Tämän viikon podcast-jaksossa käsitellään kovasti toivottua aihetta: ulkonäköpaineita sosiaalisessa mediassa.

Muutamia vuosia sitten kyllästyin Instagram-tileihin, joiden sisältö koostui pelkästään mutruisista naamakuvista ja poseeraavista bikinivartalokuvista. Miksi seuraan näitä? Mitä tämä sisältö oikeastaan antaa minulle?

Jokainen tuottaa juuri sellaista sisältöä kuin itse haluaa eikä edellä mainituissa kuvissa mitään pahaa ole, ne vaan eivät sovi minulle. Varmaankin vastareaktiona tälle kaikelle kiinnostuin kasvottomuudesta. Kuvausmiljöö, tarinat, seikkailu ja tunteen ilmaiseminen alkoivat kiinnostaa. Kaipasin maanläheisiä kuvia ja sisältöä, johon olisi helpompi samaistua.

On täysin järjetöntä väittää ettei ulkonäöllä olisi mitään merkitystä. Totta kai sillä on. Oman persoonan ja arvomaailman ilmentäminen on meille ihmisille luonnollista. Mitä puemme päällemme, ja mitä emme pue, miten meikkaamme ja miten emme meikkaa? Nämä ovat kaikki valintojamme ja se on aina kiinnostavaa. Oma ulkonäkö on itseilmauksen keino – jokaisella on vapaus valita mitä haluaa itsestään ulospäin viestiä. Tiettyyn pisteeseen asti.

 

 

Aikuisuus on tuonut mukanaan armollisuutta. Oma ulkonäkö ei ole tärkeysjärjestyksessä enää niin korkealla kuin mitä 18-vuotiaana. Podcastissakin siitä turhautuneena mainitsin: “Mitä väliä? On olemassa tärkeämpiäkin asioita kuin oma ulkonäkö?”

Mutta kysymys kuuluukin, onko minunlaisen tavallisen tyypin oikeutettua sanoa, että älkää keskittykö liikaa siihen ulkonäköön? Minä kun edustan sitä homogeenistä median suosimaa sporttista kolmekymppistä, jolla on vaalea iho ja S-koon vaatteet. Vaikka olen kokenut ulkonäköpaineita ja koen niitä edelleen, ei minun ole kuitenkaan tarvinnut ulkonäöstäni ihan tosissani stressata. Tarkoitan, ettei naamallani ole hallitsevaa syntymämerkkiä tai ihosairautta. Kaikki raajani ovat tallella, pystyn liikkumaan normaalisti ja tyylini on kohtalaisen basic. Olen oikeastaan aina ollut tällainen tavallisen näköinen tyyppi. 

Haluaisin kovasti sanoa, että olen ulkonäköpaineiden yläpuolella, mutta en minä ole. Asiasta puhuin hetki sitten myös IS:n ulkonäköpaineita käsittelevässä haastattelussa. Uskallan väittää, että ulkonäköpaineita on kokenut meistä ihan jokainen. Pitkät, lyhyet, alipainoiset ja ylipainoiset. Naiset, miehet ja muunsukupuoliset. Ne, joilla on pienet rinnat ja ne joilla on suuret. Ne, jotka kärsivät iho-ongelmista ja ne, joiden iholla ei ole koskaan ollut näppylöitä. Ulkonäköpaineet ovat suhteellisia. Kun jotain on saavutettu, suunnataan katse kohti seuraavaa epäkohtaa. Pahimmillaan kierre voi olla loputon.

Koen, että identiteettini pohjautuu osaksi tiettyyn ulkonäköön. Jos ulkonäkö muuttuu, voi oma identiteetti horjua ja sitä pitää määrittää uudestaan. Homma toimii myös toisinpäin: jos oma identiteetti muuttuu, se todennäköisesti vaikuttaa myös ulkonäköön.

 

kuvat: Elisa Lepistö

 

Sita Salminen sai silmäni avautumaan instagram-päivityksellään liittyen kehopositiivisuuden ja oman kehon hyväksymisen eroon: “Oon vasta tänä vuonna tajunnut käyttäväni kehopositiivisuus termiä välillä väärin. Uskoisin, että aika moni muukin on sekoittanut sen oman vartalon hyväksymiseen – äärimmäisen tärkeä asia sekin, mutta kyseessä on silti hiukan eri liike. Kehopositiivisuus ajaa erityisesti marginalisoitujen kehojen (lihavat, trans, ei-valkoiset, vammaiset jne.) oikeutta näkyä ja olla.”

Musta oli myös hurjan kiinnostavaa kun Sita mainitsi seuraavansa Instagramissa ihmisiä, joiden kanssa ei ole kaikesta samaa mieltä. Tällaiset tilit haastavat pohtimaan ja tuovat erilaisia näkökulmia. Instagram-kupla voi ruokkia täydellisyyspaineita tai vaihtoehtoisesti tuoda inspiraatiota ja herättää ajatuksia – sinä päätät.

 

 

UUSI PODCAST-JAKSO TÄÄLLÄ:

Yksillä: Ulkonäköjakso – some ulkonäköpaineiden asettajana.

 

 

 

xx Sara

*Kaupallinen yhteistyö: Polar

 

Otin Polarin Vantage M -sykemittarin käyttöön tammikuussa. Ilmottauduin tuolloin kevään maratonille ja tarvitsin laadukkaan apuvälineen juoksuharjoittelun tueksi. Olihan minulla sykemittareita ollut aikaisemminkin, mutta ei yhtäkään näin kokonaisvaltaista. Tätä kelloa kun ei pidettäisi ranteessa pelkästään treenatessa, vaan ympäri vuorokauden.

Polar Vantage M -urheilukelloon voi syöttää treeniohjelmia ja seurata omaa kehittymistä. Se mittaa treenien sisällön lisäksi arjen aktiivisuutta ja palautumista. Tänä syksynä olen ollut kiinnostunut unen ja palautumisen mittaamisesta. Olen etsinyt itselleni sopivaa unirytmiä ja kokeillut niin aikaisia aamuherätyksiä kuin päiväuniakin. Kellosta ja erityisesti sen uusimman päivityksen tuomista ominaisuuksista on ollut iso apu.

 

  

 

Mistä uneni koostuu? Millä unitasoilla pitäisi nukkua pidempään? Mistä tiedän, että kehoni on palautunut edellisillan kovasta treenistä? Millaisia vaikutuksia stressaavalla työviikolla on kehooni? Hyvä sykemittari edistää kokonaisvaltaista hyvinvointiasi. Se motivoi sinua treenaamaan ja pysymään aktiivisena pitkin päivää, mutta osaa tarvittaessa myös rauhoittaa tahtiasi. Jälkimmäisen merkitystä ei saa vähätellä. Oman kehon kuunteleminen ja lukeminen ei ole hektisen arjen keskellä aina helppoa. Väsynyt tai huonosti palautunut keho kaipaa lepoa ja tankkausta. Kellon avustuksella olen tänä syksynä valinnut mm. kävelylenkin ja hengitysharjoituksen hikitreenin sijasta.

Uusi päivitys toi Polar Vantage M -kelloon mm. nämä kolme uutta ominaisuutta:

 

Unenlaatu: Sleep Plus Stages 

Entistä enemmän informaatiota unirytmeistä ja unenlaadusta. Sleep Plus Stages mittaa kuinka kauan olet nukkunut kullakin vaiheella ja antaa keräämänsä datan perusteella yöunellesi arvosanan. Esimerkiksi viime yönä unestani syvää unta oli 52 minuuttia, REM-unta 1 h 58 minuuttia ja keskeytyksiä kertyi yhteensä 39 minuuttia. Kellon antama arvosana yöunille oli 75/100.

 

​Palautuminen: Nightly Recharge 

Palautusta mittaava osio kertoo kuinka hyvin olet palautunut yön aikana treeneistä ja stressistä. Nightly Recharge koostuu kahdesta osasta: miten nukuit (unen tila) ja kuinka hyvin autonominen hermostosi yön aikana palautui (ANS-tila). Edellisyön tuloksia verrataan aina edellisen 28 päivän dataan.

 

Hengitysharjoitus: Serene Breathing Exercise

Kolmen minuutin Serene-hengitysharjoitus on mainio tapa aloittaa ja lopettaa päivä – keho ja mieli kiittää. Kello ohjeistaa optimaaliseen rytmiin, jolla on stressiä lievittäviä vaikutuksia.

 

 

Viimeiset pari kuukautta ollaan kuljettu kellot kädessä sekä minä että poikaystävä. Juuso sai nimittäin itselleen testiin samaisen Polar Vantage M -sykemittarin uutuusvärissä. Pakko sanoa, että tämä uusi musta-kupari on hurjan tyylikäs.

Minulla sykemittari on ollut käytössä pidempään, mutta Juuso aloitti vasta tänä syksynä. Kyselin häneltä vähän kommentteja ja fiiliksiä kellosta:

“Oon yllättänyt miten paljon liikkumista päivän aktiivisuustason täyteen saaminen vaatii. Sellaisena työpäivänä kun teen etänä hommia kotoa käsin edes juoksulenkki tai salitreeni ei riitä. Hyötyliikunnalla on iso merkitys.”

“Kelloa on ollut kiinnostava pitää mukana treeneissä ja seurata miten keho palautuu edellisen illan rasituksesta. On ollut myös jännä huomata miten moni eri asia vaikuttaa unenlaatuun.”

 

kuvat: Elisa Lepistö

 

Instagramissani on menossa kilpailu, jossa yksi onnekas voittaa uuden mustakuparisen Vantag M -urheilukellon itselleen! Kommentoi Instagram-kuvaani mikä kellon uusista ominaisuuksista sinua kiinnostaa eniten: unenlaatu, palautuminen vai hengitysharjoitus?

 

 

xx Sara

 

Aamulla sängyssä puhelinta pläräillessä silmiin osui pari vuotta vanha haaste jonka olin nimennyt muistioon nimellä vintage-haaste. Säännöt ovat yksinkertaiset: päälle saa pukea pelkästään käytettynä ostettua! Päätin tarttua haasteeseen.

Perjantain asusta tuli tällainen Vaahteramäen Eemeli 😀

T-paita ja takki ovat molemmat Budapestissa. Kaupunki on muuten vintageshoppailijan unelma ja listasinkin mun suosikki second hand -kaupat tässä postauksessa. Tummat Leviksen farkut olen ostanut vuosia sitten Beyond Retrosta ja lakin olen löytänyt kirppikseltä Suomesta.

 

 

 

Parhaimmat vintage-löytöni olen tehnyt ulkomailta tai netistä. En oikeastaan edes tiedä kovinkaan montaa kivaa vintagekauppaa Suomessa. Kirppiksiä kyllä löytyy, mutta omaan tyyliin istuvia vintagemyymälöitä tosi vähän.

Vintage-nettikauppoja tulee selailtua säännöllisesti. Lemppareita ovat mm. Malmöer, Bonsergent StudioBeyond Retro ja Radhica! Kerrassaan mainio listaus vintage-nettikaupoista löytyy muuten Sugarin sivuilta: Parhaat second hand -kaupat netissä.

Mistä te teette parhaita vintage-löytöjä? Vinkkejä otetaan vastaan!

 

kuvat: Elisa Lepistö

 

xx Sara

Tags: