*Kaupallinen yhteistyö: Kauppapuutarhaliitto, Kevennetään yhdessä -hanke, jonka rahoittajana maa-  ja metsätalousministeriö

Kasvisten lyhyt oppimäärä: syö kasviksia niin voit paremmin, pysyt terveenä, jaksat paremmin, näytät paremmalta ja elät mahdollisesti pidempään. Tämä on yksi niistä asioista, joita teini-ikäiselle Saralle haluaisin sanoa. Ravitsemuskäsitykseni oli hukassa vielä muutama vuosi sitten, mutta onnekseni olen tähän päivään mennessä oivaltanut sen perimmäisen tarkoituksen. Tässä on minun tarinani.

DSC_0457.jpg

tomaatissa on valtavasti c-vitamiinia ja 96% vettä sisältävä kurkku on erinomainen valinta keventäjälle!

 

Muutos lautasella ja pään sisällä

Kasvistottumuksien juuret ylettyvät aina nappulaikään asti. Kotona kasviksia on ollut aina tarjolla. Oltiinpa sitten mökillä grillaamassa tai kotona syömässä herkkuillallista, löytyy pöydästä 100%:n varmuudella vihanneksia. Vaikka pohja on vankka ja kasvikset kuuluneet ruokavaliooni aina alkutaipaleilta asti, lopetin niiden syömisen lähes kokonaan muutettuani omilleni.

Kyllä te tiedätte. Sitä perinteistä opiskelijaelämää nuuudeleineen ja valmisruokineen. Hyvällä säkällä lautaselle eksyi muutama yksinäinen kurkkuviipale. Kun nykyään ruokakauppaan mennessäni jämähdän heti vihannesosastolle, jossa vietänkin 50% kauppavierailustani, kävelin ennen sen ohi automaattisesti. En varmaan tuntenut kaikkia kasviksia edes nimeltä (en tiedä tunnenko vieläkään :D)Olin kehno ruoanlaittaja. Todella kehno, en nimittäin laittanut ruokaa ollenkaan. Elin päiväni käytännössä välipaloilla ja purkkiruoilla. Söin niukasti ja vähäkalorisesti. Parastahan tässä on se, että koin eläväni terveellisesti. Ananasrahkaa ja tonnikalaa päivästä toiseen. Ravitsevaa? Juu ei. Koko ravitsemuskäsitykseni oli todella hukassa. 

Kehoni voi huonosti, olo oli jatkuvasti turvonnut ja painoakin oli enemmän, vaikka söin huomattavasti nykyistä vähemmän. Olin jatkuvasti kipeänä. Kävin ahkerasti salilla, ja vaikka kehitystäkin tapahtui painojen suhteen, ei se näkynyt turvotuksen läpi juuri ulospäin. 

Kiinnostuin ruokavaliosta aidosti vasta pari vuotta sitten tutustuessani nykyiseen poikaystävääni. Hän jaksoi tuolloin aina kummastella ruokavaliotani ja kyseenalaisti tottumuksiani. Hän alkoi pikku hiljaa raahaamaan kotiini vihanneksia, yrttejä ja mausteita, ja laittoi ruokaa päivittäin. Tämä on ollut yksi isoimmista käännekohdista oman hyvinvointini suhteen.

Kiinnostuin sanasta ravitsemus. Aloin oikeasti miettimään omaa ruokavaliota ja ruoka-aineiden roolia ravitsijoina. Luin aiheesta, kävin luennoilla ja koin lopulta valtavan ahaa-elämyksen. Siinä missä ennen ajattelin terveellisen ruoan olevan vähäkalorista, rasvatonta ja sitä “lightia” oivalsin, että terveellinen ruoka = ravintorikkaita raaka-aineita.

Ruokavalioremontin jälkeen ulkonäössäni tapahtui eroja todella lyhyessä ajassa. Turvotus hävisi, olo oli energisempi ja kasvonpiirteet tulivat esiin. Tämä kaikki käytännössä sillä, että lisäsin monipuolisia kasviksia ruokavaliooni.

DSC_1468.jpg

Tsatsiki valmistuu turkkilaisesta jogurtista, kurkkuraasteesta, basilikasta, valkosipulista ja oliiviöljystä. Mausta suolalla ja pippurilla!

 

Faktat tiskiin

Miksi kasviksia? Kaikessa yksinkertaisuudessaan: ravitsemus. Ne sisältävät vain vähän energiaa, mutta niistä löytyy elimistön toiminnan, kasvun ja hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä suojaravintoaineita kuten vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita, kuituja sekä antioksidantteja ja flavonoideja. 

Hyvinvoiva keho ei ole rakettitiedettä. Se miten syöt vaikuttaa siihen miten voit, mikä heijastuu taas ulospäin. Kaikki lähtee sisältä. Monipuolisella kasvisravinnolla on elimistön hyvinvoinnin lisäksi vaikutusta myös ulkonäköön (rasvaprosentti, ihon kunto, hiuksien- ja kynsien kasvu).

