Terveisiä takapenkiltä. Ollaan jossain Mikkelin holleilla ja ajomatkaa olisi vielä muutama tunti jäljellä. Rentouttavan energinen hiihtoloma alkaa olla taputeltu. En muista milloin viimeksi viikkooni olisi mahtunut näin paljon urheilua tai ylipäätään raittiissa ilmassa ulkoilua. Lajeja ahmittiin samalle päivälle niin paljon kuin mahdollista. Parinkympin mäkisiä hiihtoreittejä yhdistettynä jalkatreeneihin ja tennikseen. Sanotaan nyt vaikka että välipäivä täällä auton takapenkillä tuli todella tarpeeseen 😀

Hyvillä mielin kohti arkea! Ihanaa viikonlopun jatkoa kaikille! 🙂


Ps. En voi uskoa, että kirjoitin just postauksen autossa. Yleensä tekstareidenkin lukeminen aiheuttaa matkapahoinvointiaaltoja!! Winning!
 
T. Sara

Laskua, auringonpaistetta ja kylkeen vielä kaakaota (+vaahtokarkkeja!!) ja laskiaispullia. Täällä kirjoittelee varsin onnellinen hiihtolomalainen. Fiilis on oikeastaan pikemminkin kuin joululomalla. Tänäänkin aamupalan jälkeen raahattiin nojatuolit yhteen ja pistettiin Scrabblet pystyyn ja pelihän jatkuu edelleen.

Ei kiire mihinkään. Ihan paras fiilis!

T. Sara

Kuinka hauskaa on tennis?? Miksi ihmeessä me ei koskaan käydä pelaamassa tennistä Helsingin päässä? Muutama vuosi sitten lajia oli helppo harrastaa, kun kenttiä oli takapihalla, mutta nykyään lähimmälle sisähallille on jo matkaa.

Haluan tarkentaa tuota postauksen ensimmäistä lausetta vielä. Tennishän on nimittäin hauskaa niin kauan kun peli pysyy suht harmittomana ja pysytellään lyöntien puolesta siellä turvallisissa kilometrinopeuksissa. Mikäli lyönteihin tulee liikaa voimaa, kuoriutuu nimittäin minun pallopelkoni ja tapahtuu se perinteinen, eli lukkiutuminen kilppariksi 😀

Kilpparilukkiutumisesta on kiittäminen sitä erästä legendaarista yläasteen pesistuntia, kun auringon häikästessä etukentällä silmiin sain kyseisen kovan pallon (miksi yläasteella piti siirtyä tennispallosta siihen kovaan palloon??) lyönnistä suoraan suuhuni. Leuka murtui, naama aukesi, neljä hammasta lähti paikoiltaan ja pallopelko tuli pysyäkseen.

Eli maltillista ja harmitonta. Let’s keep it that way 😀


 
T. Sara