Arkeni on kokenut tänä syksynä aivan valtavan muutoksen. Suoraan sanottuna, en olisi ikinä koskaan uskonut tämän tapahtuvan. Tämä on se, mistä olen viimeiset kaksi viikkoa into piukeana selittänyt, kun minulta on kysytty kuulumisia (ja vaikkei olisi kysyttykään, hah). Ja nyt vihdoin ja viimein pääsen kertomaan tästä teillekin!

Kesä oli ihana. Lomailin enemmän kuin koskaan. Valokuvasin, herkuttelin ja nautin. Kuukausi meni Norjassa ja Italiassa. Oikeastaan olin kotona ihan ennätysvähän tänä kesänä.

Keväällä tuli juostua maratonin alla niin paljon, ettei juoksu enää kiinnostanut. Liikuin tavallista vähemmän, nukuin epäsäännöllisesti ja söin paljon ulkona.

Olin elokuun puolivälissä väsynyt. Kehossa oli huono olla. Kaipasin uutta buustia syksylle.

 

 

Sitten istahdin eräänä keskiviikkona Sloggin pressilounaalla Vilman viereen. Kun käytiin läpi kuulumisia, Vilma kertoi liittyneensä 5AM Clubiin. Kyseessä on kanadalaisen gurun Robin Sharman metodi, joka pohjautuu siihen, että joka aamu herätään klo 5, josta starttaa ”Victory hour”. Tämä ensimmäinen hereillä olo tunti jaetaan kolmeen osaan:

20 min hikitreeniä esim lenkki tai rankempi jooga
20 min meditointia/päiväkirjan kirjoittamista
20 min uuden asian opettelua, esim lukemista tai podcastin kuuntelua.

Kaikki perustuu siihen, että ollaan hereillä ennen auringonnousua ja saadaan päivälle energinen startti. 5AM -metodia on tarkoitus kokeilla 66 päivää, tässä ajassa uudesta tavasta tulee rutiini.

Kolme tuntia lounaskeskustelumme jälkeen istuin suunnittelupalaverissa Sanomatalossa. Totesin, että haluan tehdä jakson 5AM Clubista – Elisa ja Marianna innostuivat. Päätettiin, että lähdetään kaikki testaamaan uutta rutiinia.

 

 

Oma haasteeni on illalla kukkuminen. Sinnittelen telkkarin ääressä reality-ohjelmien äärellä poikkeuksetta 23 asti. Välillä venyy puoleen yöhön. Tämän jälkeen saatan plärätä vielä puhelinta. Rasittava tapa, josta olen lukuisia kertoja yrittänyt päästä eroon siinä onnistumatta.

Olen aina pitänyt itseäni ”iltaihmisenä”, mutta tämä testi on jo tässä vaiheessa opettanut, ettei sellaista jakoa ole olemassakaan. Enhän minä ole mitenkään voinut olla aamuihminen, kun en ole pidempää jaksoa aamuherätyksiä kokenut. Etenkään niin että olisin saanut tarpeeksi nukuttuja tunteja alle.

Viiden aamuja on takana jo yli kaksi viikkoa. Täysin mustavalkoinen en uuden rutiinin osalta ole. Esim nyt viikon työreissulla Sveitsissä en ole sitä täysin noudattanut. Aamulenkkejä ja meditaatiota useampina aamuina kyllä, mutta viideltä en ole noussut kertaakaan. Päätin jo kokeilun alkuvaiheessa, että priorisoin aina unta, en suostu nukkumaan alle seitsemää (tai 7,5) tuntia. En kotona, enkä reissussa (ellei ole vaihtoehtoa, hah).

Tänään ilmestynyt Yksillä podcast-jakso käsittelee 5 am clubia. Mitä se käytännössä meidän kunkin kohdalla tarkoittaa? Millainen on aamurutiinimme? Millaisia fiiliksiä uusi arki on herättänyt? Mikä on ollut parasta ja mikä haastavinta?

Psst. Suosittelen hei lataamaan Supla-appin! Tämän kautta voi kuunnella jaksoja huomattavasti näppärämmin. Löytyy pikakelaukset, uniajastin yms! Samalla kannattaa pistää suosikkilistalle mun lemppareita kuten Jetlagissa, Parisuhdekriisi ja Pyjamabileet!

 

 

Uusi jakso: 5am club – Elämäntapamuutoksia, tekosyitä ja selvinpäin bailaamista

Kuuluuko kukaan teistä 5 am clubiin? Tai kiinnosteleeko liittyä? 😉

 

 

xx Sara

 

Turkoosissa Genevenjärvessä pulikointi ja viinitilat auringonlaskun aikaan. Siinäpä kaksi asiaa, jotka Genevessä vieraillessa on pakko kokea!