Terveyden lisäksi myös ympäristö peukuttaa kasvisten puolesta. Eläinten kasvattaminen ihmisten ravinnoksi kuluttaa luonnonvaroja huomattavasti enemmän kuin kasvisravinnon viljely. Ympäristön kannalta kasvikunnan tuotteiden tulisikin olla se ruokavalion perusta. Vaikken itse kasvissyöjä olekkaan pyrin pitämään puhtaan kasvisruokapäivän ihan vähintään kerran viikossa. 

Kansainvälisten suositusten mukaan kasviksia pitäisi syödä 400-800g päivässä. Se on paljon. Suomessa kasvisten osuus ruokavaliossa on viime vuosina kasvanut. Hyvinvointi ja -ruoanlaittobuumi on lisännyt ihmisten tietoisuutta ja tuonut kasvishyllyjen antimia enemmän ruokalautasille, mutta määrät ovat silti pienempiä kuin esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopassa. Meillä on siis vielä kirittävää!

DSC_1412.jpg

 

Kirpeän ravitseva vihersmoothie

  • 1/3 kurkku
  • kourallinen persiljaa
  • kourallinen basilikaa
  • 1 sitruunan mehu
  • 1 avocado
  • iso lehti lehtikaalia
  • banaani

 

DSC_1395.jpg

kokeile rohkeasti erilaisia yrttejä smoothieissa

Omat vinkkini

Puhutaan aina monipuolisesta ruokavaliosta, mutta mitä se oikeasti tarkoittaa? Proteii
nin, hiilarin ja rasvan sopivan suhteen lisäksi ajattelen sen aina niinkin yksinkertaisesti, että ruokalautaseni on oltava värikäs (
toimii myös nykytermein: “näytettävä hyvältä IG:ssä”, heh heh).

Kasvisten tulee täyttää annoksestani vähintään puolet. Näin ruoka-annokseni pysyy ravitsevana, mutta samalla kevyenä. Pyrin myös ostamaan kasviksia jokaisella kauppareissullani.

Riittävää kasvisten saantiani ovat turvaamassa blenderini ja mehulinkoni. Jokainen päiväni alkaa sillä kun lastaan jomman kumman täyteen tavaraa. Sen lisäksi, että juotavat terveyspommit ovat maukkaita ja sopivat vatsalleni, on taustalla jotain muutakin. Ruoka-aineiden ravintoaineet imeytyvät nimittäin kehoon huomattavasti helpommin hienonnettuina.

Pyrin syömään kasviksia jokaisella ateriallani. Välipalaksi saatan pyöräyttää smoothien, syödä pari tomaattia, nakertaa porkkanaa tai kurkkua. Kasvikset ovat iso osa elämääni ja omaa hyvinvointiani. Monipuolinen, ravitseva ruokavalio yhdessä aktiivisen liikunnan kanssa on se mihin oma persoonanikin pohjautuu. Näiden ansiosta jaksan olla energinen ja iloinen! 🙂

DSC_1442.jpg

 

Kurkku-meloni-mustikka smoothie

  • 1/3 kurkku
  • 100g mustikoita
  • 1 päärynä
  • 1/3 verkkomeloni
  • persiljaa
  • basilikaa

 

DSC_1457.jpg

 

5 vinkkiä onnistumiseen

1) Reilusti kasviksia. Monen ruoka-aineen kohdalla puhutaan kohtuudesta, kasvisten kohdalla sitä ei tarvitse juuri miettiä. Vähäenergisiä kasviksia saa nauttia reilulla kädellä.

2) Monipuolisesti. Pyri rakentamaan ruoka-annoksestasi mahdollisimman värikäs!

3) Eri tavoin valmistettuina. Syö kasviksia niin raakana kuin kypsennettynäkin. Esim tomaateissa oleva lykopeeni (antioksidantti) imeytyy paremmin kypsennettynä kuin raakana.

4) Hyödynnä mehut ja smoothiet. Itsevalmistetut mehut/smoothiet ovat erinomainen keino pitää huolta päivän kasvistarpeen täyttymisestä. Hienonnettuina kasvisten ravintoaineet imeytyvät myös elimistöösi paremmin.

5) Käy tsekkaamassa kampanjasivut täällä. Reseptejä, hyödyllistä tietoa ja hyviä vinkkejä kasvisten lisäämiseen ruokavaliossa 🙂

 

xx Sara

 

MMM_logo[1][1].png

 

Julkaisin joku aika sitten kuvan lounaastani, joka synnytti kommenttiboksiin keskustelun annoksen proteiinivajeesta. Lounaastani puuttui kokonaan liha eli proteiini. Kyllä, tunnetuimmat proteiininlähteet ovat liha, kala ja maitotuotteet, mutta se ei tarkoita, etteikö proteiinia muualta löytyisi. Pieni muistutus tähän väliin: norsut ovat kasvissyöjiä eivätkä he myöskään lusikoi rahkaa neljää purkkia päivässä 😉 Kasviperäisistä aineista löytyy siis myös proteiinia.

