin jo suklaapatukan, ihan sama vaikka vedän tältä istumalta nyt pitsan, jäätelölitran ja limua – peli on menetetty”.
Peli ei ole menetetty.
Koen, että tässä onkin se iso ongelmakohta koko ekologisuuskysymyksessä. Vertasin podcastissamme säästämistä laihduttamiseen. Ja teen saman myös ekologisuuden kanssa.
Kestävät muutokset harvemmin tapahtuvat yhdessä yössä, tai viikossa. Jos ahnehtii, se yleensä kostautuu. Tavoitteeseen pääsemistä helpottaa suunnattomasti, jos arki maistuu edelleen mielekkäältä. Olipa tavoitteenasi sitten säästäminen, kunnon kohottaminen tai päästöjen vähentäminen.
On niitä inspiroivia ihmisiä, jotka elävät nollahukalla, ja ajattelevat ihan kaiken ekologisuuden kautta, mutta kaikkien ei tarvitse sellaisia välttämättä olla. Ekologisia valintoja voi tosiaankin tehdä melkeimpä ihan joka asiassa, mutta liikaa ei välttämättä kannata ahmia kerrallaan. Oma mielipiteeni on, että pysyvämpiin tuloksiin päästään kun uusia tapoja omaksutaan tapa kerrallaan.
Ekologisuudesta tuttavapiirissäni keskustellessani ja heitä hieman aiheesta haastatellessani huomasin, että suurin osa on selvästi huolestunut ilmastonmuutoksesta. Ekologisuusasiaa leimaa monen kohdalla huono omaatunto ja häpeä. Osa puhui ekologisuuskeskustelun painostavan ilmapiirin ja syyttävän sävyn aiheuttavan vain hallaa. Jotkut ajattelevat, ettei omilla teoilla ole merkitystä, koska maapallolta löytyy suurempiakin luonnontuhoajia. Muutama taas kertoi siitä, ettei oikein tiedä, onko omilla teoilla paljoakaan vaikutusta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.
Ensimmäinen askel on tiedostaa eri vaihtoehdot ja käydä samalla läpi omaa päästökäyttäytymistään. Mitä hyvää teet jo nyt? Missä asioissa voisit parantaa? Millaisia muutoksia voisit tehdä arjessasi?
Päästöjen vähentämiseen liittyviä artikkeleita on julkaistu ties kuinka paljon ja paljon puhutaan konkreettisista ekologisemmista valinnoista, mutta harvoin törmää taulukkoihin, joissa nämä valinnat olisi pisteytetty. Kaikki päästöjä vähentävä toiminta on aina kotiinpäin, mutta millainen on tehokkainta?
Miten vähennän päästöjä niin, että sillä on oikeasti vaikutusta? -artikkeli on yksi niistä, jotka ovat toimineet minulle isona inspiraationa. Krista Jaatisen laatimasta taulukosta löytää konkrettisia vinkkejä sekä niiden vaikutuksia ympäristön säästämiseen.
Olen pyöritellyt ekologisuusasiaa mielessäni jo pitkään ja samalla miettinyt miten voisin tuoda sitä enemmän blogiini. Kaipaisin päästökeskusteluun syyttelyn ja pätemisen sijasta inspiroivaa ilmapiiriä ja positiivista otetta.
Ja sitten välähti.
Meillä on TFW-salilla käytössä Choose One, Lose One -haaste. Joka kuun alussa toteutettavan haasteen ideana on haalia omaan arkeen hyviä tapoja ja päästä eroon huonoista tavoista. Kun hyvän tavan ottaa käyttöön kerran kuussa ja päästää huonosta tavasta irti, on vuodessa kasassa 12 hyvää tapaa ja 12 huonoa tapaa vähemmän. Hyviä haasteita ovat olleet esim kävelen rappuset hissin sijaan, juon arkisin vettä ruokajuomana, käyn nukkumaan viimeistään klo 23 jne.
Tänä vuonna päätin keskittää haasteeni ympäristöön. Päätin, että tämän vuoden (ja ehkä seuraavatkin vuodet) tekisin hyviä tekoja ympäristölle.
Ja miksi ihmeessä pitäisin listani vain omassa tiedossani, miksen jakaisi sitä täällä ja haastaisi teidätkin mukaan?
EKOLOGISUUSHAASTE
Tammikuu 2018
Aloitin maksamaan lentojen kompensaatiomaksuja.
Helmikuu 2018
Duunikalenteri ekologisemmaksi. Raivasin kalenterista “turhat lennot”. Peruin puolelta vuodelta neljä työmatkaa/pr-matkaa, joihin kaikkiin liittyi lentämistä ja päätin alkaa harkitsemaan työmatkalentämistäni entistä tarkemmin.
Maaliskuu 2018
Vaihdoin sähkösopimukseni ekosähköön.
Huhtikuu 2018
En osta enää muovikasseja kaupasta, vaan kannan mukanani kangaskassia. Jos on pakko ostaa kassi, ostan paperikassin.
Toukokuu 2018
Alan kierrättämään muoveja. Kierrätetään jo pahvit, bio, metalli ja lasi, mutta muovinkieräystä meidän taloyhtiössä ei (vielä!) ole. Kaupungin muovinkierrätyspiste sijaitsee kuitenkin aika lähellä salia, johon ne on kohtalaisen iisiä dropata pari kertaa viikossa!
Noh, miten on? Lähdettekö mukaan haasteeseen? 🙂
xx Sara
Posted at 13:32h
in
Uncategorized
by Sara
