HUOM Lukijatreeniin tulijat! 

Paikat vietiin sen verran ansiokkaasti käsistä, että viimeisten paikkojen kohdalla (samalla sekunnin kymmenyksellä ilmottautuneiden kohdalla) järjestelmä on saattanut ilmoittaa tapahtumaan pääsystä, vaikka todellisuudessa joku on ehtinyt ennen sinua. 20 nopeimman nimet on kuitenkin ylhäällä ja olen lähettänyt jokaiselle heistä vahvistusmeilin tapahtumaan pääsystä. Mikäli et ole saanut meiliäni, et ole 20 nopeimman joukossa. Kiitos vielä kaikille mielenkiinnosta. Tuli fiilis, että tällaisiä pitää järjestää enemmänkin 🙂

DSC_2048-2.jpg

Sara 7v päästettiin taas valloilleen kun TFW:n valmentajat haastoi mut kokeilemaan muutamaa uutta liikettä, joita kutsun tempuiksi ihan vaan koska temppu on niin huikea sana. Temput on best! Innostuin jopa niin säälittävän paljon, että aloin vaatimaan salille erillistä tempputuntia, koska ööh, kuinka siistiä se olisi?! Vanha kunnon tempputunti!

Tämän liikkeen nimi on L-sit ja sen oikeaoppinen toteutustapa näyttää jokseenkin tältä. Onko tuttu? Suurin haaste oli saada jalat suorana ylöspäin. Vaikka käsiä sai puskettua suoriksi, pakka hajosi siinä vaiheessa, kun alkoi nostamaan jalkoja ilmaan. Ja seuraavaksi maattiinkin lattialla – näittekin ehkä Snapchatista… 😀

Liikkeenä siis haastava, muttei mahdoton – challenge accepted! Ei muuta kun käsilläseisontaa treenaamaan, eiköhän tämä kesällä viimeistään mene! Ja siis kuinka paljon siistimpää tällaisen taidon opettelu on siihen uuteen leuanvetoenkaan verrattuna?!

Koska itse olen ihan aloittelija näissä, ajattelin kysellä teiltä vähän vinkkejä! Onko kellään menossa parhaillaan joku uuden tempun opettelu? Tai onko ideoita mitä muuta kuin L-sittiä voisi treenailla? 

DSC_2039-2.jpg

top Nike // pants Adidas // sneakers Reebok

 

Training some L-sits at the gym. It was my very first time I tried this and I got hooked, I mean how fun was that! The exercise was quite challenging but not impossible. I made a promise that I’m killin it at the beginning of the summer, you’ll see, haha! Really need to practice this!

 

xx Sara

DSC_1379.jpg

*Kaupallinen yhteistyö: Apetit

 

Ostan vihannekseni siltä osastolta, johon ensimmäisenä saavutaan kun kauppaan astutaan sisään. Punnitsen ja lastaan kauppakärryn lähes täyteen vihanneksia ja hedelmiä, kunnes jatkan matkaani eteenpäin. Pakasteena en osta oikeastaan mitään (paitsi jädeä. Okei myös mangoja). Marjoja kiskottiin viime kesänä maasta sen verran, että niiden pitäisi riittää pitkälle kevääseen ja mitäs muuta sieltä pakasteesta kalapuikkojen lisäksi saakaan. Ainiin, vihanneksia. Epäilyttävää.

Ensimmäinen mieleen tuleva asia pakastevihanneksista? Huoltoasemalla tarjoiltavan havajin leikkeen vieressä ne neljä porkkanaa ja kolme parsakaalia. Eihän ne hyvältä maistuneet. Mutta kuulkaa, ei kaikki pakasteet samalta maistu, ei vaikka samasta altaasta niitä kaupassa kaivetaankin. Pakasteissa on eroa. 

Otin haasteen vastaan ja noukin pakastealtaasta sylillisen Apetit -pakastevihannespusseja, joista valmistin muutamaan kertaan ihan niitä tavallisia arkiruokia. Ja kuinka kävi? – Hyvin. Erittäin hyvin! Tai siis enhän minä eroa huomannut entiseen. Tuoreiltahan ne maistuivat, ja mikseivät maistuisi, tuoreitahan ne ovatkin?! Jopa meidän kotitalouden ahkerampi kokki näytti hyväksyvää peukkua pakastimen uusille asukeille. Pakastin toimii tuorevihannestiskin jatkona siis jatkossakin, erityisesti näin talviaikaan!

DSC_1348.jpg

 

Viisi asiaa pakastevihanneksista

1. Jotenkin sitä aina ajattelee, etteivät pakasteet ole tuoreita, mutta ovathan ne! Esimerkiksi Apetit pakasteherneet syväjäädytetään muutaman tunnin päästä niiden keräämisestä. Pakastevihannekset myös säilyvät laadukkaina ja terveellisinä, koska ne toimitetaan jatkokäsittelyyn mahdollisimman pian korjaamisen jälkeen. 

2. Pakastetut raaka-aineet säilyvät kauemmin kuin tuoreet. Esimerkiksi edellä mainitut herneet säilyvät tuoreina ?20-asteessa vähintään 18 kuukautta. Ei siis pilaantuneita vihanneksia eikä ruokahävikkiä!