Proteiini on tällä hetkellä varsin seksikäs sana. Siihen törmää joka paikassa ja sitä on lisätty kaikkialle. Proteiini on hyvis ja hiilari pahis. Faktahan on, että liika proteiini on kuitenkin ylimääräistä energiaa, joka varastoituu kehoon rasvaksi. Jos siis toistuvasti korvaat tärkeitä hiilareita rahkavälipaloilla ja popsit elimistöösi pelkkää proteiinia, jota et kuluta, on suunta alaspäin. Liikkuvan ihmisen lihakset tarvitsevat myös hiilareita. 

Oma proteiinin tarve on tärkeää tiedostaa, jotta tiedetään missä mennään. Aktiivisella liikkujalla se on 1,4 – 1,8g painokiloa kohden. Liian vähäinen proteiinin saanti voi olla lihaskehittymisen tiellä kun taas liian suuri proteiinin saanti voi haitata painonpudotusta. Totuus kuitenkin on ettei ylimääräinen proteiini auta lihaskasvussa.

En syö lihaa tai maitoa välttämättä joka päivä, mutta proteiinia kyllä syön. En välttämättä jokaisella ateriallani, mutta vuorokauden proteiinin tarpeeni täyttyy kyllä päivän viiden ruokailun aikana. Proteiinia sisältävistä kasviksista parsakaali, pavut, herneet, parsa, avocado, pinaatti ja lehtikaali kuuluvat lähes päivittäiseen ruokavaliooni. Myös kananmunat kuluvat päivittäisessä käytössä. Näiden lisäksi smoothieni joukkoon eksyy alla olevia proteiinilisiä (huom. riisiproteiini puuttuu kuvasta).

DSC_2236.jpg

 

Chia siemenet sisältävät paljon kuituja, vitamiineja ja mineraaleja. Proteiinia 20g, kasviöljyä 40g, ravintokuitua 40g

Herneproteiini on hypoallerginen ja hyvin elimistöön imeytyvä proteiini. Proteiinia 78g.

Hamppuproteiini on kasviperäinen proteiinijauhe, joka sisältää monityydyttymättömiä rasvahappoja. Proteiinia 50g, kuituja 20g.

Riisiproteiini (ei kuvassa) on kasviperäinen, runsaasti proteiinia ja kaikki välttämättömät aminohalpot sisältävä jauhe. Proteiinia 81g.

 

DSC_2208.jpg

yksi tyypillisimmistä aamiaissmoothieista meidän taloudessa

 

Mustikka-inkivääri smoothie (2:lle)

  • 1 banaani
  • 150g pakastemangoja
  • 1 vihreä omena
  • avocado
  • 200g mustikoita
  • pala inkivääriä
  • lehtikaalia
  • vettä
  • chia siemeniä
  • herneproteiinia (annos 35g á = 27g proteiinia )

 

Mitenkäs siellä? Mistä te saatte päivittäiset proteiininne? Vinkkejä ja reseptejä otetaan mielellään vastaan! 🙂

 

T. Sara

Valmisruokia ostavat ihmiset perustelevat valintojaan usein 1) kiireellä 2) ruoanlaittotaitojen puuttumisella. Minun tyypillinen lounaani valmistuu noin viidessä minuutissa. Se sisältää tuoreita raaka-aineita ja vaatii tekijältään vihannesten kuutioimistaitoja. Kuinka paljon nopeammaksi ja helpommaksi ruoanlaitto voi tästä enää mennä?

Toinen väittämä: vihannekset eivät maistu miltään. Juuh, no siksi on mausteet. 

Kesäkausi on suosikkiaikaani myös ruoan puolesta. Tarjolla on paljon edullisia, tuoreita kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Hamstrataan jääkaappiin aina vihanneksia, joita on helppo valmistaa myös lounaaksi. Tykkään kokata, mutta yksin itselleen aterioiden viilaaminen ei kuulu suosikkeihini. Tarvitsen lounaaksi jotain nopeaa, ravitsevaa ja terveellistä.

DSC_9362.jpg

Pannulle päätyy yleensä sitä mitä jääkaapista nyt sattuu löytymään esim. parsakaalia, purjoa, lehtikaalia, porkkanaa, punakaalia, kukkakaalia yms. Tänään pannulle eksyi munakoisoa, kesäkurpitsaa, paprikaa ja kevätsipulia. Paistoin vihannekset oliiviöljyssä ja maustoin suolallapippurillapaprikajauheella ja rosmariinilla. Aivan loppuvaiheessa murustin joukoon vielä hieman fetaa.

Jälkkäriksi kesäsuosikkiani vesimelonia. Puristin joukkoon puolikkaan limen, nam. Myös minttu toimii melonin kanssa!

DSC_9376.jpg

My typical fresh and healthy lunch + dessert! Veggies and watermelon <3

 

T. Sara