Hippityyli liitetään aina kesään. Hapsuja, pantoja, printtejä, hattuja, pyöreitä aurinkolaseja… Hippityyli jyrää joka kesä, mutta miksi vain kesällä?
Rakastan hippityyliä, mutta kuten kaikki muutkin, myös minä suosin sitä oikeastaan vain kesällä. Kysymys kuuluukin, miksi? Miksei pantoja tai printtejä pidetä tähän aikaan vuodesta yhtä paljon kun kesällä? Tai miksi hapsut ja hippikorut mielletään vain kesäkuukausille?
Mieleeni muistui eilen tämä asu parin kesän takaa ja päätin päivittää sen marraskuuhun 2013. Leviksen vaaleat farkkusortsit vaihtuivat farkkuihin ja hartioille ilmaantui takki. Muuten mennään samoilla 🙂


takki Zara, panta, Zara, neule Vila, farkut Bik Bok, nilkkurit Din Sko

T.Sara

Tällä kertaa ennen Inspiration Blog Awardseja en käynyt läpi sitä perinteistä “kääk mitä päälle”-mekkopaniikkiprosessia. Muutama päivä ennen juhlaa astelin aivan lähelläni sijaitsevaan uuteen pukuompelimoon, Tuhkimotarinaan. Kokeilin valmista mekkoa, jota alettiin sitten muokkaamaan enemmän minun näköiseksi. Teemana oli Inspiration, eli jotain erilaista mekkoon piti saada!
Yläosa oli läpikuultavaa pitsikirjailua, selästä tehtiin avonainen ja alaosaan tuli täydellisen erikoinen helma. Mekko oli kaikessa erikoisuudessaan silti klassinen.
Kampauksen väsäsin itse. Tupeerasin hiuksia ja käytin reilusti suihkutettavaa kuivashampoota. Lisäsin muutaman vanhan pidennyksen pinnieillä kiinni, viritin hiukset sivulle. Kiharsin ja harjasin. Valmis 🙂

Mitä mieltä Gaala-lookista?



 
Oli mahtavaa päästä tapaamaan lempparibloggaajani Angelica Blick sekä Andreas Wijk 🙂 Tunsin itseni ihan pikkutytöksi kun sepitin aivan innoissani kaksikolle siitä kuinka olen lukenut heidän blogejaan jo vuosia ja kuinka he ovat niin ihania yms yms 😀

Ihana Valtteri on juuri vastaanottamassa palkintoaan 🙂

Gaalassa esiintyi myös LCMDF!

T.Sara

Onko mikään oikeesti parempaa kun jäädä koukkuun johonkin sulle uuteen sarjaan (no on, mutta silti)? Katsoa ainakin kuusi jaksoa putkeen ja okei vielä pari siihen päälle. Ja kuinka paljon iloa tuottaakaan se kuuluisa “yks vielä” ja play-napin painaminen!
Tietty tässä, kuten kaikessa muussakin on aina vaarana se käsistä lähteminen. Mutta ainakin omalla kohdallani kyseistä sarjahulluutta esiintyy vain kerran pari vuodessa, suht inhimillistä. Entä teillä?
Edellinen sarjahulluus oli viime talvena Dexterin kanssa, sitä aikaisempina Revenge, New Girl, How I Met Your Mother, The Big Bang Theory, Alias, 24… Ja tavallaan yhtenä voidaan myös pitää Justin Bieber dokkarileffaa, jota katsottiin yhdessä vaiheessa oikeesti kerran päivässä… how sad.
Sarjahulluus kattaa tavallaan myös yhtäkkisen fanituksen näyttelijää/laulajaa kohtaan, jolloin katsotaan kaikki näyttelijän leffat ja sarjat joissa hän on esiintynyt + järkyttävä määrä youtube videoita kaikista talk show-jaksoista ym turhanpäiväisistä haastatteluista jne (been there).
Sarjahulluus on parhainta kokea jonkun kanssa. On paljon hyväksyttävämpää lukkiutua aurinkoisena päivänä kotiin kahdeksaksi tunniksi ystävän/ystävien kanssa, kuin lusmuilla verhot ikkunoiden edessä yksin. Sarjan pitää myös olla suht vanha. On tylsää, jos kiinniotettavaa reaaliaikaiseen esitystahtiin ei ole kuin yhden tuotantokauden verran. Esim viidestä tuotantokaudesta riittää iloa sopivan pitkäksi ajaksi!
Ja mistä tämä teksti juontaa juurensa? Siitä, että me ollaan pitkästä aikaa sarjakoukussa. Kyseessä ei ole jännärisarja, ei valmiiksi naurettu eikä siinä esiinny hyvännäkösiä ihmisiäkään. Sarja on Planet Earth ja luontodokkarit yleensäkkin. Mistä tämä on oikein lähtenyt? Ei aavistustakaan. Milloin tämä loppuu? Sama vastaus kuin edelliseen, nimimerkillä eilen meni kolmeen yöllä…

Irtauduttiin todellisuuteen hetkeksi. Bar 9:n lounaan ajaksi.




takki Monki*, ruutupaita Lindex, toppi Weekday, housut Lindex, nilkkurit Din Sko, kaulaliina Pieces, kello Daniel Wellington*

 
T.Sara