*Kaupallinen yhteistyö: sloggi
Kuulen tuttua kolistelua keittiöstä. Blenderiin kaadetaan jäisiä mustikoita, tästä ei voi erehtyä. Avaan silmät ja kurkkaan yöpöydällä olevaa puhelinta. 7:08. Herätykseeni olisi vielä 20 minuuttia, tai ehkä kymmenen. En muista kumpaan illalla päädyin. Arvon aina 7:20 ja 7:30 välillä.
Viskaisen peiton päältäni. Haluaisin olla se tyyppi, joka upottaa seuraavaksi tohvelit jalkaansa, mutten ole. Tohvelit eivät koskaan pysy jaloissani. Ajatus tohveleista tuntuu aina houkuttelevammalta kuin mitä todellisuus on.
Avaan rullaverhot. Tavallisesti rauhallisessa risteyksessä on hulina päällä. Salkku kädessä kävelevä mies ja kaksi koiranulkoiluttajaa. Isä ja huomioliiveihin puettu tytär käsi kädessä. Vastakkaisessa talossa syödään aamiaista. Taivas näyttää siniseltä, vaikka aurinko ei kunnolla paistakaan. Avaan ikkunan ja hengitän keuhkoni täyteen raikasta kevätilmaa.
Venyttelen pikaisesti, ihan muutama kroppaa herättelevä liike vain. Kehossa tuntuu tänä aamuna hyvältä. Mistään ei kiristä, ei edes takareisistä.
Kurkkaan itseäni vessan peilistä. Mietin hetken jaksanko pestä tänään hiuksia ja päätän etten jaksa. Vaikka todellisuudessa siis pitäisi. Pitäisi aina kun vähänkään epäilyttää. Tartun hammasharjaan. Irvistelen tuttuun tapaan peilikuvalleni hampaita harjatessani ja samalla muistutan itseäni jälleen kerran uuden sähköhammasharjan laturin ostamisesta. Se hajosi jo yli kaksi kuukautta sitten. Voisikohan laturia vielä korjata? Tuskin, tai no, pitää kysyä. Pesen kasvot ja lisään kasvoöljyä.
Auringonsäteet ovat ilmestyneet keittiöön. Valo paljastaa lattialta leivänmuruja. Niistä jää hauskat varjot. Kahvipannun pohjalle on jäänyt vettä ja se porisee tulikuumaa pannua vasten. Yksi suosikkiäänistäni ehkäpä. Liedellä odottaa kaksi paistettua kananmunaa ja blenderissä on kuin onkin mustikkasmoothie odottamassa. Aika onnekas olen kun saan herätä valmiiseen pöytään lähes joka aamu.
Poikaystävä lukee hesaria ja hyräilee. Hänellä on tapana irroittaa lehdestä minua eniten kiinnostava osio valmiiksi omalle paikalleni. Tänään se liittyy nykytaiteilijaan, joka päätti elää 6kk ilman nettiä.
Hörppään kauramaidolla höystettyä kahvia ja käyn artikkelin kimppuun.
Päälläni on sloggin tänään 4.4 lanseerattavan ZERO Feel Soft Bra -malliston alusvaatteet. Sloggi on tuonut saumattomiin suosikkiliiveihini takaa kiinnitettävät hakaset ja hieman lisää tukea. ZERO Feel Soft Bra on nimensä veroinen, äärimmäisen mukava ja pehmeä, mutta samaan aikaan kuitenkin ryhdikäs. Tasainen muotoilu ei erotu vaatteiden alta ja syvempi liivimalli menee mainiosti avonaistenkin paitojen kanssa!
xx Sara
Posted at 15:01h
in
Uncategorized
by Sara
