Ruokavalion vaikutus kaikkeen on valtava. Yleinen fiilis, iho, energia, uni, pirteys, suoliston toimiminen, turvotus, treeni, kehittyminen, oppiminen, terveenä pysyminen? lista on loputon. Olen itse kuulunut niihin, jotka ovat vähätelleet oikean ruokavalion merkitystä ja pudistelleet päitään viljattomille ja maidottomille kokeiluille.
 
VILJATON & MAIDOTON
Jokaisen meidän vartalo reagoi ruoka-aineisiin eri tavoin. Toisella joku toimii, toisella taas ei. Tämä on mun mielestä todella tärkeä ymmärtää. Turvonnut olo, ilmavaivat, ylipaino, huono iho, uniongelmat? nämä vaikuttavat automaattisesti yleiseen olotilaamme. Ruoka ja yleinen fiilis, ja sitä kautta jopa persoonamme kulkevat käsi kädessä.
Viljattomuus ja maidottomuus ovat tällä hetkellä trendejä, jotka monet tuomitsevat. Oma mielipide: kannattaa kokeilla. Mikäli jonkun ruoka-aineen poisjättäminen parantaa oloasi, vie pois ongelmiasi, säästää sinut parhaimmillaan jopa lääkkeiltä, se on todellakin sen arvoista ja ennen kaikkea myös erinomainen investointi tulevaan. Mikäli eroa ei huomaa, voi todeta, että tulipahan kokeiltua ja nyt selvisi tämäkin asia.
Kun puhutaan laktoosi-intorelanssien esiintymisestä, nousee Suomi listoilla kärkipäähän. Samalla olemme maa, jossa maitotuotteita käytetään eniten maailmassa. Coincidence? Kalsium=maito. Ei välttämättä. Runsaasti kalsiumia sisältävät mm. lehti- ja parsakaali, jotka myös minä olen ottanut vahvasti ruokavaliooni maidon korvikkeeksi. Maidoton ruokavalio voi tehdä sinulle ihmeitä, tai voi olla tekemättä mitään. Kannattaa kokeilla.
Viljattomasta ruokavaliosta puhuttaessa viimeistää leivän kohdalla herää kysymys “mitäs minä sitten syön jos en leipää”. Me suomalaiset syömme leipää joka aterialla. Se on helppoa ja halpaa. Lisäksi leipähän sisältää tunnetusti kuituja, kuitu=leipä. Ei välttämättä. Koko leipä on markkinoitu kuidunlähteenä niin vahvasti, että syntyy fiilis, ettei kuituja juuri muualta saakkaan. Katsotaampas. 200 g mustaherukkaa = 12 g kuitua + 200 g mustikoita = 7 g kuitua + 150 g avokadoa = 10 g kuitua. Jo näistä kolmesta saadaan päivän tarvittavat kuidut helposti täyteen, paljon vähemmän vatsaa ja suolistoa kuormittaen. (Sami Sundvik: Kuidut, lyhyt oppimäärä)

IHO
Ihoni on pääsääntöisesti ihan ok, mutta kuiva ja ajoittain näppyläinen. Mitä olen tehnyt? Ostanut arvokkaita puhdistusaineita ja toivonut parasta. Mitä olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten? Kääntää katse ruokavalioon. Miten tätä ei vaan tullut ajatelleeksi? Tottakai ihoni on siinä kunnossa, missä ruokavalionikin. Mikäli en saa tarpeeksi ravinteikasta ruokaa, se näkyy ihollani. How simple is that, samaa elimistöähän se on. Vaikka e-pillereiden lopetus osui tälle samaiselle syksylle, on ihoni pysynyt tosi hyvässä kunnossa. Uskoisin, että ruokavalioremontin tekosia tämäkin.

