20 kysymystä: parisuhteesta, julkisen työn haasteista, vauvakuumeesta ja (epä)onnistumisista 02 December, Dec 2020 - 17:57

Miten voit just nyt?

Hitsi miten tärkeä ja ihana kysymys, kiitos siitä. Mä voin ihan ok, ei ehkä ihan sitä parasta mahdollista. Pimeys ahdistaa tavallista enemmän ja joulua odotan. Meillä on yleensä ollut tässä kohtaa vuotta meidän lomaviikko, joka ollaan vietetty tyypillisesti surffilomalla. Huomaan, että valoa on ikävä. Jouluna olisi tarkoitus lähteä Rukalle koko perheen voimin ja viettää sitä ennen karanteeni. Olisi niin ihanaa päästä murtsikkaladuille ja ylipäätään nähdä perhettä ilman turvavälejä. Toki mennään rajoitusten ehdoilla, jos liikkumista rajoitetaan niin sitten ollaan varmaan kotosalla.

Oon ottanut viime viikkoina tosi paljon iisimmin, töitäkin on ollut normaalia vähemmän. Arki rullaa aika vahvasti kotiympäristössä ja ulkoillessa. Viime viikkoihin on mahtunut paljon niitä päiviä, kun klo 15 havahtuu siihen, ettei ole pessyt vielä hampaita. Oon lukenut iltaisin kirjoja ja katsonut hävettävän paljon Game Of Thronesia. Kuunnellut podcasteja ja maalaillut jonkun verran.

Mikä on ollu sun tähän astisen vaikuttajauran mieleenpainuvin projekti/onnistuminen?

Jos vastaan sen mikä tulee ekana mieleen, niin viime kesäiset kampanjat ja julkaisut liittyen kehopositiivisuuteen ja -neutraaliuteen. Tunsin tekeväni jotain oikein ja sainkin aiheesta paljon positiivista palautetta. Koin aloittaneeni sisällöntuottajana uuden sivun urallani ja varmistuin siitä, että tää on hitsi just sitä mitä haluan tehdä lisää. Mahtava tunne.

Haluatko lapsia? Onko tullut vauvakuume kun lähipiirissä bebejä?

Ystäväpiiriin on syntynyt lyhyessä ajassa paljon vauvoja, ja se on ihanaa. Myönnän, että oon tuntenut ehkä vähän ulkopuolisuutta tästä, ja sehän on tietty ihan luonnollista. Keskustelut pyörii odottavien ja tuoreiden äitien kanssa tyypillisesti vauvoissa, ja tietysti pyörii. Välillä on harmittanut, ettei mulla ole omakohtaisia kokemuksia ja ymmärrystä monestakaan tähän liittyvästä aiheesta. En voi aina osallistua keskusteluihin sillä tavalla kuin toivoisin. On ollut ihana seurata kukkaan puhjenneita tuoreita äitejä ja fiilistellä heidän uutta ja jännittävää sivua elämässään. Ystävien vauvojen myötä oon myös oppinut ihan valtavasti raskausajasta ja äitiydestä.

Lapsista ollaan keskusteltu myös miehen kanssa enemmän tänä vuonna ja yhteinen lapsi on molemmilla haaveissa, mutta ulkopuoliset paineet ei ole mun mielestä oikea syy hankkia lapsia. Koen, ettei meidän aika ole ihan vielä. Keväällä odottaa häät, mutta se onko ne muutaman hengen maistraattivihkiminen vai 130 hengen kekkerit on vielä auki. Häät on kuitenkin meidän seuraava etappi ja halutaan keskittyä fiilistelemään nyt niitä.

Jos olisit saanut valita vielä yhden julkkiksen mukaan selviytyjiin, kenet olisi halunnut mukaan?

Sanna Marinin

Haaveammattisi?

Mun mielestä maailman siistein työ olisi olla rikosetsivä. True crime -fanina olen aina haaveillut rikosetsivän ammatista, vaikka mulla onkin aivan maailman kämäsimmät edellytykset siihen hommaan.

Mikä on sun salaisuus kun oot niin aikaansaava?

On aikoja kun jaksan paahtaa ja sit aikoja kun otan hurjasti rennommin, tällä hetkellä eletään tota jälkimmäistä. Mun tehokkuuden salaisuus on nopeat päätökset, sopeutumiskyky, suoraan asiaan meneminen, luovuus ja lyhyet meilit 😀 Mun isä sanoi joskus, että olen kuin kissa, joka tippuu aina jaloilleen. Mulla on tapana selvitä kaikenlaisista haastavista tilanteista, ja tiedostan tämän. Uskallan ottaa riskejä ja lähteä mukaan kaikenlaiseen. Jos joku menee päin mäntyä niin sitten otan opikseni enkä jää voivottelemaan. Aina vaan eteenpäin.

