DSC_4864.jpg

*Kaupallinen yhteistyö: Björn Borg

 

 

Seison maaliviivalla tuhansien muiden juoksijoiden kanssa. Lähtölaukaukseen on enää arviolta 20 sekuntia aikaa. Sydän alkaa hakata rinnassa entistä kovempaa ja kämmenet hikoavat.

“Ten, nine, eight…”. Ihmisjoukko laskee kovaan ääneeneen. Katson kelloa isolta valotaululta. “Seven, six, five…”. Olo on hermostuneen odottava – rakastan tätä tunnetta. “Four, three, two, one…”. Kova pamaus kuuluu jossain kaukana edessä ja väkijoukko alkaa hiljalleen valua eteenpäin. 

Vieressäni oleva mies, jonka kanssa juuri vaihdettiin aikatavoitteet, taputtaa minua olkapäälle: “good luck buddy, have fun”. 

 

DSC_4873-side.jpg

 

Mitä tahansa teetkin, on se yhdessä yleensä siistimpää kuin yksin.

Tutuilta ja tuntemattomilta kanssatekijöiltä saatava henkinen voima, joka puskee sinua parempiin suorituksiin on asia, jota pitäisi osata hyödyntää vielä huomattavasti enemmän. Ja nyt asiaan on tarttunut urheilubrändi Björn Borg

Dear Rival -niminen kampanja alleviivaa kilpailuasetelman hyötyjä ja sen positiivisia puolia. Vastakkainasettelun, jonka moni mukavuudenhaluinen suomalainen näkee väkisinkin hiukan negatiivisessa valossa, voi kääntää myös hyödyksi. “Kilpakumppanista”, eli esimerkiksi kanssajuoksijasta tai kollegasta (tai perisuomalaisen klassisesta kilpakumppanista: naapurista) saatavalla energialla ja inspiraatiolla voi olla suuretkin vaikutukset omaan onnistumiseen.

 

DSC_4978-2.jpg

DSC_4819-3.jpg

 

Negatiivisten tunteiden viljelystä ei ole mitään hyötyä. Nuo tuntemukset eivät vie sinua, eivätkä ketään muutakaan eteenpäin. Sen sijaan vahvat negatiiviset tunteet voi kääntää voimavaroiksi, ja tässä itseasiassa piileekin se menestymisen ja kehittymisen juju. Kyllä, mielemme on kummallinen kapistus, sitä pystyy ohjailemaan oikeastaan mihin suuntaan vain haluaa. Mutta haaste tulee tässä: mielellämme on ainostaan yksi kapteeni, ja se olet sinä itse.

Kateus on tunne jota olen vihannut aina. Tuo tunne on pahimmillaan johtanut katkeroitumiseen ja itsesääliin, joka on pisimmillään kestänyt viikkoja, jopa kuukausia. Olen viime vuosien aikana tehnyt tietoisesti töitä sen eteen, että osaisin päästää irti kateuden tunteesta, ja tämä työ on toden totta tuottanut tulosta. Sen sijaan että tuntisin esimerkiksi toisen ihmisen menestymisestä kateutta, ovat nykyään ensimmäiset tuntemukseni inspiraatiokipinä ja tiedonhalu: mitä hän on tehnyt päästäkseen tuohon pisteeseen? Millaisia valintoja hän on tehnyt ja mihin panostanut? Mitä minä voisin oppia häneltä?

Ja nämä kysymykset ovat juurikin niitä, jotka ovat vieneet minua eteenpäin. Olen inspiroitunut kilpakumppanistani.

 

DSC_4896.jpg

DSC_4933-side1.jpg

 

Blogimaailma on täydellinen esimerkki kehittyvästä alasta, jossa kollegat eli “kilpakumppanit” ovat toimineet kirittäjinä toisilleen. Ala on kehittynyt järisyttävän paljon viimeisten vuosien aikana, ja kiitos siitä kuuluu ennen kaikkea sen tekijöille. Arvostamme, autamme, motivoimme ja tsemppaamme toinen toisiamme, sekä jaamme oppimaamme tietoa. Ei mene paria päivää kauempaa, ilman ettei joku kollegoistani olisi antamassa minulle positiivista tai kehittävää palautetta. Kun julkistan suuremman yhteistyödiilin, ilmestyy puhelimeeni heti viestejä kanssabloggaajilta: “Hyvä sara, sä niin ansaitset ton! Toi on niin sun juttu! Hyvää duunia!”