Muistan kun tulin kaupunkiin ensimmäisen kerran, en millään meinannut tajuta, että vesi järvessä on todellakin näin kirkasta. Se oli täynnä joutsenia, keltaisia veneitä ja keskellä lahtea komeili korkealle kohoava Jet d’Eau-suihkulähde. Viimeisin lienee kaupungin tunnetuin nähtävyys. Se käynnistetään joka aamu ja suljetaan joka ilta. Kuultiin tällä reissulla, että vastuu suihkulähteen avaamisesta ja sulkemisesta on vanhalla miehellä, joka on kuulemma tehnyt tämän tyyliin aina. Aikataulu ei ole kiveen hakattu, vaan toimii silloin kun mies sen jaksaa käydä avaamassa ja sulkemassa 😀 Yhtenä aamuna venyi yhteentoista! 😀

Vietettiin aamupäivä vesillä. Venevuokrauksesta vastasi Geneva boats. Kuunneltiin ihan täysillä Abbaa ja hypittiin järveen. Mikä parasta, mieskuskimme kesti tämän kaiken ja lauloi vaan mukana 😀 Fun fact: Genevessä järjestettiin viikonloppuna tenniksen Laver Cup ja venekuskimme oli edellisenä päivänä käynyt kyyditsemässä Federerin perhettä kalaan!!

 

  

 

 

Viinitiloja löytyy Genevestä paljon. Me vierailtiin tällä kertaa La Cabuche nimisellä aivan ihanalla tilalla. Tänne ajoi keskustasta noin 50 minuuttia. Syötiin illallista ja pidettiin valokuvaus workshop viiniköynnöksien lomassa. Illallisesta vastasi maailman huikein catering-firma Cafe Caravane. Tämä oli jo toinen kerta kun syön näiden kasaaman menun. Kauniimpaa ja herkullisempaa ei yksinkertaisesti ole!!! Jos järjestäisin juhlat Sveitsissä (tai Ranskassa!), ei epäilystäkään mistä tilaisin sapuskat!

Ihan epätodellisia nämä päivät, en kestä. Pitää nipistellä itseään!

 

  

  

  *pr-/työmatkan tarjosi Geneven turismi

 

xx Sara

 

Olin edellisenä päivänä pitänyt Elisa Kulmassa valokuvaus workshopin, kun Sveitsin turismin toimistolta soitettiin: “Sara! Mikä tuo sun eilinen workshop oli? Käsittelikö se valokuvausta? Voitko tulla pitämään samanlaisen Geneveen?”

Ajatus siitä, että yhteyshenkilöni Ruotsista ja Sveitsistä ovat yrittäneet saada tolkkua suomenkielisestä workshopistani huvitti. Mutta olipa taas elävä todiste siitä, että kaikkea uutta kannattaa kokeilla (ja ladata siitä todisteet vielä Instagramiin). Se todennäköisesti poikii lisää töitä!

Veera tuli mukaan projektiin, ja alettiin yhdessä ideoimaan bloggaajille/instagrammaajille valokuvaukseen ja vaikuttajamarkkinointiin keskittyvää pidennettyä workshop-viikonloppua Genevessä. Sopivasti luentoja, sopivasti valokuvausta ja tietenkin kaupunkiin tutustumista. Pistettiin vaikuttajahaku pystyyn ja vastaanotettiin tuplasti enemmän hakemuksia kun kuviteltiin! Lopulta yhdessä Geneven turismin kanssa valittiin hakijoiden joukosta neljä sopivaa tyyppiä reissuun.

Ja tässä sitä ollaan. Kolme päivää Genevessä takana, tuntuu vieläkin ihan epätodelliselta. Tajusin, että tätä mä haluan tehdä niin paljon enemmän. Jakaa opittua tietoa kollegoilleni ja olla mukana viemässä meidän pientä alaa eteenpäin. Paljon tapahtui lyhyessä ajassa – miten mielettömän inspiroiva viikonloppu! Ja mikä huippu jengi! Kiitos Taru, Reetta, Hanna ja Elina. Ja tietenkin Veera! <3 Oon aika varma ettei tämä tule jäämään yhteen kertaan 😉

Mimmit lähtivät iltakoneella Suomeen ja me hypättiin Veeran kanssa junaan uudelle seikkailulle. Seuraavat pari päivää ollaan Luzernissa vuoristomaisemissa! Aaaa, en kestä!

 

 

 

 *pr-/työmatkan tarjosi Geneven turismi

 

xx Sara