Muistatteko kun kirjoitin tänne, että tulevalle kesälle tavoitteena on 10 leukaa? Se tavoite on saavutettu nyt! Eiköhän näitä kelejä voi jo kesäksi kutsua, eli johan se oli aikakin. Viikko lomaa salista teki siis ilmeisesti ihan hyvää, ha! Kiinnitettiin itseasiassa eilen kotiinkin Casallilta saatu leuavetotanko, joka tosin on paljon paksumpi ja näin ollen rankempi kuin se millä oon salilla tottunu tekemään. Noh, kumppari avuksi alkuun, josko se lähtis siitä rullaamaan.
Treenimotivaatiota on viime aikoina haettu uusilla vaatteilla ja vähän juoksutapahtumillakin. Erittäin toimivia molemmat. Extreme run jätti kirjaimellisesti jälkensä minuun: kroppa täynnä mustelmia 😀 Tän juoksutapahtuman jälkeen tuli ihan hirveä hinku ilmottautua uudelle juoksulle! Harmittaa kun missasin HCR:n ja viikonlopun Naisten Kymppikin jää multa väliin. Kuumottelisi aivan törkeesti juosta kesällä maraton, ja ollaanki vakavasti harkittu syyskuussa juostavaa Espoon rantamaratonia. Onko kellään kokemuksia sieltä? Oon kuullu että reitti on ainakin upee!
Monet kiroaa auringossa juoksua, mutta itse rakastan hellelenkkejä. Nämä celsiusasteet yhdistettynä tohon auringonpaisteeseen tekevät juoksusta vaan aivan täydellistä. Mä meinaan juosta tällä viikolla niin paljon kun vaan pystyn! Nauttikaa ilmoista ja treeneistä! 🙂

Vaatteet Nike

 
Ps. Hei onko kellään mitään treenipostaustoiveita alkukesälle? Ehdottakaa ihmeessä!
 
T.Sara

Kuulin Jätemäen portaista vasta tämän vuoden puolella. Malminkartanossa sijaitseva kukkula on Helsingin korkein paikka (90m merenpinnasta) ja huipulle vievät 460 porrasta kerrassaan loistavat kunnon intervallitreeniin!

Omat vinkit Jätemäen rappusjuoksuun tulevat tässä:

  • Ollaan juostu nää aina viisi kertaa putkeen. Ensimmäinen kerta kävellen tai ihan todella rentoa hölkkää. Lopuilla kerroilla voi sitten vetää kovempaa.
  • Rappuset on tosi matalia. Helpompi treeni on askeltaa jokaiselle rapulle, jos haluat enemmän tehoja astu joka toiselle! Itse suosin jälkimmäistä. Ei mene askelluksissa niin helposti sekaisin ja saa kunnon tuntuman.
  • Portailla on kaksi lepotasannetta. Mikäli haluat kovemman treenin voit esim ottaa spurtteja ja levätä sitten hetken tasanteilla.
  • Täysiä ei kannata/pysty juosta koko portaita. Lepää siis tasanteilla mikäli juokset täysillä, tai juokse koko portaat vähän kevyemmin.
  • Juokse rappuset ylös ja tule tietä pitkin kävellen/hölkällä alas, näin et ole toisten tiellä rappusissa. Mikäli rappuset ei nappaa, kokeile juosta mäkeä ylös!
  • Askellus vaikuttaa siihen missä treeni tuntuu. Mä harpon yleensä leveämmin, jolloin saan treenin tuntumaan paremmin takapuolessa.
  • Jätä vesipullo portaiden alkuun ja hörppää aina ennen uutta kierrosta. Muista ottaa myös palkkari reissulle mukaan.

 
Kuinka moni teistä vetää rappustreenejä? 🙂

Ylhäällä on penkkejä ja mäeltä avautuu upeat näkymät Helsingin ylle!

takki Nike* / housut Casall* / kengät Nike* / kello Suunto (lainassa) (*=saatu blogin kautta) 

T.Sara

Olen törmännyt suht uuteen someilmiöön, melko ärsyttävään sellaiseen. Samaan aikaan tekisi mieli nauraa ja ravistella näitä tyyppejä.
Totesin jo viime viikolla, että se on kohta juhlapyhän aika eli voidaan taas valmistautua treenisyyllistäjien, ah niin ihaniin somepäivityksiin! Tiedättekö niitä tyyppejä, jotka etenkin juhlapyhinä postaavat treeni- ja terveysaiheisia kuvia ja päivityksiä muita syyllistävään sävyyn? Mikäli et, tässä muutama esimerkki viime viikonlopulta:
“muut juhlivat vappua, minä jalkapäivää”
“syökää te niitä munkkeja vaan (kuvassa proteiinipatukoita)”
“treenimimmin rajua vappujuhlintaa luvassa (sohvalla ja proteiinipatukka kädessä)”
“huomenta vappujuhlijat, täällä jalkapäivä takana (klo 7.30 vappupäivänä)”

Hehheh! Treenikuvat somessa on jees, muttä tämmöset syyllistyspäivitykset suosiolla uuniin. Rehellisesti väitän, että näistä jokainen olisi mielummin ystäviensä kanssa saunomassa ja nauttimassa vappuherkkuja, mutta pakko vaan nipoilla ja vielä toitottaa siitä niin, että kaikki tietävät kuinka reippaita tässä ollaan. Pääsanoma on kaikilla treenisyyllistäjillä sama: saada muille huono omatunto, tietysti. Ikävikseni joudun kertomaan, että epäonnistuitte. Ainoa viesti mikä nimittäin lähtee eteenpäin on “olen nipo, yritän syyllistää muita saamalla itselleni paremman olon, minulla ei ole muuta elämää enkä osaa pitää hauskaa salin ulkopuolella”.
Ikään kuin olisi käynnissä joku jatkuva kilpailu: kenen ilta näyttää kuivimmalta? Mitä enemmän juhlapyhiä viettää salilla, sitä siistimpää se on. Joulun tärkein juttu on ylävartalotreeni ja pääsiäisenä suklaamunien sijasta syödään kuivattuja kikherneitä. Vappuna joutuu valitettavasti istumaan yksin kotisohvalla prodepatukoita syöden, kun muut on pitämässä hauskaa, mutta väliäkö sillä, treenimimmi on aina treenimimmi ja aamulla on salipäivä.
Monet ovat perustelleet tätä sillä, että terveellisyys on niin paljon tärkeämpää kuin joku juhliminen, mutta kuulostaako tää teistä terveelliseltä?
Treenaaminen on jees, mutta sulla on pakko olla elämässä muutakin sisältöä. Mikäli salipäivät ja ruokarytmi menevät sekaisin joulupyhinä, ei oikeesti tarvitse hypätä sillalta. En väitä, että olisin itse joku terveellisen elämän perikuva, mutta osaan pitää hauskaa sillon kun on sen aika ja treenata sillon kun on treenin aika. Arki on arkea ja juhla on juhlaa, mikäli et nää eroa näiden välillä olet hukassa.
Mutta jees, eikai tässä muuta. Sitten ei vissiin kun juhannuksen juhlapyhiä ja uusia nipopäivityksiä odottelemaan! Kuitti!
Ps. Ja mikäli tähän tulee joku kommentti tyylillä “no katsotaan mitä mieltä oot tästä sitte kesällä kun niiden “nipottajien” vatsalihakset erottuu parhaiten” niin toivotan jo nyt tsemppiä loppuelämään.
 
T.Sara