MIKSI SMOOTHIE?
Mitä on terveellinen ruoka? -postauksessa puhuinkin jo Jaakko Halmetojan luennolta mieleen jääneestä lausahduksesta: “ei olet mitä syöt, vaan olet mitä imeytät”. Yes indeed. Meikäläinen, Etelä-Suomen heikoimpiin pureskelijoihin kuulunut en edes uskalla ajatella mitä olen vuosien varrella ruoastani imeyttänyt. Oletteko tulleet ajatelleeksi, että esim maitorahkan kyljessä lukeva sis. 25 g proteiinia, ei tarkoita sitä, että kaikki proteiini siirtyisi suoraan sinuun? Sinuun siirtyy tasan se määrä proteiinia mitä elimistösi imeyttää. Tähän vaikuttavat vahvasti mm missä muodossa proteiini nautitaan (kuinka hienoa se on, missä lämpötilassa) ja missä kunnossa on suolistosi.
Ps. L-glutamiinia suositeltiin minullekin lisäravinteeksi. Se auttaa mm. uudistamaan ja vahvistamaan maha-suolikanavan limakalvoja eli käytännössä pitää juurikin tuon peruspaketin kunnossa. Lue lisää täältä
Kun puhutaan mehupaastosta tai ylipäätään mehujen käyttämisestä välipaloina, monet alkavat pyöritellä päitään. Miten saat tarpeeksi energiaa? Kuinka pärjäät muka ilman ruokaa, pelkällä mehulla? Kysykääpä samaa isokokoisilta eläimiltä kuten elefanteilta tai gorilloilta, he elävät kasviksilla ja suurimmaksi osaksi vielä ruoholla läpi elämänsä. Faktahan on se, että hyvin toteutetusta mehupaastosta irtoaa huomattavasti enemmän ravintoaineita kuin monen normaalista ruokavaliosta. Sisältö ratkaisee. Ja mikä parasta, mehun muodossa nautittavat ravintoaineet imeytyvät elimistöösi paremmin kuin pureskeltu. Mikäli ette ole vielä nähneet, niin suosittelen tsekkaamaan dokkarin nimeltä Fat, Sick & Nearly Dead.
Juon itse n. kolme smoothieta/mehua päivässä (ja tämän lisäksi syön siis myös aterioita). Sisään saatan laittaa mitä tahansa: Marjoja, lehtikaalia, pinaattia, chiaa, macaa, spirulinaa, kaakaota, banaania, mangoa, avocadoa, inkivääriä, chiliä, porkkanaa, appelsiinia, sitruunaa, kookosmaitoa?.. Olenko kylläinen ison smoothielasillisen jälkeen? Kyllä. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö kolmen tunnin päästä pitäisi syödä lisää 🙂

Se minkä pitäisi olla meille itsestään selvää, ei välttämättä sitä kuitenkaan ole: siinä vaiheessa kun alkaa esiintymään sairastelua, unettomuutta, huonoa oloa, kolotusta, keskittymishäiriöitä, päänsärkyjä, turvotusta, negatiivisuutta jne, on lääkereseptin sijaan tärkeätä pistää ensimmäisenä se sinun elimistöllesi sopiva, ravitseva ruokavalio kuntoon. Se on ihan ensimmäinen juttu.
 
T. Sara

Aiemmin en voinut kuvitellakkaan smoothietani ilman rahkaa. Sehän kuuluu sinne! Ajattelin, että koostumuksesta tulee vetinen, eikä smoothie maistu hyvältä. Luulo osottautui vääräksi kun aloin alkusyksystä korvaamaan tuon tutun proteiinin ja kalsiumin lähteen lehtikaalilla ja siemenillä.
Välillä käytän lusikallisen tai pari rahkaa, mutta ilman sitä smoothien maku on mielestäni raikkaampi ja aidompi. Koostumus ei tosiaankaan ole vetinen. Vettä joutuu lisäämään n. 1-2 dl ja smoothie on silti suht jämäkkää.