3. Pakastevihannekset on valmiiksi puhdistettu, kuorittu ja pilkottu – helppo, edullinen ja nopea tapa huolehtia päivittäisestä kasvistarpeen täyttymisestä!

4. Pakasteruoat ovat 100%:sesti syötäviä. Et maksa esimerkiksi vihannesten syömäkelvottomista osista kuten kuorista tai kannoista. 

5. Erityisruokavaliota noudattavan on helppo tehdä valintoja, sillä pakasteiden pakkauksista löytyy tarkat tiedot ainesosista ja ravintosisällöstä.

DSC_1392.jpg

Viimeisimpänä pakastevihannesruokana oli tämä alkuviikosta valmistettu uunilohi! Voin sanoa, ettei uunilohen valmistaminen ole ikinä ollut näin helppoa 😀 Siis apua, enhän mä muuta tehnyt kun kaadoin pussien sisältöjä vuokaan. I love it!!

 

Uunilohi vihanneksilla

 

kirjolohifilee

1 ps kartanon kasvikset

1 ps vihreitä papuja paloina

1 ps parsakaalia

1 ps kotimainen porkkanaviipale

1 chili

tuoretta inkivääriä raasteena

pippuria

suolaa

soijaa

oliiviöljyä

1 sitruuna

 

Aseta lohi vuokaan ja mausta se suolalla ja pippurilla. Kaada kalan ympärille jäiset pakastevihannekset (kaikki 4 pussia). Sekoita vihannesten joukkoon hienonnettu chili ja raastettu inkivääri. Mausta vihannekset oliiviöljyllä ja soijalla. Leikkaa kalan päälle muutama sitruunaviipale. Paista uunissa 200c n. 30 min. 

 

Psst. Osallistu täällä kisaan 10.4. mennessä ja olet mukana arvonnassa

 

xx Sara

DSC_0751.jpg

Istuttiin meidän makkarissa ja pengottiin vaateröykkiön keskellä kirppikselle meneviä kamoja. Kello oli 12.30 maanantaipäivänä kun raotin sälekaihtimia. Hyvin, hyvin likaisien ikkunoiden takaa avautui marraskuuta muistuttava sääilmiö: taivaalta kaadettiin loskaa. Oltiin varattu kalentereistamme tälle päivälle pari tuntia tehokasta valokuvausaikaa, mutta luontoäiti oli kanssamme ilmeisesti eri mieltä. Kuunneltuaan tovin valitustani siitä kuinka kaikkialla muualla (=Nicaraguassa…) valokuvaaminen on niin paljon helpompaa, ystäväni Ella avasi suunsa: “mutta eikö meidän pitäisi kääntää haastavat kuvausolosuhteet vahvuuksiksi”.

Käsittämätöntä, että joku jaksaa olla noin optimistinen, tälläiselläkin säällä! Mutta näinhän se on, heikkouksista vahvuuksiksi, right? Turha meidän on täällä pohjoisessa nillittää talvesta ja lumesta, sillä näistä ei pääse mihinkään, talvi tulee joka vuosi. Ja sama se on kaikilla muillakin elämän osa-alueilla. Kun asioihin, joihin ei pystytä itse vaikuttamaan, asennoituu eri tavalla, se helpottaa huomattavasti. Ja mikä parasta, sillä voi olla merkittävämpiäkin seuraamuksia! Surkean syksyn ja tylsän talven sijaan keskitytään siis ennemmin siihen, miten saadaan hyödynnettyä niitä ja otettua niistä kaikki ilo irti – myös valokuvauksen näkökulmasta. Lumiseen metsään, keskelle vesisadetta, räntäiseen kadunkulmaan – you name it. Voin muuten vakuuttaa, että toimii, katsokaa vaikka.

Sen sijaan, että lähdettiin etsimään sitä kuivinta katosta ja keväisintä tietä, mentiinkiin keskelle räntäistä ja lumista niittyä. Ja olen muuten todella iloinen, että mentiin. Yksinkertaisesti rakastan näitä kuvia!!! Ps. edellisen lauseen pystyy varmaan myös päättelemään kuvien määrästä.

DSC_0766.jpg

DSC_0850.jpg

DSC_0776.jpg

DSC_0932-2.jpg

DSC_0846.jpg

DSC_0853-2.jpg

DSC_0894.jpg

DSC_0777.jpg

DSC_0803.jpg

DSC_0825.jpg

DSC_0865.jpg

DSC_0928.jpg

knit & Other Stories // roll neck Zara // pants Lindex // shoes Vagabond // hat 2hand

 

I started my week with Ella. So far it’s been quite busy year for both of us and we haven’t got a chance to meet up until now. I was so happy that we could finally chat and take some pictures. Of course the weather was, let’s say challenging on that day. It was raining and snowing at the same time, not the best day to take outfit pictures, or was it? Instead of the usual (heading to shelter) we drove to the snowy meadow near by. So happy that we did this. I just love the pictures!

 

Pictures: Ella Elers

xx Sara

Tags: