Syömishäiriöt ja anoreksia

sara.png

 

Palasin tänään selailemaan kuvamuistoja ajoilta, jolloin oli normaalia käyttää kalorilaskureita, “herkutella” sokerittomilla Läkerol-pastilleilla, tarkkailla painoa päivittäin ja olla vähän väliä naistenlehdistä bongatuilla pikadieeteillä. 

Suomen mielenterveysseuran mukaan syömishäiriöt ovat mielenterveyden häiriöitä, joissa ihmisen suhde ruokaan, liikkumiseen, kehonkuvaan tai muuten käsitykseen itsestä vaikuttaa hänen terveyteensä haitallisesti. THL:n Nuorten aikuisten terveys ja psyykkinen hyvinvointi -tutkimuksen mukaan 6 prosenttia 20?35-vuotiaista naisista on sairastanut joskus syömishäiriön. Uskallan väittää, että todellinen prosenttiosuus on suurempi.

Aihe on arka. Syömishäiriöön sairastumista ei ole helppo myöntää, eikä siitä ole muutenkaan helppo puhua. Ja tämä takuuvarmasti vaikuttaa tilastoihin.

Toinen haaste on määritelmä. Mikä on terveellisesti elämistä? Ja milloin terveellisesti eläminen menee yli? 

Minulla ei koskaan todettu virallista sairautta, mutta edellä mainitun mielenterveysseuran määritelmän mukaan suhteeni ruokaan, liikkumiseen, kehonkuvaan tai käsitykseen itsestäni kyllä vaikutti tiettyina aikajaksoina terveyteeni haitallisesti. Näin jälkikäteen on huomattavasti helpompi hahmottaa kokonaiskuvaa.

Tänään ilmestynyt podcast-jaksomme käsittelee syömishäiriöitä. Millaista oli elää teinivuosia kun ihanne naisvartalo oli anorektisen laiha ja pysyvien elämäntapamuutosten sijaan mediaan nostettiin toinen toistaan erikoisempia pikadieettejä?

Jaksossa Marianna kertoo läpikäymästään anoreksiasta, josta ei ole julkisesti puhunut oikeastaan koskaan aiemmin. Miten kaikki alkoi, miten anoreksiasta selvittiin ja millaisia haavoja sairaus on jättänyt?

Jakakaa ihmeessä ajatuksia aiheesta kommenttiboksissa tai vaikkapa Yksillä Instagramissa.

 

 

xx Sara

7 Comments
  • Vierailija
    Posted at 04:54h, 04 October

    Seurasin päivätyksiäsi tuolloin. Kuvat ja blogipäivityksesi silloin saattoi olla hyvinkin vahingollisia muille, joilla oli riski kasvanut syömishäiriöön sairastumiseen. Tuon tyyppiset kuvat saaattavay lietsoa ja yllyttää muita samanlaiseen käyttäytymiseen.

    • saratickle
      Posted at 10:39h, 04 October

      Kuten tässä kirjoitinkin, ajattelumallini oli silloin hyvin erilainen. Käytännössä olin itsekin jollain tavalla sairas, vaikken asiaa silloin hahmottanutkaan. Onneksi tilanne on muuttunut ja onneksia näistä aiheista puhutaan ääneen.

  • anonyyminennn
    Posted at 09:31h, 04 October

    Aiempaan kommenttiin liittyen: nämä kuvat voivat toimia edelleenkin inspiraationa ihmisille, jotka syömishäiriöstä kärsivät. Jotkut syömishäiriöiset jopa kokevat, että tällaiset bloggaajien ulostulot todella anorektisten kuvien kanssa ovat jonkinlaista kehuskelua siitä miten “huonossa kunnossa” kukin on ollut. Toki nämä sinunkin kuvat löytää käsiinsä varmasti jostain muualta, mutta alalla työskentelevänä alkaa aina itseä vähän harmittaa, kun blogeissa uudelleenjaetaan tällaisia kuvia. :/
    Mutta olet ihana ja aihe on ehdottoman tärkeä! Huolimatta siitä, että mahdollisimman hoikka vartalo ei ole enää (?) se suosituin vartalomalli, on syömishäiriöt valitettavan yleisiä. Sairaalloisilla keinoilla niitä ihannevartaloita joka tapauksessa tavoitellaan. Ja ainahan kyse ei ole siitä.

    • saratickle
      Posted at 11:03h, 04 October

      Kiitos palautteesta ja lämmittävistä sanoista 🙂

      Mä näen asian vähän eri tavalla. Itselläni ongelma oli selkeästi se, etten suostunut myöntämään tapojeni ja ajatusmallieni olevan epäterveellisiä. Se, että näistä puhutaan ääneen, madaltaa kynnystä terveelle keskustelulle ja herättää ehkä samojen asioiden kanssa kamppailevat pohtimaan omaa käyttäytymistään. 

      Kuvamuistoilla halusin tuoda esiin sen, että tänä aikana en voinut hyvin, vaikka blogista välittyikin iloinen ja hasuka fiilis. Käytin tuhottomasti energiaa kalorien kelailuun, se hallitsi elämääni halusin tai en. Vaikka jossain kuvissa näytän iloiselta ja menevältä, en ollut onnellinen.

       

       

  • Aliiiiiiiisa
    Posted at 14:35h, 04 October

    Hei, olisiko mahdollista että podcastinne olisi myös Podcastit sovelluksessa? Sieltä olisi helpompi sekä mielekkäänpää kuunnella kuin suplasta 🙂
    Toivoisin myös että podcastinne aiheet olisivat vähän syvällisimpiä. Toki ei ehkä näin rankka aiheisia kuin tämä. Olisi kiva saada teistä hieman syvällisempi fiilis kuin mitä blogista jo saa. Toki tykkään jo näitä kuunnella ja jatkossakin kuuntelen:) ihana blogi myös edelleen! Mielettömiä kuvia ja ihanan hauskoja tekstejä!

  • miimii
    Posted at 05:20h, 05 October

    Hei,
    muistan nimenomaan joskus vuonna 2011 kun katsoin blogiasi “thinspiration”-mielessä. Onneksi ajat ovat muuttuneet, ja sekä sinä että minä ajatellaan nykyään kropasta, liikunnasta ja elämästä eri tavalla kuin silloin 🙂
    Kaikkea hyvää sulle!

  • Oo
    Posted at 12:22h, 06 October

    Oletko koskaan ajatellut voisiko noilla teini-iän elämäntavoilla olla mitään yhteyttä ärtyvän suolen oireyhtymään? Itse kuuluin myös niihin jotka herkutteli läkerol-pastilleilla, kaikista tuotteista valittiin aina ?kevyt? -vaihtoehto (maitotuotteet, limut, mehut, sipsit jne), vedin arkipäivät 1000 kalorilla ja yhtenä herkkupäivänä piti vetää ruokaöverit. En muista tuolloin kärsineeni vatsaoireista, mutta ne puhkesi pari vuotta tuon kauden jälkeen. Tuntuu, että aika monella meidän ikäluokasta on vatsan kanssa ongelmia