DSC_9820.jpg

 

Aamupalat. Voisin syödä pelkkiä aamupaloja pitkin päivää (ja aika usein syönkin…).

Blogi. Se alkoi 8 vuotta sitten puoliläpällä, täysin harmittomana harrastuksena, ja nyt siitä on kehittynyt minulle työ. Tämä keissi on opettanut, että hommiin ryhtyminen kannattaa aina. Koskaan ei tiedä, ellei aloita.

Cv. Päivitin juuri omani. Cv on myös sana jota yritän saada aina läpi Scrabblea pelatessamme, mutta sitä ei koskaan hyväksytä.

Dexter oli naapurimme kissan nimi kun olin ekalla luokalla. Ehkä siistein kissan nimi ikinä?!

Europe House – kovin kauppa ikinä. Tuhlasin kaikki rahani aina tänne. EH:n puhallettava tuoli löytyi niin itseltäni kuin 3310 puhelimeltani (Y)

Fiilistely. Tilanteiden maistelu ja hetkiin pysähtyminen. Parhautta.

Granola. Valmistin juuri jättimäisen lasipurkillisen. Pitääki puskea ohje tänne joku päivä!

Haastava. Nimittäin tämä aakkosjuttu. Enhän mä keksi näihin vaikeisiin kirjaimiin mitään 😀

 

DSC_9926.jpg

 

Innostuminen. Mitä olisikaan elämä ilman innostumista. Innostun joka päivä, ja useita kertoja! 

Jodel. Täysin koukussa tähän Skamista tuttuun applikaatioon!! Kiitos vaan Henriikka haha.

Kult on uusi lempinimeni. Kulta on ilmeisesti liian pitkä 😀

Lumiukko. Legendaarinen tarina lapsuudesta kun tehtiin iso lumiukko äidin kanssa meidän pihalle. Halusin vielä käydä laittamassa jälkikäteen porkkanan sille nenään. Myöhemmin selvisi, että tuo porkkana oli isketty just sille korkeudelle, mille 80 senttinen nappula sen nyt ylettää laittamaan 😀 Siellä se patsasteli iloisena pihalla…

Mökki. Saunomista, pihapelejä, mustikoiden poimimista, lukuhetkiä riippukeinussa, nuotion tuoksua ja muurinpohjalettuja. Mökki-ikävä!

Nyhtislasagne. Poikaystäväni kokkasi tätä tänään ja huhhuijaa kuinka hyvää se oli! Onneksi isosta satsista riittää monelle päivälle.

Oma koti. Samaan aikaan olen innoissani ja vähän ahdistunut. Löytyisipä se täydellinen koti jo piaaaan.

 

DSC_9919-2.jpg

 

Perpa oli nimeni mIRC:ssä ja IRC-Galleriassa. Kaikki kutsuivat minua tällä nimellä kotikaupungissani Kotkassa?!

Quattro Stagioni oli pitsa, joka tilattiin aina Jannin kanssa teininä. Perhekoossa, tietenkin. Samalla kun syötiin, soiteltiin pilapuheluita. Good old days!

Rax lukee omassa ystäväkirjassani lempiravintolan kohdalla 😀 Muistan edelleen kun tokalla luokalla mentiin Raxiin syömään. Oltiin pistetetty huulipunaakin.

Savonlinna. Yay, päästään pian kyläilemään tässä syntymäkaupungissani!

TFW. Vaikka vierailenkin täällä vain 4h viikossa (jos sitäkään) on paikasta tullut minulle kuin toinen koti. Sali on muuttanut ajatusmaailmaani ja tuonut rutkasti itseluottamusta ja positiivisuutta arkeeni. Se on aika hyvin salilta.

Uusi meikkivoide. Ostin tänään Alexan hehkuttaman Estée Lauderin Double Wearin! Innolla odotan miten tän kanssa käy!

Verkkarit. Mitä kuluneemmat, sen paremmat. Vaihdan verkkarit heti ensimmäisenä jalkaan kun tulen kotiin. 

 

DSC_9966-2.jpg

 

Wolt. En muista enää millaista oli elämäni ennen Woltia…

Yatzy. Voi luoja kun ollaan koukussa tähän noppapeliin. Pelattiin aamiaisen yhteydessä ja kahvitauolla. Ja viime viikonloppuna viiteen asti aamulla…

Zalee. Sana, jota viljelin teininä. Erittäin cool.

Åre. Muutama hassu päivä ja päästään rinteeseen, YES!

Ässä mix hampparit aka värisuora. Hei vähänkö tekis mieli näitä just nyt!

Ötökkä. Tämä oli paras mihin Ö-kirjaimella pystyin. Vaikka mietin ihan tosissani. Ainakin viisi minuuttia. Ei liity millään lailla minuun eikä varmaan kehenkään muuhunkaan 😀 Kiitos ja anteeksi!

 

xx Sara

_MG_5854.jpg

 

Kehittyminen ja tavotteiden saavuttaminen tuntuu hyvältä. Oli se sitten leuanvetoennätys, ihannepaino tai putkeen mennyt projekti -onnistuminen tuntuu aina hyvältä. Päästyäsi uudelle levelille, nälkä alkaa kasvaa: haluat kehittyä entisestään. Mutta entä jos niin ei käykään? Entä jos ei ole aikaa, halua tai koko homma vaan jotenkin vähän jää? Mitä sitten kun vanhoihin “ennätyksiin” ei enää pääsekään käsiksi?

