Olen blogissa kertonutkin pienestä ulkoisesta muodonmuutoksesta (postaus täällä) tai oikeastaan voidaan puhua pikemminkin sisäisestä muodonmuutoksesta, joka vuoden aikana on hiljalleen, ajoittain jopa vahingossa tapahtunut. Treenannut olen aina, aiemmin ehkä jopa enemmän kuin nykyään. Mistä ihmeestä siis johtui se vuoden takainen turvotus ja pöhötys, etenkin kasvoissa?

kuvat kesältä 2013

Ei turhaan puhuta, että kehon hyvinvoinnissa ravinnon määrä on 80% ja treenin 20%. Aiemmin en juuri syönyt kunnon ruokaa. Paljon rahkaa, raejuustoa, ruokana lähes aina salaattia, purkkitonnikalaa jne. Suuret määrät maitotuotteita ja hyvien ravintoaineiden puuttuminen. Siihen kylkeen epäsäännölliset ateriarytmit, joita taas seurasi liikaa kerralla syöminen ja jatkuva napostelu. Näitä pidän suurena syynä muutosten johtumiseen.

kuvat kesältä 2014

Olin ennen se tyyppi joka naureskeli niille, joiden oli pakko saada lounas tiettyyn aikaan ja koko päivä suunniteltiin ateriarytmien mukaan. No, nyt minä olen yksi heistä, ja todellakin onnellinen siitä.
Miten te tulkitsette lauseen: “katsoo mitä suuhunsa laittaa”? Minä suomensin ennen, että ei syö suklaata eikä sipsejä sekä välttää mikroruokia. Nykyään tuo lause on saanut uuden merkityksen. Olen oivaltanut, että se ei tarkoita pelkästään “huonon ruoan” pois jättämistä (mihin lause tavallaan itsessään viittaa), vaan lisäksi myös ravintorikkaiden ruoka-aineiden lisäämistä. Lisäämistä paljon.
Erot ruoka-aineissa. No eipä ollut tätäkään aikaisemmin tullut mietittyä. Istuin taannoin meidän Cocovi-haasteeseen kuuluvalla Jaakko Halmetojan luennolla, jossa puhuttiin ruoka-aineiden ravintoarvoista. Ei siis kaloreista, vaan vitamiineista, raudasta, kalsiumista, magnesiumista, kaliumista jne. Aikaisemmin olen skippaillut tällaisia taulukoita tyylillä ketä kiinnostaa, ihan sama, turhaa hifistelyä. Tällä kertaa selkeästi esitetty juttu kolahti kovaa. Päivittäisiä asioita, joita ei sen suuremmin tule mietittyäkään. Yleisestihän ajatellaan salaatin olevan se terveellisyyden perikuva. Kevyt ja terveellinen salaatti. Jotain vihreää lautasella = pala lehtisalaattia. Kevyt kyllä, mutta terveellinen, ööh ei? Taulukko paljasti salaatin onnettomat ravintoarvot. Samoin kurkun. Pysähdyin miettimään. Salattia, kurkkua + tonnikalaa minä olen pari vuotta takaperin mutustellut varmaan jokaisella ateriallani ja kuvitellut eläväni sitä terveellistä elämää. Tuo minun silloinen ravintorikas ruokani on ollut kaukana todellisuudesta.
Mitä ylipäätään terveellisellä ruoalla tarkoitetaan? Ennen koin, että terveellinen=rasvaton, vähäkalorinen ja salaatit. Nykyään ajatusmaailma on muuttunut. Terveellinen ruoka=ravintorikkaita ruoka-aineita. Rehellisesti en edes osaa sanoa tänä päivänä saamista kalorimääristä yhtään mitään. Ne saattavat paukkua ylärimoissa, mutta kalorit ovat peräisin hyvistä lähteistä.