Olen niin onnellinen siitä, että saan olla tässä kaikessa mukana ja kehittää itseäni joka päivä. Kiitos te kaikki, tiedätte kyllä ketkä <3

 

DSC_4881.jpg

DSC_5055.jpg

 

Erityiskiitos kuuluu tälle vieressäni seisovalle kirittäjälleni, jonka matkassa olen saanut viimeisen parin vuoden aikana kulkea, ja jonka matkassa tulen jatkossa myös kulkemaan. Sana viisas kuvaa osuvasti Elisaa. Tunnen valtavaa ylpeyttä ja arvostusta tätä mimmiä kohtaan. Hänen rohkeutensa ja pohdiskeleva mielensä inspiroivat minua joka ikinen päivä ja haastavat niin työssä kuin arjessakin. Elisalta olen oppinut luovuutta, tehokkuutta ja uskoa siihen, että kaikki on mahdollista, kunhan tarttuu vaan haasteisiin. Tyyppi on minua vuoden vanhempi, mutta eipä taida olla asiaa, mitä hän ei olisi kokeillut (tai paikkaa missä ei olisi käynyt…). Tämän pikkutyypin kanssa tullaan vielä kokemaan ja oppimaan paljon. Can’t wait!

 

DSC_4990.jpg

Place: Konepajan Bruno // Pictres: Elisa Lepistö

 

cloth
es Björn Borg

 

Miehen keltavihreä paita vilkkuu maratonmatkalla useaan kertaan. Vaikka olen tehnyt vauhdin puolesta hyvinkin tarkan suunnitelman omalle juoksulleni, päätän puolen välin jälkeen, hänet taas kaukaa bongatessani, että yritän pitää hänet näköpiirissäni. Hänen selkänsä katoaa välillä ihmismassaan ja välillä se tupsahtaa taas esiin jostain. Kiristän vauhtia viimeisellä kympillä, ja viimeiset kaksi kilometriä juoksen niin kovaa kun suinkin vaan väsyneiltä jaloiltani pääsen.

En koskaan näe miestä enää, mutta uusi ennätysaikani ei olisi välttämättä syntynyt ilman tätä tuntematonta juoksijaa. Kiitos sinä espanjalainen kirittäjäni.

 

 

xx Sara

VivecaLindfors_karipajunen.jpg

*Kaupallinen yhteistyö: Taitoluistelun MM-kisat

 

Viime viikolla luisteltiin! Nuo 5-6 -vuotiaiden Tinttien treenit ovat saaneet hymyn huulilleni monta kertaa tälläkin viikolla. Olipa mahtava päästä tähän porukkaan mukaan!

Ennen omia luistelutreenejäni (kuulostipas muuten über coolilta. Jotenkin vakavasti otettavalta. Todellisuushan oli meikäläisen osalta kyllä vähän jotain muuta :D) päätin käydä nuuskimassa vähän areenan tunnelmaa ja saavuinkin hallille jo hyvissä ajoin. Toiveissani oli päästä näkemään edes vilaukselta ammattiluistelijoiden harjoituksia. 

Don’t cry for me Argentina pauhasi kaiuttimista ja kaukalossa harjoiteltiin näyttäviä hyppyjä. En tiedä olenko koskaan seurannut tämän tason taitoluistelua livenä. Ainakaan näin läheltä. Kaatumisia, niitä tapahtui paljon enemmän kuin olin osannut ajatella. Taitoluistelu näyttää niin kevyeltä ja luontevalta, että katsojalta unohtuu helposti se olennainen: kova työ. Haastavien ohjelmien taustalla on uskomaton määrä työtunteja ja harjoittelua, jotka totta kai vaativat kaatumisia. Ja siinä missä meikäläinen olisi vaatinut paareja ja viikon sairaslomaa, joka ikinen mimmi nousi jäältä ilman pienintäkään valitusta. Teräksistä porukkaa.

“Kaatumiset ovat olennainen osa harjoittelua. Niitä treenataan ihan ensimmäisenä luistelukoulussa” kuului valmentaja Virpi Horttanan vastaus, kun kyselin tottuuko jäälle lentämiseen koskaan. Toki loukkaantumisia sattuu yksittäisten kaatumistenkin takia joskus, mutta suurin osa taitoluistelijoiden loukkaantumisista on rasitusvammoja, jotka johtuvat toistuvista alastuloista kovalle alustalle.