Mistä saat sun kaikki upeat valokuvausideat?

Mä oon jo pienestä asti havainnut ympäristöä “linssin läpi”. Olen ehdottomasti visualisti. Näen kauneutta ja kauniita hetkiä kaikkialla. Näiden ikuistaminen on mulle iso intohimo. Oon tosi innoissani siitä, että olen löytänyt asiakkaita, joille pääsen tekemään kuvituksia ja toteuttamaan muitakin kun niitä kuvia, joissa itse olen.

Rakastan katsella valokuvia, voin helposti viettää monta tuntia kiinnostavassa valokuvanäyttelyssä tai mielenkiintoisen profiilin Pinterestiä selaillen. Minua kiinnostaa erityisesti valot ja varjot. Pysähdyn kuvien kohdalle usein miettimään, että miksi kuva on kiinnostava – mitkä seikat tekevät siitä kiinnostavan?

Tietyt “miten kuvasta saa kiinnostavan” -opit on luettu kirjasta ja osa taas opittu tekemällä. Haen paljon inspiraatiota Instagramista ja Pinterestistä, ja kasailen ideoita kansioihin, joista voin ammentaa niitä aina tarpeen mukaan. Jos lähden toteuttamaan kaupallista yhteistyötä, niin suunnittelen visuaalisen ilmeen aina jo hyvissä ajoin. Jokaiselle yhteistyölle/asiakkaalle löytyy omat ideakansiot!

Minkälainen sun parisuhde on? Onko teillä kriisejä? Mikä on parasta suhteessa?

Meillä on tasa-arvoinen parisuhde, jossa saadaan molemmat olla omia itsejämme. Koen, että tullaan molemmat tässä suhteessa kuulluksi  ja huomioiduksi ja se on parasta. Kunnioitetaan toisiamme ja luotetaan toisiimme 100%:sti. Ollaan molemmat kehitytty tämän suhteen aikana keskustelijoina ja kumppaneina. Meissä on paljon samaa (esim. lapsenmielisyys, seikkailunhalu, huumorintaju, herkkyys) ja jaetaan yhteiset arvot, mutta ollaan kyllä persoonina kuin yö ja päivä 😀 Juuso on täsmällinen, tarkka ja harkitseva. Minä suurpiirteinen, äkkipikainen, helposti innostuva ja ikuinen aikaoptimisti. Mutta just tästä syystä ollaankin hyvä tiimi. Tunnetaan toistemme vahvuudet ja hyödynnetään niitä. Ja toisaalta välillä myös vaan riidellään niistä 😀

Suurimmat kriisit ovat liittyneet tilanteisiin kun ei olla keskusteltu tarpeeksi avoimesti tai ei olla vietetty tarpeeksi yhteistä aikaa. Toinen on kokenut jäävänsä ulkopuolelle, eikä ole saanut tarpeeksi huomiota tai läheisyyttä. On ollut kausia kun suhde on tuntunut enemmän kaverilliselta, mutta tästäkin on selvitty puhumalla ja kuuntelemalla. Pienet riidat liittyy lähes poikkeuksetta kotitöihin tai sitten siihen, että minä innostun jostain asiasta ja saan vastaukseksi “harkitse nyt vielä” -tyyppistä shaibaa 😀

Tää vuosi on yhdistänyt meitä ja on ollut aivan ihana olla kahdestaan kotosalla (vaikka välillä on ollut ihan kiva olla yksinkin…). Ollaan monta kertaa mietitty miten erilainen ja haasteellinen kokemus tämä vuosi olisi yksin. Mua alkaa taas itkettämään kun edes mietin asiaa.

Onko sun menestys ollu suunnitelmallista vai enemmän hyvää tuuria?

Olisi outoa ajatella, että kaikki tämä on ihan vaan sattumaa ja hyvää onnea. En oikeastaan usko tollaiseen, että tietyille tyypeille nyt vaan sattumalta sattuu hyviä asioita. Uskon, että syy siihen on näiden tyyppien asenteissa ja luonteenpiirteissä.

Mun persoona, asenne, luovuus, osaaminen ja ahkeruus on vienyt mua pitkälle. Päivitän tekemistäni ja pohdin sisältöjeni suuntaa jatkuvasti. Toki mukana on tuuriakin, ainahan sitä on. Esim silloin kun aloitin bloggaamaan, koen että ajoituksella oli iso merkitys. Mutta jos ajoitusta peilaa nyt tähän hetkeen omassa työssäni, niin nykyään ajoitus on usein harkittua. Välillä alitajuntaista kylläkin. Luen ympäristöä jatkuvasti ja reagoin siihen. Sosiaalinen media on nopeasti päivittyvä alusta, joka vaatii jatkuvaa reagointia. Tällä hetkellä tietyt jutut toimii ja tietyt ei, kuukauden tai viikon päästä tilanne on taas toinen.