Blenderiin nämä + 1-2 dl vettä

Tässä klassikko aamupalasmoothieni ravintosisältöineen! 🙂
Metsämustikka sisältää kuitua sekä C- ja E-vitamiineja. Näiden lisäksi muun muassa sinkkiä, magnesiumia, kaliumia, karotenoideja sekä useita B-ryhmän vitamiineja. Mustikan siemenet sisältävät elimistölle tärkeitä omega-3- ja omega-6-rasvahappoja. Mustikan antosyaanien on havaittu edistävän pienten hiussuonien verenkiertoa. Tällä on vaikutusta silmien toimintaan. Mustikan kerrotaan edistävän aivoverenkiertoa ja kohentavan muistia ja muita aivotoimintoja. Ja mikä parasta smoothiessa käyttämäni mustikat ovat ilmaisia, metsästä itsepoimittuja 🙂  Lähde
Lehtikaali on loistava kalsiumin lähde. Sisältää paljon rautaa ja C-vitamiinia sekä karoteenia, kalsiumia ja proteiineja. Lehtikaali on erityisen kuitupitoista, mikä ehkäisee rasvan siirtymistä vereen. Lehtikaalin on myös tutkimuksissa havaittu vähentävän epäterveellisen rasvan määrää veressä. Lähde
Banaani sisältää rautaa, kuituja, B-vitamiinia, kaliumia ja magnesiumia. Vatsaystävällinen hedelmä, joka vähentää turvotusta ja toimii loistavana apuna painonpudituksessa. Banaanin terveysvaikutukset ovat olleet viime aikoina tapetilla ja hedelmän on puhuttu ehkäisevän monia sairauksia ja vaivoja. Kaiken edellä mainitun lisäksi melestäni paras maun tuoja smoothieissa. Lähde

Avokado on tunnettu terveellisenä, pehmeää rasvaa sisältävänä hedelmänä, joka onkin verrattavissa oliiviöljyyn. Sisältää kaliumia, B-, E- ja K-vitamiinia. Erinomainen rasvan lähde, joka tekee smoothiesta paitsi ravinteikkaamman myös koostumukseltaan samettisen. Lähde
Inkivääri on Aasiasta kotoisin oleva maustekasvi ja myös yksi luonnon parhaita omia lääkkeitä flunssaa, kurkkukipua ja muita tulehdustauteja vastaan. Inkivääri parantaa verenkiertoa ja sen tiedetään auttavan erilaisiin vatsavaivoihin, estävän pahoinvointia, poistavan nestettä ja vähentävän turvotuksia. On hyvä idea napata inkivääri käyttöön talveksi! Rakastan inkiväärin makua, se toimii mahtavasti smoothieissa ja muutenkin ruoanlaitossa! Lähde
Chia on superfood, joka sisältää runsaasti proteiinia, kuituja, antioksidantteja, vitamiineja, kalsiumia, magnesiumia, rautaa ja sinkkiä. Siemenet toimivat sellaisinaan smoothieissa, jogurtissa, puuroissa. Tai toinen vaihtoehto: hyödynnä geeli. Chia imee itseensä 9 kertaisen määrän nestettä ja geeliytyy nopeasti. Parhaan vaikutuksen saat liottamalla siemeniä vedessä (5-30min), niin että saat geelimäistä chia-hyytelöä. Voit siis käyttää tätä hyytelöä myös esim korvaamalla rahkan/jogurtin smoothiesta tai syödä sellaisenaan. Postaus täällä
Kurpitsansiemenet sisältävät runsaasti proteiinia ja rasvahappoja. Lisäksi vitamiineja, mineraaleja, vitamiineja ja kivennäisaineita. Puoli kourallista smootien “koristeluun” on juuri sopiva ravinnelisä 🙂 Lähde
 
 
T. Sara

Olen blogissa kertonutkin pienestä ulkoisesta muodonmuutoksesta (postaus täällä) tai oikeastaan voidaan puhua pikemminkin sisäisestä muodonmuutoksesta, joka vuoden aikana on hiljalleen, ajoittain jopa vahingossa tapahtunut. Treenannut olen aina, aiemmin ehkä jopa enemmän kuin nykyään. Mistä ihmeestä siis johtui se vuoden takainen turvotus ja pöhötys, etenkin kasvoissa?