 

DSC_3095-checker.jpg

 

Luistelijat ovat tunnetusti nuoria. Jää on elementtinä omaa laatuaan ja sen päällä liikkuminen on opeteltava jo pienestä pitäen. “15-vuotiaana pitäisi osata jo kolmoishypyt ja 25-vuotiaana ura alkaa olla jo ohi”, kertoo kuvissakin näkyvä ammattitaitoluistelija Viveca Lindfors.

Viveca aloitti luistelukoulun 5-vuotiaana. Ammattilaiseksi hänet vei intohimo lajiin ja halu pärjätä. Urheilulukiossa opiskelevan ammattitaitoluistelijan arki pyörii luistelun ympärillä. Kun kysyn millainen on hänen normaali päivänsä, kuuluu vastaus seuraavasti: “Aamujää, balettitunti, kouluun ja koulun jälkeen uudet teenit jäällä. Luistelutreenien jälkeen treenaan vielä fyssarin kanssa ja illalla kotona venyttelyä ja opiskelua”. 

Treeniä kertyy viikossa peräti 20-30 tuntia, sisältäen luistelun lisäksi mm. balettia, askeleiden treenausta, kehonhallintaa ja punttia. Jälkimmäiseksi mainittu keskittyy erityisesti räjähdysvoiman kasvattamiseen.

Entä millainen on ammattilaistaitoluistelijan ruokavalio? Taitoluistelijat ovat tunnetusti siroja, onko ruokavalio määritelty tarkasti?  En noudata mitään tiettyä ruokavaliota. Ihan tavallista ruokaa, perusterveellisesti ja kohtuudella”, kuuluu Vivecan rento vastaus.

 

Vivecalindfors_kariapajunen2.jpg

 

Vivecan mielestä parasta luistelussa on esiintyminen. Ohjelman musiikki, visio, koreografia ja puku päätetään yhdessä valmentajan kanssa. “On tärkeää, että ohjelma on luistelijan itsensä näköinen”, painottaa Vivecan valmentaja Virpi Horttana

Tavoite Vivecalla hohtaa kirkkaana edessä: Etelä-Korean talviolympialaiset vuonna 2018. Taitoluistelijan ura on lyhyt, joten neljän vuoden välein pidettävät olympilalaiset ovat lajissa harvinaista herkkua: Nyt tai ei koskaan, 2022 olympialaisissa olen jo liian vanha”, Viveca toteaa.

 

DSC_3124-3.jpg

 

Taitoluistelun MM-kilpailut kilpaillaan tosiaan Hartwall Arenalla 29.3-2.4.2017. Kyseessä on Suomi 100 -juhlavuoden suurin urheilutapahtuma pääkaupunkiseudulla. Taitoluistelun MM-kilpailulla on kymmenen kummia (mm. Diandra, Kiira Korpi ja Laura Lepistö), joista osa esiintyy 200 esiintyjän avajaisshowssa. Lisätietoa tapahtumasta ja lipuista löydät linkkien takaa.

 

Psst. vinkki teille, jotka olette haaveilleet luisteluharrastuksesta, jota ei koskaan tullut aloitettua alakouluikäisenä. Aikuisluiste
lu
-ryhmään voi liittyä kuka tahansa, joka haluaa kokea jotain uutta, eikä pelkää riskialtista lajia! 

Psst 2. Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille! Arvonta on suoritettu ja voittajiin on otettu yhteyttä 🙂

 

kuvat Vivecasta: Pekka Juhola

 

xx Sara

DSC_4503-2.jpg

 

Olen tänä vuonna innostunut yhden kierroksen pikatreeneistä. Vaikka toistoja on enemmän, on helpottava tietää, että kun liike on tehty, siihen ei tarvitse enää palata. Motivaatio säilyy jotenkin ihan eri tavalla! 

Tällainen treeni meni tänä aamuna. Empä tajunnut ottaa aikaa, mutta sanotaan, että ainakin 20 minuutissa pitäisi selvitä 😉 Keskity teknisesti oikein tehtyihin liikkeisiin ja hyvään vauhtiin. Pidä kuitenkin huilia välissä, mikäli siltä tuntuu. Treeni-iloa!

 

 

Yhden kierroksen tehotreeni

 

100 haarahyppy

50 kyykky

50 askelkyykkyhyppy

50 luisteluhyppy

50 vuorikiipeilijä

20 punnerrus

50 istumaannousu

50 pyöräilyvatsat

50 varpaisiin kurotus (jalat kohti kattoa)

+ 60 sec seinää vasten istuminen

 

 

DSC_4530-2-side.jpg

Pictures: Elisa Lepistö

 

shorts Peak Performance

sneakers Adidas/Zalando

top old

 

xx Sara