Kuinka kauan meinaat vielä blogata?

En ole asettanut blogille mitään aikarajaa. Jossain kohtaa häpesin blogiani ja vastailin näihin kysymyksiin, että eiköhän muutaman vuoden päästä blogi ole kuopattu ja minä sitten jossain muissa hommissa. Nyt uskon, että blogi tulee pysymään tässä kaiken muun tekemisen rinnalla, ainakin niin kauan kun en koe sitä haitallisena. Ja miksi kokisin? Seuraajat ikääntyvät minun mukana, joten sisältö takuulla muuttaa muotoaan, mutta uskon että inspiraatiolle, vertaistuelle ja keskustelulle on aina kysyntää. Tavallaan haaveilen siitä, että 90-vuotiaana mulla olisi edelleen blogi, johon kasailen silloin tällöin sarjavinkkejä tai neulontaohjeita. Sehän olisi ihanaa!

Miten tuollaisessa julkisessa ammatissa pysyy pää kasassa?

Ei aina pysykään. Tulee kylmät väreet kun mietin niitä somekohuja, joiden keskelle olen elämäni aikana joutunut. Vaikka moka olisikin ollut täysin mun oma, osaa ihmiset välillä olla armottomia. Se on kamala tunne kun kanavat on täynnä satoja vihakommentteja syyttämässä juuri sinua ja odottamassa vastauksia. Somekohun keskellä sitä tuntee itsensä ihan kamalan yksinäiseksi. Se on aivan paskaa. Tää ala on armoton, mutta parhaimmillaan niin valtavan avartava, yhdistävä ja opettavainen. Saan tässä työssä toteuttaa itseäni ja intohimoani. Olla luova ja just oma itseni. Se on parasta. Julkisessa duunissa sopeutuvaisuus, hyvä itsetunto ja kyky itsereflektointiin ovat plussia. Niitä kaikkia tarvitaan.

Ootko aina ollu noin positiivinen kuin mikä kuva susta nyt välittyy?

Olen ollut peruspositiivinen tyyppi kyllä aina. Pyrin löytämään asioista aina hyvää ja keskityn mielummin niihin kuin negatiivisiin juttuihin.

Mitä pelkäät?

Kuolemaa, sekä omaa (aikaisessa vaiheessa tapahtuvaa) että läheisten. Käärmeitä, korkeita paikkoja (etenkin putoamista) ja yksinäisyyttä. Välillä pelkään epäonnistumista tai pettymyksen tuottamista muille. Joskus pelkäsin virheiden myöntämistä, mutta sittemmin oon oppinut miten arvokasta ja voimaannuttavaa se on.

Koetko paineita siitä, että sut nähdään roolimallina seuraajillesi?

Mä pitkään kiistin koko roolimalliuden. Sanoin, etten halua olla roolimalli, että en minä ole mikään täydellinen ihminen. Sittemmin oon tajunnut, että a) kyllä mä olen roolimalli, halusin tai en  b) roolimalli ei ole yhtä kuin täydellinen ihminen. Täydellistä ihmistä olekaan, eikä pidäkään olla. Kaikki me ollaan täällä oppimassa ja kehitytään jatkuvasti.

Mulla on asemassani vastuuta, ja mikäli pystyn hyödyntämään vastuutani myös hyvän tekemiseen niin miksi ihmeessä en sitä tekisi? Vastuu on opettanut mua ihan valtavasti ja tehnyt musta paremman ihmisen. Vaikka toisinaan jatkuva arvostelu ja omien tekemisten/mielipiteiden kyseenalaistaminen hajottaakin, niin kuinka monella on oikeasti taustalla iso joukko erilaisia ihmisiä, joka haastavat ja antavat sinulle uusia näkökulmia oman ajatusmaailman kehittämiseen. Koen, että tää on valtava rikkaus.

Vaikuttajana oleminen tänään, verrattuna esim viiden vuoden takaiseen on hurjan eri asia. Siinä missä aikoinaan julkaisin ihan kaikenlaista (huumori saattoi olla loukkaavaa ja julkaisut asiattomia) tulee nykyään kaikkea mietittyä useammalta eri kantilta. Aina ei kyllä tarpeeksi monelta. Monesti sanotaan, että “ihan sama, aina joku loukkaantuu”. On kovin eri asia loukata tai satuttaa, kuin tuoda oma kanta perustellusti esiin ja haastaa toisten ajatusmalleja.

Millä tykkäät herkutella? Ja nyt jotain oikeasti epäterveellistä!

Irtokarkit, erityisesti isot mustapunaset pääkallot ja Missä X. Kaikki salmiakki, suklaa ja sit etenki ne Pandan laku-salmiakki-suklaapallerot. Sit jotku aika basic merisuolasipsit ja sweet chili dippi. Fazerin salted caramel suklaalevy ansaitsee myös erityismaininnan.