kuvat kesältä 2013

Ei turhaan puhuta, että kehon hyvinvoinnissa ravinnon määrä on 80% ja treenin 20%. Aiemmin en juuri syönyt kunnon ruokaa. Paljon rahkaa, raejuustoa, ruokana lähes aina salaattia, purkkitonnikalaa jne. Suuret määrät maitotuotteita ja hyvien ravintoaineiden puuttuminen. Siihen kylkeen epäsäännölliset ateriarytmit, joita taas seurasi liikaa kerralla syöminen ja jatkuva napostelu. Näitä pidän suurena syynä muutosten johtumiseen.

kuvat kesältä 2014

Olin ennen se tyyppi joka naureskeli niille, joiden oli pakko saada lounas tiettyyn aikaan ja koko päivä suunniteltiin ateriarytmien mukaan. No, nyt minä olen yksi heistä, ja todellakin onnellinen siitä.
Miten te tulkitsette lauseen: “katsoo mitä suuhunsa laittaa”? Minä suomensin ennen, että ei syö suklaata eikä sipsejä sekä välttää mikroruokia. Nykyään tuo lause on saanut uuden merkityksen. Olen oivaltanut, että se ei tarkoita pelkästään “huonon ruoan” pois jättämistä (mihin lause tavallaan itsessään viittaa), vaan lisäksi myös ravintorikkaiden ruoka-aineiden lisäämistä. Lisäämistä paljon.
Erot ruoka-aineissa. No eipä ollut tätäkään aikaisemmin tullut mietittyä. Istuin taannoin meidän Cocovi-haasteeseen kuuluvalla Jaakko Halmetojan luennolla, jossa puhuttiin ruoka-aineiden ravintoarvoista. Ei siis kaloreista, vaan vitamiineista, raudasta, kalsiumista, magnesiumista, kaliumista jne. Aikaisemmin olen skippaillut tällaisia taulukoita tyylillä ketä kiinnostaa, ihan sama, turhaa hifistelyä. Tällä kertaa selkeästi esitetty juttu kolahti kovaa. Päivittäisiä asioita, joita ei sen suuremmin tule mietittyäkään. Yleisestihän ajatellaan salaatin olevan se terveellisyyden perikuva. Kevyt ja terveellinen salaatti. Jotain vihreää lautasella = pala lehtisalaattia. Kevyt kyllä, mutta terveellinen, ööh ei? Taulukko paljasti salaatin onnettomat ravintoarvot. Samoin kurkun. Pysähdyin miettimään. Salattia, kurkkua + tonnikalaa minä olen pari vuotta takaperin mutustellut varmaan jokaisella ateriallani ja kuvitellut eläväni sitä terveellistä elämää. Tuo minun silloinen ravintorikas ruokani on ollut kaukana todellisuudesta.
Mitä ylipäätään terveellisellä ruoalla tarkoitetaan? Ennen koin, että terveellinen=rasvaton, vähäkalorinen ja salaatit. Nykyään ajatusmaailma on muuttunut. Terveellinen ruoka=ravintorikkaita ruoka-aineita. Rehellisesti en edes osaa sanoa tänä päivänä saamista kalorimääristä yhtään mitään. Ne saattavat paukkua ylärimoissa, mutta kalorit ovat peräisin hyvistä lähteistä.