Myönnän perääntyneeni taka-alalle siinä vaiheessa kun superfoodit astuivat kuvioihin muutama vuosi sitten. Ihan outoja ruoka-aineita, marjoja, sieniä ties mitä, joista en ollut aiemmin kuullutkaan. Mitä ne oikein sisältävät? Kuulemma hyviä juttuja? Mistä tiedän mitä minun pitäisi syödä? Ollaan melkoisessa viidakossa, jossa meikäläinen, maalaisjärjen nimeen vannova tallaaja ei tunne olevansa omalla maaperällä.
Olen käyttänyt Chia-siemeniä ja jonkin aikaa myös Maca jauhetta. Silti suurin peukku nousee kotimaisille sekä tavallisista ruokakauposta löytyville ruoka-aineille, joiden ravintoarvot ovat kohdillaan: metsämustikka, puolukka, lehtikaali, parsakaali, hapankaali, avocado, porkkana, pavut, inkivääri, omena, punajuuri, lanttu jne.
Halmetoja nosti hyvän pointin esiin. Mitä vahvempi väri ja maku, yleensä myös sitä enemmän ravintoaineita. Asia jota en ole sen kummemmin ajatellutkaan. Taas nousi mieleeni lehtisalaatin haalean vihreä väri ja mauton maku. Sama kun tiputtaisi kaksi euroa viemäriin. Ei enää lehtisalaattiruukkua kauppakoriin!!

Smoothiet ovat aina olleet hyviä, ja vuoden aikana niitä olen lisännyt roimasti. Olen kokeillut erilaisia reseptejä ja heittänyt blenderiin välillä oudoiltakin tuntuvia ruoka-aineita, sen tarkemmin asiaan perehtymättä. Todellinen syy smoothieiden  terveellisyyteen on avautunut vasta viime aikoina, tarkalleen ottaen samaisella Halmetojan luennolla. Smoothien terveyssyy on yksinkertainen: ruoka-aineen rakenteen rikkoutuessa ja hienontuessa imeytyvät ravinto-aineet elimistöön huomattavasti tehokkaammin. Ihmiskehomme kun ei kuulu niihin parhaimpiin ravintoaineiden imeyttäjiin. Halmetoja sen luennollaan osuvasti sanoikin: “ei olet mitä syöt, vaan olet mitä imeytät
Kalorien “tarkkailusta” olen siirtynyt ravinoarvojen “tarkkailuun”. Nykyään teen ns. tietoisia valintoja siinä mitä ruokalautaselleni tai smoothieeni laitan. Suosin vihanneksia ja marjoja. Käytän mausteina tuoreita raaka-aineita kuten valkosipulia, chiliä, inkivääriä, korianteria ja limeä. Suosin kotiruokaa, jolloin olen tietoinen sen sisällöstä. Mikäli kuinka terveellistä olisi, en suostu syömään ruoka-aineita, joiden mausta en yksinkertaisesti pidä. Tumma suklaa on edelleen pahaa, suurinosa vihersmoothieista maistuu oksennukselta ja pitsapohjana toimii todellakin tavallinen vehnäjauhopohja, ei kananmuna.

Maitotuotteita olen vähentänyt, kalsiumin lähteenä toimii pääosin lehtikaali. Vehnäjauhoja syön äärettömän harvoin. Näiden huomaan vaikuttavan vatsani ja ihoni hyvinvointiin. Mehua ei osteta kuin viikonloppuisin aamupalapöytään. Suositaan keittoruokia ja isoja tuoreista raaka-aineista valmistettuja wokkeja, joita voi syödä helposti monta päivä putkeen (nytkin minua odottaa jääkaapissa lohikeitto!). En napostele enää aterioiden väleillä, annoskoot ovat pienentyneet, mutta ruoka on täyttävää ja ravintorikasta.
Kohtuus on koko homman juju tässäkin asiassa. Kun pääsääntöisesti syö hyviä juttuja voi yhtenä päivänä viikossa vähän herkutellakin! Myös ravintoaine asioissa on fiksua pitää kohtuus mielessä. Jos alkaa liikaa ajattelemaan ruokaa pelkkänä polttoaineena ja kehoa kemiallisena koneistona, hajoaa pää ja koko asiasta saattaa pahimmillaan tulla pakkomielle. Monipuolinen ja terveellinen, ravintorikas ruoka tuo kehoon hyvän olon, joka näkyy myös ulkopuolelle. Se välittyy harmaimmassakin arjessa jaksamisena ja tuo parhaimmillaan lisää elinvuosia. Ja tässä jos jossain on mielestäni koko terveellisen ruoan juju.
 