Miltä tuntuu olla rikas, superhyvin toimeentuleva?

En koe olevani rikas, mutta tiedostan että tuloni ovat edellisvuosina olleet keskivertoa kovemmat. Rahani on nykyään kuitenkin kiinni yritykseni lisäksi rahastoissa ja asunnoissa. Nostan kuukausittain palkkaa nettona n. 3000€. Tästä jää lainojen, laskujen ja sijoitusten jälkeen noin 1000€ elämiseen. Se on 250€ viikossa.

Mua on pienestä pitäen kiehtonut ajatus siitä, että tienaan itse omat rahani ja hankin työn, josta saa hyvin palkkaa. Raha oli pitkään mulle suuri motivaatio, kunnes sitten aloin tienaamaan ja tajusin, että eipä se mitään muuttanut. Tai tietty muutti. Mun ei tarvitse stressata rahasta. Pääsen lomailemaan ulkomaille, voin ostaa laadukkaampia vaatteita, saan asua kivassa kämpässä ja ostaa ruokakaupasta mitä tahansa. Mutta raha ei motivoi mua niin paljon, että jaksaisin uhrata elämästäni sen tekemiseen kaikkea vapaa-aikaani. Nykyään teen vähemmän töitä. Rakastan työtäni, mutta rakastan vapaa-aikaani sitäkin enemmän.

Kerro joku juttu tältä päivältä?

Hah, no mulla on setelitarina! Seisoin tänään postissa jonossa kun näin maassa 20€ setelin taiteltuna. Tavallaan teki mieli napata vaan taskuun, mutta omatuntoni ei yksinkertaisesti sallinut sitä. Seteli tuskin on nimittäin kauaa kaupan lattialla ollut, joten epäilin sen kuuluvan tiskillä asioivalle naiselle. Koputin olalle ja kysyin, että onko hänellä keteistä lompakossaan, että onkohan tämä seteli hänen. Nainen kaivoi pienen kukkaronsa esiin, ja totesi, että hänellä kyllä pitäisi olla täällä kaksikymppinen, muttei löytänyt sitä. Ojensin setelin ja sanoin, että se on varmaan tipahtanut henkkareita kukkarosta kaivaessa (todennäköisesti onkin). Päivän mysteeri kuuluu, puhuiko nainen totta vai ei! 😀

Mitkä on sun omat heikkoudet?

Olen välillä tosi harkitsematon ja sählä – teen useita asioita aina samaan aikaan. Teen ennen kuin mietin. Olen aikaoptimisti, deadline on suurin motivaationi. Mulla on tapana jättää hommia kesken, mikä on ärsyttävää. Aloitan yleensä kivoimmasta jutusta ja painiskelen niiden nihkeiden juttujen kanssa sit deadlinen kynnyksellä. Saan paljon hyviä ideoita, joita en useinkaan jaksa toteuttaa. Olen huono pitämään yhteyttä, etenkin soittelemaan ja kyselemään kuulumisia (tykkään eniten nähdä kasvotusten ja käydä kuulumiset kunnolla läpi). En halua loukata ketään, joten välillä kiertelen ja välttelen totuuksia. Mulla on tapana liioitella. Priorisoin välillä päin mäntyä ja lupailen asioita, joita en mitenkään ennätä tehdä. Vastaan aina viimeisenä fb-tapahtumiin (en käytä fb:tä ikinä) ja maksan laskut usein myöhässä.

Kuulostan upeelta tyypiltä 😀

Oletko koskaan kamppaillut mielenterveysongelmien kanssa?

Pienten ongelmien kanssa olen kamppaillut, mutten koskaan ole ollut masentunut tai kokenut kovin vakavaa uupumusta. Olen osannut (tai läheiseni on osannut) viheltää pelin poikki silloin kun on mennyt liian kovaa. Nyt tänä vuonna ensimmäistä kertaa olen kokenut, että kaipaan ulkopuolista apua ja keskustelukumppania. Sitä just mulle oikeaa terapeuttia ei ole vielä löytynyt, mutta jatkan etsintöjä toiveikkain mielin!

Mistä saat inspiraatiota sun pukeutumiseen?

Internetistä! 😀 Mainittakoon Pinterest ja Instagram taas. Tällä hetkellä kiinnostaa tosi basic lookit ja oon inspiroitunut viime aikoina mm. @ewelinakanty:n, @lovisabarkman:n ja @fakerstrom:n asuista! Välillä kaadan vaatekaapin sisällön sängylle ja mietin yhteensopivia vaatekappaleita. Tällä tekniikalla löytyy aina uusia yhdistelmiä!

xx Sara