Myönnän perääntyneeni taka-alalle siinä vaiheessa kun superfoodit astuivat kuvioihin muutama vuosi sitten. Ihan outoja ruoka-aineita, marjoja, sieniä ties mitä, joista en ollut aiemmin kuullutkaan. Mitä ne oikein sisältävät? Kuulemma hyviä juttuja? Mistä tiedän mitä minun pitäisi syödä? Ollaan melkoisessa viidakossa, jossa meikäläinen, maalaisjärjen nimeen vannova tallaaja ei tunne olevansa omalla maaperällä.
Olen käyttänyt Chia-siemeniä ja jonkin aikaa myös Maca jauhetta. Silti suurin peukku nousee kotimaisille sekä tavallisista ruokakauposta löytyville ruoka-aineille, joiden ravintoarvot ovat kohdillaan: metsämustikka, puolukka, lehtikaali, parsakaali, hapankaali, avocado, porkkana, pavut, inkivääri, omena, punajuuri, lanttu jne.
Halmetoja nosti hyvän pointin esiin. Mitä vahvempi väri ja maku, yleensä myös sitä enemmän ravintoaineita. Asia jota en ole sen kummemmin ajatellutkaan. Taas nousi mieleeni lehtisalaatin haalean vihreä väri ja mauton maku. Sama kun tiputtaisi kaksi euroa viemäriin. Ei enää lehtisalaattiruukkua kauppakoriin!!

Smoothiet ovat aina olleet hyviä, ja vuoden aikana niitä olen lisännyt roimasti. Olen kokeillut erilaisia reseptejä ja heittänyt blenderiin välillä oudoiltakin tuntuvia ruoka-aineita, sen tarkemmin asiaan perehtymättä. Todellinen syy smoothieiden  terveellisyyteen on avautunut vasta viime aikoina, tarkalleen ottaen samaisella Halmetojan luennolla. Smoothien terveyssyy on yksinkertainen: ruoka-aineen rakenteen rikkoutuessa ja hienontuessa imeytyvät ravinto-aineet elimistöön huomattavasti tehokkaammin. Ihmiskehomme kun ei kuulu niihin parhaimpiin ravintoaineiden imeyttäjiin. Halmetoja sen luennollaan osuvasti sanoikin: “ei olet mitä syöt, vaan olet mitä imeytät
Kalorien “tarkkailusta” olen siirtynyt ravinoarvojen “tarkkailuun”. Nykyään teen ns. tietoisia valintoja siinä mitä ruokalautaselleni tai smoothieeni laitan. Suosin vihanneksia ja marjoja. Käytän mausteina tuoreita raaka-aineita kuten valkosipulia, chiliä, inkivääriä, korianteria ja limeä. Suosin kotiruokaa, jolloin olen tietoinen sen sisällöstä. Mikäli kuinka terveellistä olisi, en suostu syömään ruoka-aineita, joiden mausta en yksinkertaisesti pidä. Tumma suklaa on edelleen pahaa, suurinosa vihersmoothieista maistuu oksennukselta ja pitsapohjana toimii todellakin tavallinen vehnäjauhopohja, ei kananmuna.

Maitotuotteita olen vähentänyt, kalsiumin lähteenä toimii pääosin lehtikaali. Vehnäjauhoja syön äärettömän harvoin. Näiden huomaan vaikuttavan vatsani ja ihoni hyvinvointiin. Mehua ei osteta kuin viikonloppuisin aamupalapöytään. Suositaan keittoruokia ja isoja tuoreista raaka-aineista valmistettuja wokkeja, joita voi syödä helposti monta päivä putkeen (nytkin minua odottaa jääkaapissa lohikeitto!). En napostele enää aterioiden väleillä, annoskoot ovat pienentyneet, mutta ruoka on täyttävää ja ravintorikasta.
Kohtuus on koko homman juju tässäkin asiassa. Kun pääsääntöisesti syö hyviä juttuja voi yhtenä päivänä viikossa vähän herkutellakin! Myös ravintoaine asioissa on fiksua pitää kohtuus mielessä. Jos alkaa liikaa ajattelemaan ruokaa pelkkänä polttoaineena ja kehoa kemiallisena koneistona, hajoaa pää ja koko asiasta saattaa pahimmillaan tulla pakkomielle. Monipuolinen ja terveellinen, ravintorikas ruoka tuo kehoon hyvän olon, joka näkyy myös ulkopuolelle. Se välittyy harmaimmassakin arjessa jaksamisena ja tuo parhaimmillaan lisää elinvuosia. Ja tässä jos jossain on mielestäni koko terveellisen ruoan juju.
 
T. Sara