Viime visiitistäni uimaradalla on vierähtänyt jo vuosi! Matkan uiminen on kivaa (etenkin kun on musat korvilla), mutta jostain syystä en harrasta sitä kovinkaan usein. Tyypillisesti muutaman kerran kesässä ja 50m:n ulkoaltaassa. Veikkaan, että syy numero yksi on tekniikkani. Tai no, en edes veikkaa, lähinnä tiedän. Etenen rintauinnissa kyllä ihan reipasta vauhtia, mutta tyyli, jolla altaassa räpiköin on vähintäänkin kyseenalainen 😀 Etenkin potkujen osalta. Suurin pelkoni onkin, että uimaharrastukseni aiheuttaa lähinnä hallaa keholleni, vaikka harvinaista onkin. Tekniikan lisäksi olisi siistiä oppia myös uusia uimatyylejä.

Täällä siis harkitaan vakavasti tekniikkakurssia! Onko teillä kokemuksia hyvistä tällaisista?

DSC_2542.jpg

DSC_2547.jpg

bikini Stadium

 

Vitsi että jäit taas kroppaan hyvä fiilis kilometrin uintien ja saunomisten jälkeen!

 

Long time no see – swimming!

 

T. Sara

Voimatreeni jäi kun kevät meni hölkötellessä. Painoilla treenatusta lihasvoimasta kun ei maratonilla juuri hyötyä ole. Kevät harjoiteltiin lihaskuntoa pelkästään kehon painolla.

Syyllistyin tässä alkukesästä siihen mistä saarnaan aina muille: “älä epäröi, vaan kokeile rohkeasti erilaisia treenejä ja liikuntamuotoja. Heti ei voi olla hyvä, mutta kaikessa kehittyy”. Kyseessä ei nyt ollut uusi treeni tai laji, vaan vanha tuttu TFW Helsingin Voima. Syy epäröintiini oli lähinnä se aika, joka edellisestä tunnista tähän päivään oli kulunut. Ärsytti, koska tiesin, että tasoni on suunnilleen 400km alempana kuin mitä se talvella oli, enkä halunnut kohdata tuota tosiasiaa. No kaikessa kehittyy, eikä pitkän tauon jälkeen ei voi olettaa liikoja. Menin kuin meninkin treeneihin.

Kuuntelin kroppaa ja pyrin menemään tekniikka edellä. Vaikka välillä ei noussutkaan kuin tanko, muistutteli ääni takaraivossani siitä, että tästä tullaan kyllä nousemaan vielä. Leuanvedoissa tehot on ehkä puolessa alkuvuoteen verrattuna ja pystypunnerrusten osalta liikutaankin sitten ehkä vuoden 2010 tasolla, mutta tästä se kuulkaas lähtee 😀 Pahin, eli aloitus ja tilanteen hyväksyminen on takana!

Ketään muita salitreenin pariin palanneita? 

DSC_2409.jpg

top Adidas* / shorts Nike* (*=gifted)

 

After running and training for marathon the whole spring season it’s now time to get back to the strength training. It’s been 4 months since my last strength class in TFW Helsinki so you can imagine how it felt 😀 What can I say. There’s only a one way and it’s up! Let’s do this.

 

T. Sara

Julkaisin joku aika sitten kuvan lounaastani, joka synnytti kommenttiboksiin keskustelun annoksen proteiinivajeesta. Lounaastani puuttui kokonaan liha eli proteiini. Kyllä, tunnetuimmat proteiininlähteet ovat liha, kala ja maitotuotteet, mutta se ei tarkoita, etteikö proteiinia muualta löytyisi. Pieni muistutus tähän väliin: norsut ovat kasvissyöjiä eivätkä he myöskään lusikoi rahkaa neljää purkkia päivässä 😉 Kasviperäisistä aineista löytyy siis myös proteiinia.

Proteiini on tällä hetkellä varsin seksikäs sana. Siihen törmää joka paikassa ja sitä on lisätty kaikkialle. Proteiini on hyvis ja hiilari pahis. Faktahan on, että liika proteiini on kuitenkin ylimääräistä energiaa, joka varastoituu kehoon rasvaksi. Jos siis toistuvasti korvaat tärkeitä hiilareita rahkavälipaloilla ja popsit elimistöösi pelkkää proteiinia, jota et kuluta, on suunta alaspäin. Liikkuvan ihmisen lihakset tarvitsevat myös hiilareita. 

Oma proteiinin tarve on tärkeää tiedostaa, jotta tiedetään missä mennään. Aktiivisella liikkujalla se on 1,4 – 1,8g painokiloa kohden. Liian vähäinen proteiinin saanti voi olla lihaskehittymisen tiellä kun taas liian suuri proteiinin saanti voi haitata painonpudotusta. Totuus kuitenkin on ettei ylimääräinen proteiini auta lihaskasvussa.

En syö lihaa tai maitoa välttämättä joka päivä, mutta proteiinia kyllä syön. En välttämättä jokaisella ateriallani, mutta vuorokauden proteiinin tarpeeni täyttyy kyllä päivän viiden ruokailun aikana. Proteiinia sisältävistä kasviksista parsakaali, pavut, herneet, parsa, avocado, pinaatti ja lehtikaali kuuluvat lähes päivittäiseen ruokavaliooni. Myös kananmunat kuluvat päivittäisessä käytössä. Näiden lisäksi smoothieni joukkoon eksyy alla olevia proteiinilisiä (huom. riisiproteiini puuttuu kuvasta).

DSC_2236.jpg

 

Chia siemenet sisältävät paljon kuituja, vitamiineja ja mineraaleja. Proteiinia 20g, kasviöljyä 40g, ravintokuitua 40g

Herneproteiini on hypoallerginen ja hyvin elimistöön imeytyvä proteiini. Proteiinia 78g.

Hamppuproteiini on kasviperäinen proteiinijauhe, joka sisältää monityydyttymättömiä rasvahappoja. Proteiinia 50g, kuituja 20g.

Riisiproteiini (ei kuvassa) on kasviperäinen, runsaasti proteiinia ja kaikki välttämättömät aminohalpot sisältävä jauhe. Proteiinia 81g.

 

DSC_2208.jpg

yksi tyypillisimmistä aamiaissmoothieista meidän taloudessa

 

Mustikka-inkivääri smoothie (2:lle)

  • 1 banaani
  • 150g pakastemangoja
  • 1 vihreä omena
  • avocado
  • 200g mustikoita
  • pala inkivääriä
  • lehtikaalia
  • vettä
  • chia siemeniä
  • herneproteiinia (annos 35g á = 27g proteiinia )

 

Mitenkäs siellä? Mistä te saatte päivittäiset proteiininne? Vinkkejä ja reseptejä otetaan mielellään vastaan! 🙂

 

T. Sara