T. Sara

 *Kaupallinen yhteistyö L’Oréal & Indiedays
Testijakson viikon tuote: Awakening Eye Cream 
Mitä lupaa? –Auttaa peittämään tummat silmänympärykset ja pienentämään silmänaluspusseja. Piristävässä silmänympärysvoiteessa on kevyt väri, joka raikastaa silmien seutua ja tekee katseesta pirteämmän.

Sen päivän kun vielä näkisin, että jokin tuote karkoittaa silmäpussini. Woah. Näin ei käynyt tämänkään kanssa, mutta kirkkaamman katseen voin kyllä allekirjoittaa! Silmänympärysvoide on kevyt, se levittyy ja imeytyy hyvin ja sitä voi käyttää runsaastikkin. Näin ainakin omalla ihollani.
Omassa historiassani olen käyttänyt paljon koostumukseltaan paksumpia, ja jollain tasolla jytympiä voiteita. Edelleen se fiilis, että rakkaat silmäpussini kaipaavat vahvempaa rasvaa. Varmaan tottumuskysymyksiä 🙂

Perushyvä ja hinta laatusuhteeltaan toimiva. Tästä on jätetty L’Oréalin kampanjasivuilla kaikista vähiten kommentteja, eli kertoo varmasti siitä, että monet ovat mun kanssa samoilla linjoilla. Ei se tuoteryhmän suosikki, mutta ei kummemmin pahaakaan sanottavaa. Neutraali hyvä voide.
Mitäs siellä testaajat? Mitä ajatuksia viikon tuotteesta?
Seuraa keskustelua ja tuotearvioita täällä
 
T. Sara

* Kaupallinen yhteistyö L’Oréal Paris & Indiedays
 
Viikon tuote: Unifying Day Moisturiser
Mitä lupaa? –Tasoittaa ja parantaa ihon sävyä ja palauttaa ihon luonnollisen heleyden. Kosteuttaa 24 tuntia ja saa ihon tuntumaan raikkaalta ja silkinsileältä.
Käyttö? – Levitä voidetta joka aamu pyörivin liikkein huolellisesti puhdistetuille kasvoille ja kaulalle.

Ja ennen kun käyn sepustelemaan yhtään sen enempää, niin älkää pelästykö, en oo näitä kaikkia pinkkejä treenikamoja käyttänyt yhtä aikaa, oh god no 😀 Ideana oli linkata tuote tämän hetkiseen treenipainotteiseen arkeeni, ja puhua siitä miten se on toiminut tässä ympäristössä.

Tämä ja seerumi (Advanced Correcting Serum) nousivat suosikeikseni jo heti alkumetreillä. Toi ulkona hallitseva 300m/s pakkastuuli + kaksi suihkua päivässä. Tää iho kuivuu siis pystyyn! Ja naamahan tässä kärsii eniten. Paras fiilis on kun huomaa ulkona, että puhe hidastuu kun suunympärys on niin jäässä. Ja välillä myös hymyily sattuu 😀 Oikeesti oonkohan mä syntyny vähän väärään maahan.
Viikon tuote, kosteuttava päivävoide vastaa ongelmiini aika osuvasti. Kylmien kelien ja naamajäätymisten jälkeen olen suosiolla alkanu käyttämään tätä parikin kertaa päivässä, eikä mitään ongelmaa. Voide on pysynyt salitreeninkin ajan, tosin en ole mikään maailman kovin naamahikoilija.
Tuoksusta pidän, se on freesi. Samoin koostumus ja voiteen väri. Tästä tuotteesta ei oikeastaan mitään pahaa sanottavaa 5/5. Toimii mulla juuri niinkuin lupaileekin.

 
Mitenkäs siellä, onko testailtu? Tiimi hoi, kertokaahan fiiliksiä täällä tai jakakaa kampanjasivuilla! 🙂
Ja tosiaan, mikäli Skin Perfection on täysin tuntematon vielä sinulle tai et ymmärrä mistä tiimistä minä täällä höpisen, niin käyppä kurkkaamassa täältä. Tuotearvioita, fiiliksiä, videoita, kuvia. Kaikkea tätä löytyy kampanjasivuilta! Tule mukaan seuraamaan meininkiä 🙂
 
T. Sara