Tämä on ollut minulle aina todella vaikea asia sisäistää. Kun projekti X meni täydellisesti nappiin ja tulokset olivat kertakaikkisen timanttiset, aloin vertaamaan kaikkia projektejani aina tähän. Vaikka seuraavat projektini sainkin hyvin tuloksin kunnialla maaliin, välillä kera erityiskiitosten, en osannutkaan juhlistaa niitä, koska paremminkin oli mennyt. 

Huomaan toisinaan vähätteleväni taitojani, jotka eivät ole sitä priimaa ennätystasoani. Toisinaan jopa torun itseäni. Laiska muija, mikset ole panostanut tähän.

 

_MG_5878.jpg

 

Syy siihen, että joku juttu on jäänyt vähemmälle huomiolle (lue ei ole ennätystasolla), on elämä. Se nimittäin harvemmin koostuu yhdestä osa-alueesta. 

Elämän eri osa-alueilla voi mennä tosi hyvin ja ne voivat olla erinomaisessa balanssissa keskenään, mutta yhtäaikaisesti on aika mahdotonta elää ennätystasolla kaikilla elämän sektoreilla. Vaikka kehittyminen on tärkeää, sitä on haastava tehdä koko ajan, kaikkialla. Ainakaan ilman, että ajaa itseään totaalisen loppuun. 

Välillä mennään duuni tai opiskelu edellä ja nautitaan kotona yhteisestä ajasta. Välillä fokusoidaan vahvemmin saliin ja ruokavalioon, välillä reissaamiseen. Välillä nähdään paljon ystäviä, kokeillaan uusia harrastuksia, keskitytään uuteen perheenjäseneen, kodin remontointiin tai treenataan juoksukautta varten lenkkipoluilla. Joinakin kausina innostutaan ruoanlaitosta, tapahtumista, sisustamisesta, dokkareista, lautapeleistä tai lukemisesta. 

Jos kauden aikana joku asia on ollut tärkeämmässä roolissa kuin toinen, se on erittäin ok. Ei siitä pidä potea huonoa omaatuntoa tai pyydellä erikseen anteeksi. Sitä paitsi kaikista asioista (intohimoisistakin sellaisista) on hyvä ottaa välillä vähän etäisyyttä, tauon jälkeen tekeminen tuntuu taas entistä siistimmältä 🙂 Ja itse ainakin huomaan, että juuri tuon tauon jälkeinen puusti yleensä ajaakin niihin henkilökohtaisiin ennätyksiin!

 

_MG_5882.jpg

Pictures: Marianna Mäkelä

 

Koen, että elämä on parhaillaan tasapainottelua ja erilaisten kausien hyväksymistä.  Huomaan, että ainakin omalla kohdallani on hurjan mukava innostua tietyistä jutuista aina kausittain – vaihtelu virkistää! Pettyä ei kannata, vaikkei jokainen projekti olisikaan edeltäväänsä tuloksekkaampi tai ykkösmaksimi uusi ennätys. 

Olkoon tämä tiistai-illan kirjoitus muistutuksena itsellenikin. Lempeyttä ja ymmärtäväisyyttä myös sille peilistä kurkkaavalle tyypille!

 

xx Sara

Viime kesänä Zaran alennusmyynneistä ostetut, nilkkapituiset, revityt farkut kuuluvat nykyään vaatekaappini klassikoihin. Farkut ovat hurjan monipuoliset, niitä on näkynyt vaikka missä asuissa, vuodenajasta riippumatta. Rennon boyfriend-henkisen mallin ja pehmeän materiaalin ansiosta näissä on vieläpä mukava viettää pitkiäkin päiviä.

Millaisiin vaatteisiin olen suosikkifarkkujani vuoden aikana sitten yhdistelly? Ainakin näihin neljään!

 

1. Musta poolo + nilkkurit

 

DSC_1084-checker.jpg

Musta ja sininen toimivat yhdessä hurjan kivasti. Kuvan asu on varsinainen luottoyhdistelmäni, jota on tullut puettua talvella useaan otteeseen. Ja kiitos varrellisten kenkien, nämä vajaamittaiset farkut ovat olleet käytössä ympäri vuoden! Asu ja tuotetiedot täällä.

 

 

2. Silkkimekko + sandaalit 

 

DSC_6777-checker.jpg

 

Silkkisen pitsimekon eli kavereiden kesken “alusmekon” ja revittyjen farkkujen yhdistelmässä on vain jotain! Yhdistä pitkään jakkuun ja sandaaleihin. Asu ja tuotetiedot täällä.

 

 

3. Raitapaita

 

DSC_9607.jpg

DSC_9605.jpg

Vaaleansininen raitapaita yhdistettynä sininiin farkkuihin – tällä yhdistelmällä ei kertakaikkiaan voi mennä pieleen! Viimeistele raikkaan keväinen look värikkäällä laukulla! Asu ja tuotetiedot täällä.

 

 

4. Tennarit

 

DSC_1206-checker.jpg

Kevään  heittämällä paras yhdistelmä tulee tässä: nilkkapituisiet farkut ja valkoiset tennarit. Voi luoja, että voikin olla herkullinen combo, vai oletteko eri mieltä?! Asu ja tuotetiedot täällä.

 

 

xx Sara

Tags: